Päästökauppalaki 1270/2023

Selostettavalla lailla on säädetty kokonaan uusi päästökauppalaki. Samalla aikaisemmin voimassa ollut päästökauppalaki (311/2011) sekä laki lentoliikenteen päästökaupasta (34/2010) kumottiin.

Uudella päästökauppalailla on ollut tarkoituksena panna osaltaan täytäntöön muutettu päästökauppaa koskeva direktiivi (2003/87/EY) laitosten, meriliikenteen ja lentoliikenteen päästökaupan osalta. Uuteen päästökauppalakiin sisällytetyillä muutoksilla on kansallisesti toteutettu EU:n päästökauppadirektiivin mukainen uudistus, joka on vastaus päästövähennystentavoitteiden kiristymiseen. Lisäksi uudella päästökauppalailla on pantu täytäntöön direktiiviin sisältyvät Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä hyväksytyt lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvitysjärjestelmää koskevat säännökset sekä uuden, erillisen tieliikenteen, rakennusten ja muiden toimialojen päästökaupan vuoden 2024 päästöjen raportointivelvoite, joka koskee polttoaineen jakelijoita. Selostettavalla lailla päästökauppalain soveltamisalaa on myös laajennettu ja täsmennetty vastaamaan direktiivimuutoksia. Lain soveltamisala on laajentunut kattamaan laitosten ja lentoliikenteen lisäksi myös meriliikenteen. Suomi soveltaa direktiivin mukaista saaripoikkeusta Manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliseen liikennöintiin.

Laki tuli voimaan 1.1.2024.

Ks. myös hallituksen esitys 71/2023 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku
Lain tarkoitus ja määritelmät

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on edistää laitosten, meriliikenteen ja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti.

Tällä lailla pannaan osaltaan täytäntöön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, jäljempänä päästökauppadirektiivi.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästökauppalain tarkoituksesta. Pykälän 1 momentin mukaan päästökauppalain tarkoituksena on osaltaan vähentää laitosten, meriliikenteen ja lentoliikenteen kasvihuonepäästöjä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi pykälän 2 momentissa säädetään, että päästökauppalailla pannaan täytäntöön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY (päästökauppadirektiivi) säädetyt laitoksia, lentoliikennettä ja meriliikennettä koskevat vaatimukset.

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) kasvihuonekaasuilla hiilidioksidia, metaania, dityppioksidia, fluorihiilivetyjä, perfluorihiilivetyjä ja rikkiheksafluoridia sekä muita ilmakehän luonnollisia ja ihmisen toiminnan aiheuttamia kaasumaisia ainesosia, jotka ottavat vastaan ja lähettävät edelleen infrapunasäteilyä;

2) päästöillä laitoksen lähteistä, ilma-aluksesta tai aluksesta päästettyjä kasvihuonekaasuja;

3) hiilidioksiditonnia vastaavalla määrällä yhtä tonnia hiilidioksidia tai muun kasvihuonekaasun määrää, jolla on vastaava vaikutus maapallon lämpenemiseen kuin tonnilla hiilidioksidia;

4) päästökaupalla päästökauppadirektiivin 1 artiklassa tarkoitettua järjestelmää, joka kattaa direktiivin I liitteessä olevat toiminnot;

5) päästöoikeudella päästökauppadirektiivissä tarkoitettua oikeutta päästää kasvihuonekaasuja ilmaan yhtä hiilidioksiditonnia vastaava määrä tiettynä ajanjaksona;

6) päästökauppakaudella ajanjaksoa, missä liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä rajataan vastaamaan päästöjen sallittua enimmäismäärää lain soveltamisalaan kuuluvilla aloilla;

7) lineaarisella vähennyskertoimella prosenttia, jolla liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää vähennetään vuosittain päästökauppakauden 2008–2012 puolivälistä alkaen; vuosina 2021–2023 lineaarinen vähennyskerroin on 2,2 prosenttia, vuosina 2024–20274,3 prosenttia ja vuodesta 2028 alkaen 4,4 prosenttia;

8) unionin rekisterillä päästökauppadirektiivin 19 artiklassa tarkoitettua tietojärjestelmää, jonka avulla seurataan päästöoikeuksien myöntämistä, hallussapitoa, siirtämistä ja mitätöimistä sekä taataan tarvittaessa tietojen luottamuksellisuus ja yleisön oikeus tutustua julkisiin tietoihin;

9) markkinavakausvarannolla markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1814 perustettua varantoa, johon huutokaupattavaksi tarkoitettuja päästöoikeuksia siirretään tai josta niitä palautetaan huutokaupattavaksi, kun liikkeellä olevien päästöoikeuksien kokonaismäärälle mainitussa päätöksessä asetetut rajat ylittyvät tai alittuvat;

10) huutokauppapaikalla jäsenvaltioiden kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista annetun komission asetuksen (EU) N:o 1031/2010, jäljempänä huutokauppa-asetus, 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimeämää palveluntarjoajaa, joka vastaa päästöoikeuksien huutokauppojen järjestämisestä ja muista sille mainitun asetuksen 27 artiklassa osoitetuista tehtävistä;

11) Kioton pöytäkirjalla ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaa (SopS 13/2005);

12) hankeyksiköllä Kioton pöytäkirjan 6 artiklassa tarkoitetusta hankkeesta peräisin olevaa päästövähennysyksikköä tai 12 artiklassa tarkoitetun puhtaan kehityksen mekanismin mukaista sertifioitua päästövähennystä;

13) laitoksella kiinteää teknistä kokonaisuutta, jossa harjoitetaan yhtä tai useampaa I liitteessä tarkoitettua toimintaa sekä siihen teknisesti tai toiminnallisesti kiinteästi liittyvää toimintaa, joka mahdollisesti vaikuttaa päästöihin ja pilaantumiseen;

14) poltolla polttoaineiden hapetusta riippumatta tavasta, jolla tällä prosessilla tuotettua lämpöä, sähköä tai mekaanista energiaa käytetään, ja muuta tähän välittömästi liittyvää toimintaa, mukaan luettuna savukaasun puhdistus;

15) toiminnanharjoittajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on tosiasiallinen määräysvalta laitoksen toiminnasta;

16) laitoksen tuotantokapasiteetilla sitä teollisen tuotannon tuotantomäärää, jonka laitos tai laitoksen osa pystyisi tuottamaan vuodessa toimiessaan 365 vuorokautta 24 tuntia vuorokaudessa täydellä nimellisteholla;

17) monialaisella korjauskertoimella Euroopan komission päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 5 kohdan nojalla kullekin vuodelle määräämää, maksutta jaettavien päästöoikeusmäärien mahdolliseen alentamiseen tarkoitettua kerrointa;

18) uudella osallistujalla laitosta, joka on saanut päästöluvan ensimmäisen kerran päästökauppadirektiivin 3 artiklan h kohdassa tarkoitetulla kaudella;

19) vakiintuneella laitoksella laitosta, joka on saanut päästöluvan ensimmäisen kerran viimeistään päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/331, jäljempänä ilmaisjakoasetus, 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä;

20) jakokaudella viisivuotiskautta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2021, ja kutakin sitä seuraavaa viisivuotiskautta;

21) viiteajanjaksolla viittä kalenterivuotta, jotka edeltävät määräaikaa ilmaisjaon laskennan perustana käytettävien tietojen toimittamiselle Euroopan komissiolle päästökauppadirektiivin 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

22) vertailuarvolla ilmaisjakoasetuksessa vahvistettuja arvoja, joita käytetään maksutta jaettavien päästöoikeuksien laskennan perustana ja jotka tarkistetaan kullekin jakokaudelle;

23) laivayhtiöllä aluksen omistajaa tai muuta organisaatiota tai henkilöä, jolle aluksen omistaja on siirtänyt vastuun aluksen toiminnoista ja joka on vastuun ottaessaan suostunut ottamaan hoitaakseen kaikki kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3051/95 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteessä I vahvistetusta alusten turvallista toimintaa ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevasta kansainvälisestä turvallisuusjohtamissäännöstöstä johtuvat velvoitteet ja vastuut;

24) meriliikennetoiminnalla meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 soveltamisalaan kuuluvien bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suurempien alusten matkoja, joiden tarkoituksena on matkustajien tai rahdin kuljettaminen kaupallisissa tarkoituksissa, tällaisten alusten käyntisatamissa oloa sekä 1 päivästä tammikuuta 2027 myös bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suurempien offshore-alusten matkoja sekä käyntisatamassa oloa;

25) käyntisatamalla satamaa, johon alus pysähtyy lastaamaan tai purkamaan lastia taikka päästämään matkustajat alukseen tai aluksesta, ja satamaa, jossa offshore-alus pysähtyy vaihtamaan miehistön, siten, että lukuun ei oteta pysähdyksiä, joiden yksinomaisena tarkoituksena on täydentää polttoaine- tai muonavarastoja, vaihtaa muun aluksen kuin offshore-aluksen miehistö, siirtyä kuivatelakalle tai korjata alusta ja sen laitteita, pysähdyksiä satamaan sen vuoksi, että alus tarvitsee apua tai on merihädässä, satamien ulkopuolella tapahtuvia siirtoja aluksesta toiseen, pysähdyksiä, joiden yksinomaisena tarkoituksena on suojautua huonolta säältä tai jotka ovat välttämättömiä etsintä- tai pelastustoimien vuoksi, eikä konttialusten pysähdyksiä naapurimaassa sijaitsevassa konttien jälleenlaivaussatamassa, joka on merkitty päästökauppadirektiivin 3 g a artiklan 2 kohdan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä olevaan luetteloon;

26) risteilymatkustaja-aluksella matkustaja-alusta, jossa ei ole lastikantta ja joka on suunniteltu yksinomaan matkustajien kaupalliseen kuljettamiseen merimatkalla yömajoituksessa;

27) MRV-asetuksella meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/757;

28) lentoliikenteen muiden päästöjen kuin hiilidioksidipäästöjen vaikutuksilla lain soveltamisalaan kuuluvasta lentotoiminnasta polttoaineen polton aikana ilmaan päästettyjen typen oksidien, nokihiukkasten ja hapettuneiden rikkilajien ilmastoon kohdistuvia vaikutuksia sekä vesihöyryn vaikutuksia, mukaan lukien tiivistymisvanat;

29) ilma-aluksen käyttäjällä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää ilma-alusta sen suorittaessa päästökaupan piiriin kuuluvaa ilmailutoimintaa, tai jos kyseinen henkilö ei ole tiedossa tai ilma-aluksen omistaja ei ole yksilöinyt käyttäjää, ilma-aluksen omistajaa;

30) kaupallisen ilma-aluksen käyttäjällä ilma-aluksen käyttäjää, joka tarjoaa korvausta vastaan säännöllisiä tai muita kuin säännöllisiä lentoliikennepalveluja matkustajien, rahdin tai postin kuljettamiseksi;

31) kestävällä lentopolttoaineella päästökauppadirektiivin 3 c artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisesta kestävälle lentoliikenteelle (ReFuelEU Aviation -aloite) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/2405 tarkoitettuja polttoaineita, jotka eivät ole peräisin fossiilisista polttoaineista;

32) CORSIA-järjestelmällä päästökauppadirektiivin 28 b artiklassa tarkoitettua kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen sääntelyä koskevaa markkinaperusteista toimenpidettä;

33) säännellyllä yhteisöllä sitä, joka luovuttaa valmisteverotuslain (182/2010) 8 §:n mukaisesti polttoainetta kulutukseen;

34) komission CORSIA-MRV-asetuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä siltä osin kuin on kyse Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ilmailun päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista varten hyväksymistä toimenpiteistä maailmanlaajuisen markkinaperusteisen järjestelmän täytäntöön panemiseksi annettua komission delegoitua asetusta (EU) 2019/1603;

35) komission rekisteriasetuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä unionin rekisterin toiminnan osalta annettua komission delegoitua asetusta (EU) 2019/1122;

36) komission tarkkailuasetuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta annettua komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2018/2066;

37) komission ilmaisjakopäätöksellä päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti annettua komission päätöstä 2011/278/EU;

38) komission todentamisasetuksella päästökauppadirektiivin 15 artiklan nojalla annettua todentamista ja todentajien akkreditointia koskevaa komission asetusta;

39) komission ilmaisjaon mukautussäädöksellä Euroopan komission päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 21 kohdan nojalla antamaa asetusta maksutta jaettavien päästöoikeusmäärien muuttamisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään laissa käytettyjen termien määritelmistä.

Pykälän 1 kohdan mukaan kasvihuonekaasuilla tarkoitetaan hiilidioksidia, metaania, dityppioksidia, fluorihiilivetyjä, perfluorihiilivetyjä ja rikkiheksafluoridia. Kasvihuonekaasuiksi katsotaan myös muita ilmakehän luonnollisia ja ihmisen toiminnan aiheuttamia kaasumaisia ainesosia, jotka ottavat vastaan ja lähettävät edelleen infrapunasäteilyä.

Pykälän 2 kohdan mukaan päästöillä tarkoitetaan laitoksen päästölähteistä, ilma-aluksesta tai aluksesta päästettyjä kasvihuonekaasuja. Vanhan päästökauppalain muotoiluun nähden määritelmää täydennettiin kattamaan kaikki päästökaupan toimialat.

Pykälän 3 kohdan mukaan hiilidioksiditonnia vastaavalla määrällä (hiilidioksidiekvivalenttitonnilla) tarkoitetaan yhtä tonnia hiilidioksidia tai muun kasvihuonekaasun määrää, jolla on vastaava vaikutus maapallon lämpenemiseen kuin tonnilla hiilidioksidia.

Pykälän 4 kohdan mukaan päästökaupalla viitataan laitokset, meri- ja lentoliikenteen kattavaan päästökauppaan, joka on määritelty päästökauppadirektiivin 1 artiklassa, ja joka kattaa päästökauppadirektiivin 1 liitteessä olevat toiminnot. Päästökauppadirektiivin 1 artiklan mukaan direktiivillä perustetaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä unionissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä kustannustehokkaasti että taloudellisesti. Lisäksi artiklan mukaan direktiivissä säädetään kasvihuonekaasujen päästövähennysten lisäämisestä siten, että voidaan auttaa saavuttamaan vähennysten tasot, joita pidetään tieteellisesti välttämättöminä vaarallisen ilmastonmuutoksen välttämiseksi.

Pykälän 5 kohdan mukaan päästöoikeus on päästökauppadirektiivin mukainen oikeus päästää ilmaan yhden hiilidioksiditonnin suuruinen määrä kasvihuonekaasuja tietyn ajanjakson aikana.

Pykälän 6 kohdan mukaan päästökauppakaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jossa liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärää rajataan vastaamaan päästöjen sallittua enimmäismäärää lain soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Vanhan päästökauppalain mukainen päästökauppakauden määritelmä muutettiin laitosten ilmaisjaon myöntämisjaksoon viittaavasta määritelmästä viittaamaan ajanjaksoon, jossa liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä rajataan vastaamaan päästöjen sallittua enimmäismäärää soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

Pykälän 7 kohdan mukaan lineaarisella vähennyskertoimella tarkoitetaan prosenttia, jolla koko päästökauppajärjestelmässä liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää vähennetään vuosittain päästökauppakauden 2008–2012 puolivälistä alkaen, jotta kulloinkin asetettu päästökauppasektorin päästövähennystavoite saavutetaan. Vuosina 2021–2023 lineaarinen vähennyskerroin on 2,2 prosenttia ja muutetun päästökauppadirektiivin mukaisesti vuosina 2024–2027 4,3 prosenttia ja vuodesta 2028 alkaen 4,4 prosenttia.

Pykälän 8 kohdan mukaan unionin rekisterillä tarkoitetaan päästökauppadirektiivin 19 artiklassa tarkoitettua tietojärjestelmää, jonka avulla seurataan päästöoikeuksien myöntämistä, hallussapitoa, siirtämistä ja mitätöimistä sekä taataan tarvittaessa tietojen luottamuksellisuus ja yleisön oikeus tutustua julkisiin tietoihin. Rekisteri vertautuu esimerkiksi arvo-osuustilijärjestelmään, joka on sähköisten arvopapereiden hallussapitoon ja hallinnointiin tarkoitettu järjestelmä.

Pykälän 9 kohdan mukaan markkinavakausvarannolla tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1814 perustettua varantoa, johon huutokaupattavaksi tarkoitettuja päästöoikeuksia siirretään tai josta niitä palautetaan huutokaupattavaksi, kun liikkeellä olevien päästöoikeuksien kokonaismäärälle kyseisessä päätöksessä asetetut rajat ylittyvät tai alittuvat. Markkinavakausvarannolla pyritään vähentämään päästöoikeusmarkkinalla kierrossa olevien päästöoikeuksien määrää ja hillitsemään esimerkiksi suhdannevaihteluiden vaikutusta päästöoikeuden hintaan. Markkinavakausvarannossa olevia päästöoikeuksia tullaan mitätöimään päästökauppadirektiivissä säädettyjen sääntöjen mukaisesti.

Pykälän 10 kohdan mukaan huutokauppapaikalla tarkoitetaan huutokauppa-asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimeämää palveluntarjoajaa, joka vastaa päästöoikeuksien huutokauppojen järjestämisestä ja muista sille huutokauppa-asetuksen 27 artiklassa osoitetuista tehtävistä. Huutokauppa-asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on nimettävä yksi kahden päivän spottia tai viiden päivän futuureja huutokauppaava huutokauppapaikka komission ja jäsenvaltioiden yhteisen hankintamenettelyn perusteella. Huutokauppa-asetuksen 27 artiklan mukaan huutokauppapaikan tehtäviä ovat: järjestää pääsy huutokauppoihin mukaan lukien tarvittavan internetpohjaisen sähköisen verkkopalvelun ja verkkosivun perustaminen ja ylläpito; huutokauppojen järjestäminen; huutokauppakalenterin hallinnointi; huutokaupan tulosten julkistaminen ja niistä ilmoittaminen; selvitysjärjestelmän tai toimitusjärjestelmän järjestäminen tai järjestämisen varmistaminen alihankintasopimuksella; sellaisten huutokauppojen järjestämiseen liittyvien tietojen antaminen huutokauppatarkkailijalle, joita tarvitaan huutokauppatarkkailijan tehtävien hoitamiseen; huutokauppojen valvonta, rahanpesua, terrorismin rahoitusta, rikollista toimintaa tai markkinoiden väärinkäyttöä koskevista epäilyistä ilmoittaminen ja tarvittavien korjaavien toimenpiteiden tai seuraamusten hallinnointi, mukaan lukien tuomioistuimen ulkopuolisen riitojenratkaisumekanismin käyttöönotto. Huutokauppapaikkana on vuodesta 2012 alkaen toiminut saksalainen European Energy Exchange (EEX).

Pykälän 11 kohdan mukaan Kioton pöytäkirjalla tarkoitetaan Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjaa SopS 13/2005.

Pykälän 12 kohdan mukaan hankeyksiköllä tarkoitetaan ensinnäkin Kioton pöytäkirjan 6 artiklan mukaista yhteistoteutushankkeesta (JI) peräisin olevaa päästövähennysyksikköä (ERU). Kioton pöytäkirjan 6 artiklassa tällaisilla päästövähennysyksiköillä tarkoitetaan päästövähennysyksiköitä, jotka aiheutuvat hankkeista, joiden tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnan aiheuttamia päästöjä tai edistää ihmisen toiminnan aikaansaamia kasvihuonekaasujen nielujen aiheuttamia poistumia jollakin talouden sektorilla. Toiseksi hankeyksiköllä tarkoitetaan Kioton pöytäkirjan 12 artiklassa määritetyn puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) mukaisesta hankkeesta syntynyttä sertifioitua päästövähennystä (CER). Kioton pöytäkirjan 12 artiklan mukaan puhtaan kehityksen mekanismin tarkoitus on auttaa osapuolia saavuttamaan kestävä kehitys ja edistämään yleissopimuksen perimmäisen tavoitteen täyttämistä sekä auttaa noudattamaan osapuolien määrällisiä päästöjen rajoitus- ja vähennysvelvoitteita. Puhtaan kehityksen mekanismin mukaisesti: (a) Osapuolet hyötyvät hanketoiminnasta, josta seuraa sertifioituja päästövähennyksiä; ja osapuolet voivat käyttää sellaisesta hanketoiminnasta seuranneita sertifioituja päästövähennyksiä edistääkseen omien määrällisten päästöjen rajoitus- ja vähennysvelvoitteidensa noudattamista.

Pykälän 13 kohdan mukaan laitoksella tarkoitetaan kiinteää teknistä kokonaisuutta, jossa harjoitetaan yhtä tai useampaa I liitteessä tarkoitettua toimintaa, josta aiheutuu päästöjä, sekä siihen teknisesti tai toiminnallisesti kiinteästi liittyvää toimintaa, joka mahdollisesti vaikuttaa päästöihin ja pilaantumiseen.

Pykälän 14 kohdan mukaan poltolla tarkoitetaan polttoaineiden hapetusta. Polttoaineen hapetus on polttoa riippumatta tavasta, jolla tällä prosessilla tuotettua lämpöä, sähköä tai mekaanista energiaa käytetään, ja muuta tähän välittömästi liittyvää toimintaa, mukaan luettuna savukaasun puhdistus.

Pykälän 15 kohdan mukaan toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on tosiasiallinen määräysvalta laitoksen toiminnasta.

Pykälän 16 kohdan mukaan laitoksen tuotantokapasiteetilla tarkoitetaan teollisen tuotannon tuotantomäärää, jonka laitos tai laitoksen osa pystyisi tuottamaan vuodessa toimiessaan 365 päivää 24 tuntia vuorokaudessa täydellä nimellisteholla.

Pykälän 17 kohdan mukaan monialaisella korjauskertoimella tarkoitetaan kerrointa, jonka komissio määrää kullekin vuodelle maksutta jaettavien päästöoikeusmäärien mahdollista alentamista varten.

Pykälän 18 kohdan mukaan uudella osallistujalla tarkoitetaan laitosta, joka on saanut päästöluvan ensimmäisen kerran kaudella, joka alkaa kolme kuukautta ennen päästökauppadirektiivin 11 artiklan 1 kohdan mukaisen luettelon toimittamisen määräaikaa ja päättyy kolme kuukautta ennen kyseisen artiklan mukaisen seuraavan luettelon toimittamisen määräaikaa (päästökauppadirektiivin 3 artiklan h kohta). Päästökauppadirektiivin 11 artiklan 1 kohdassa todetaan seuraavaa: Luettelo laitoksista, jotka kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan viiden vuoden ajan 1 päivästä tammikuuta 2021, on toimitettava viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2019, ja tämän jälkeen on toimitettava joka viides vuosi luettelot kustakin seuraavasta viiden vuoden kaudesta.

Pykälän 19 kohdan mukaan vakiintuneella laitoksella tarkoitetaan laitosta, joka on saanut päästöluvan ensimmäisen kerran viimeistään komission ilmaisjakoasetuksen vakiintuneen laitoksen määritelmässä tarkoitettuna päivänä. Ilmaisjakoasetuksen 2 artiklan 1 kohdan päivämäärillä tarkoitetaan a) 30 päivää kesäkuuta 2019 (kautta 2021–2025 varten) b) 30 päivää kesäkuuta 2024 (kautta 2026–2030 varten).

Pykälän 20 kohdan mukaan jakokaudella tarkoitetaan päästökauppakauteen sisältyviä viisivuotiskausia. Ensimmäinen viisivuotiskausi on alkanut 1 päivänä tammikuuta ja se päättyy 31 päivänä joulukuuta 2025. Toinen viisivuotiskausi alkaa 1 päivänä tammikuuta 2026 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2030.

Pykälän 21 kohdan mukaan viiteajanjaksolla tarkoitetaan viittä peräkkäistä kalenterivuotta, jotka edeltävät jäsenvaltioille komission ilmaisjakoasetuksessa säädettyä määräaikaa ilmaisjakoon liittyvien NIMs-tietojen toimittamiselle. Tietojen toimittamisesta säädetään päästökauppadirektiivin 11 artiklassa. Jakokauteen 2021–2025 liittyvä viiteajanjakso kattaa vuodet 2014–2018 ja jakokauteen 2026–2030 vuodet 2019–2023.

Pykälän 22 kohdan mukaan vertailuarvolla ilmaisjakoasetuksessa vahvistettuja vertailuarvoja, joita käytetään maksutta jaettavien päästöoikeuksien laskennan perustana ja jotka tarkistetaan kullekin jakokaudelle. Jakokaudella sovellettavat vertailuarvot määrittää komissio. Komissio määrittää vertailuarvot jäsenvaltioiden toimittamien laitoksia koskevien tietojen perusteella ja antaa ne erillisellä toimeenpanosäädöksellä. Lähtökohtaisesti vertailuarvo määritetään kunkin toimialan tai sen osan päästöintensiivisyydeltään pienimmän 10 prosentin perusteella. Näin vertailuarvot toimivat kannustimena vähentää päästöjä, jotta ilmaisjako kattaisi paremmin tuotannosta syntyvät päästöt.

Pykälän 23 kohdan mukaan laivayhtiöllä tarkoitetaan aluksen omistajaa tai muuta organisaatiota tai henkilöä, jolle aluksen omistaja on siirtänyt vastuun aluksen toiminnoista, ja joka on vastuun ottaessaan suostunut ottamaan hoitaakseen kaikki ISM-asetuksen liitteessä I vahvistetusta alusten turvallista toimintaa ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevasta kansainvälisestä turvallisuusjohtamissäännöstöstä johtuvat velvoitteet ja vastuut. Päästökauppadirektiivin mukaisesti tällainen taho voi olla esimerkiksi liikenteen harjoittaja tai ilman miehistöä rahdatun aluksen rahtaaja. Määritelmä vastaisi päästökauppadirektiivin määritelmää.

Pykälän 24 kohdan mukaan meriliikennetoiminnalla tarkoitetaan meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä MRV-asetuksen soveltamisalaan kuuluvien bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suurempien alusten matkoja, joiden tarkoituksena on matkustajien tai rahdin kuljettaminen kaupallisissa tarkoituksissa. Lisäksi meriliikennetoiminta kattaa tällaisten alusten käyntisatamissa oloa sekä 1 päivästä tammikuuta 2027 myös bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suurempien offshore-alusten matkoja sekä käyntisatamassa oloa. Päästökaupassa tarkoitettu meriliikennetoiminta on suppeampi kuin MRV-asetuksen soveltamisala, sillä MRV-asetuksen alaan kuuluu vuodesta 2025 lähtien myös kappaletavara-alukset, joiden bruttovetoisuus on suurempi kuin 400 ja pienempi kuin 5 000. Lisäksi offshore-alukset, joiden bruttovetoisuus on suurempi kuin 400, kuuluvat MRV-asetuksen soveltamisalaan vuoden 2025 alusta.

Pykälän 25 kohdan mukaan käyntisatamalla tarkoitetaan ensinnäkin satamaa, johon alus pysähtyy lastaamaan tai purkamaan lastia taikka päästämään matkustajat alukseen tai aluksesta. Toiseksi sillä tarkoitetaan satamaa, jossa offshore-alus pysähtyy vaihtamaan miehistön, siten, että lukuun ei oteta pysähdyksiä, joiden yksinomaisena tarkoituksena on täydentää polttoaine- tai muonavarastoja, vaihtaa muun aluksen kuin offshore-aluksen miehistö, siirtyä kuivatelakalle tai korjata alusta ja sen laitteita, pysähdyksiä satamaan sen vuoksi, että alus tarvitsee apua tai on merihädässä, satamien ulkopuolella tapahtuvia siirtoja aluksesta toiseen, pysähdyksiä, joiden yksinomaisena tarkoituksena on suojautua huonolta säältä tai jotka ovat välttämättömiä etsintä- tai pelastustoimien vuoksi, eikä konttialusten pysähdyksiä naapurimaassa sijaitsevassa konttien jälleenlaivaussatamassa, joka on merkitty päästökauppadirektiivin 3 g a artiklan 2 kohdan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä olevaan luetteloon.

Pykälän 26 kohdan mukaan risteilymatkustaja-aluksella tarkoitetaan matkustaja-alusta, joka on suunniteltu yksinomaan matkustajien kaupalliseen kuljettamiseen merimatkalla yömajoituksessa ja jossa ei ole lastikantta.

Pykälän 27 kohdan mukaan MRV-asetuksella tarkoitetaan meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/757.

Pykälän 28 kohdan mukaan lentoliikenteen muiden päästöjen kuin hiilidioksidipäästöjen vaikutuksilla tarkoitetaan lentotoiminnan polttoaineen poltosta johtuvia ilmastoon kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheutuvat typen oksideista (NOx), nokihiukkasista ja hapettuneista rikkilajeista. Lisäksi määritelmä kattaa vesihöyryn vaikutukset sekä tiivistymisvanat.

Pykälän 29 kohdan mukaan ilma-aluksen käyttäjällä tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää ilma-alusta sen suorittaessa päästökaupan piiriin kuuluvaa ilmailutoimintaa. Ilma-aluksen käyttäjän voidaan katsoa olevan myös sen omistaja tilanteessa, jossa ilma-aluksen käyttäjä sen suorittaessa päästökaupan piiriin kuuluvaa ilmailutoimintaa ei ole tiedossa, eikä omistaja ole yksilöinyt käyttäjää.

Pykälän 30 kohdan mukaan kaupallisen ilma-aluksen käyttäjällä tarkoitetaan ilma-aluksen käyttäjää, joka tarjoaa korvausta vastaan lentoliikennepalveluja matkustajien, rahdin tai postin kuljettamiseksi.

Pykälän 31 kohdan mukaan kestävällä lentopolttoaineella tarkoitetaan polttoaineita, jotka eivät ole peräisin fossiilisista polttoaineista ja joista säädetään tarkemmin kestävän lentoliikenteen tasapuolisuuden varmistamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa. Päästökauppadirektiivin 3 c artiklan 6 kohdan mukaisesti maksutta jaettavia päästöoikeuksia voi saada ainoastaan niiden kestävien lentopolttoaineiden käytöstä, jotka täyttävät edellä mainitun asetuksen kriteerit.

Pykälän 32 kohdan mukaan CORSIA-järjestelmällä tarkoitetaan päästökauppadirektiivin 28 b artiklan mukaista kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen sääntelyä koskevaa markkinaperusteista toimenpidettä. Tällä viitataan ICAO:ssa vuonna 2016 hyväksyttyyn kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvitysjärjestelmään, jonka päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevat velvoitteet tulivat voimaan EU:ssa vuonna 2019 ja nyt säädetyllä muutosdirektiivillä toimeenpantiin järjestelmän mukaiset hyvitysvelvoitteet ´ja sovittiin järjestelmän soveltamisalasta sekä suhteesta päästökauppajärjestelmään.

Pykälän 33 kohdan mukaan säännellyllä yhteisöllä tarkoitetaan tyypillisesti polttoaineen jakelijaa, joka luovuttaa valmisteverolain 8 §:n mukaisesti polttoainetta kulutukseen.

Pykälän 34 kohdan mukaan komission CORSIA-MRV-asetuksella tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä siltä osin kuin on kyse Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ilmailun päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista varten hyväksymistä toimenpiteistä maailmanlaajuisen markkinaperusteisen järjestelmän täytäntöönpanemiseksi annettua komission delegoitua asetusta (EU) 2019/1603.

Pykälän 35 kohdan mukaan komission rekisteriasetuksella tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä unionin rekisterin toiminnan osalta annettua komission delegoitua asetusta (EU) 2019/1122.

Pykälän 36 kohdan mukaan komission tarkkailuasetuksella päästökauppadirektiivin 14 artiklan 1 kohdan nojalla annettua päästöjen tarkkailua ja raportointia koskevaa komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2018/2066.

Pykälän 37 kohdan mukaan komission ilmaisjakopäätöksellä päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 1 kohdan nojalla annettua päätöstä päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta 2011/278/EU.

Pykälän 38 kohdan mukaan komission todentamisasetuksella tarkoitetaan päästökauppadirektiivin 15 artiklan nojalla annettua todentamista ja todentajien akkreditointia koskevaa komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2018/2067.

Pykälän 39 kohdan mukaan komission ilmaisjaon mukautussäädöksellä tarkoitetaan komission päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 21 kohdan nojalla antamaa täytäntöönpanoasetusta (EU) 2019/1842 maksutta jaettavien päästöoikeusmäärien muuttamisesta.

2 luku
Soveltamisala ja sen rajaukset

3 §
Lain yleinen soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan laitosten, meriliikenteen ja lentoliikenteen päästökauppaan sekä lentoliikenteen CORSIA-järjestelmään. Lisäksi tätä lakia sovelletaan rakennusten, tieliikenteen ja muiden toimialojen päästökauppajärjestelmän vuoden 2024 päästötietojen raportointiin.

Selostus:

Pykälässä säädetään lain soveltamisalasta. Pykälän tarkoituksena on antaa yleinen kuva lain soveltamisalasta. Soveltamisala määritellään tarkemmin kutakin toimintoa koskevassa, soveltamisalaa koskevassa säädöksessä. Pykälän mukaan lakia sovelletaan laitosten, meriliikenteen ja lentoliikenteen päästökauppaan sekä lentoliikenteen CORSIA-järjestelmään. Lisäksi lakia sovelletaan rakennusten, tieliikenteen ja muiden toimialojen päästökauppajärjestelmän vuoden 2024 päästötietojen raportointiin. Laitokset, meriliikenne ja lentoliikenne kuuluvat direktiivin mukaan samaan päästökauppajärjestelmään. Direktiivin muutosten myötä perustettiin oma aikaisemmasta päästökaupasta erillinen päästökauppajärjestelmä rakennusten, tieliikenteen ja muiden alojen päästöille. Uuden päästökauppajärjestelmän toimeenpano toteutetaan kansallisesti eri aikataulussa pois lukien vuoden 2024 päästöjen raportointi, jonka osalta säännökset vietiin osaksi ehdotettua lakia. CORSIA-järjestelmällä ja lentoliikenteen päästökaupalla on paitsi toisiaan täydentävät soveltamisalat, myös monia toiminnallisia yhtymäkohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevat säännöt, mikä puoltaa järjestelmien käsittelyä samassa laissa.

4 §
Euroopan unionin lainsäädäntö

Tätä lakia sovelletaan laitosten, meriliikenteen ja lentoliikenteen päästökauppaa ja CORSIA-järjestelmää koskevien Euroopan unionin säädösten täytäntöönpanoon siltä osin kuin niiden täytäntöönpanosta ei säädetä muussa laissa.

Selostus:

Pykälässä säädetään yleisellä tasolla Euroopan unionin säädösten toimeenpanosta. Päästökauppadirektiivin nojalla on annettu useita täytäntöönpanosäädöksiä ja näiden säännösten noudattaminen edellyttää kansallista toimeenpanoa sekä valvontaa. Monilta osin direktiivin muutokseen liittyvät toimeenpanosäädökset ovat vielä valmisteluvaiheessa ja näiden sisällön ollessa epävarma, oli tarkoituksenmukaisempaa säätää yleisellä tasolla unionin säädösten toimeenpanosta.

5 §
Laitokset

Tätä lakia sovelletaan laitoksiin, joissa harjoitetaan liitteessä I mainittua toimintoa, sekä laitoksista aiheutuneisiin liitteessä I mainittuihin kasvihuonekaasuihin.

Tätä lakia sovelletaan myös liitteen I kohdassa 1 mainitun kokonaispolttoainetehon alittavaan laitokseen, jos sen pääasiallinen tarkoitus on lämmön tuottaminen kaukolämpöverkkoon ja vähintään yhden samaan kaukolämpöverkkoon liitetyn ja siihen pääasiassa lämpöä tuottavan laitoksen kokonaispolttoaineteho on yli 20 megawattia.

Liitteen I kohdan 1 mukaiseen laitokseen, jossa ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisessa ympäristöluvassa annettujen määräysten mukaisesti noudatetaan jätteiden polttolaitosta koskevia vaatimuksia, sovelletaan ainoastaan tämän lain mukaisia päästöjen tarkkailua, ilmoittamista ja todentamista koskevia vaatimuksia.

Jos laitos kuuluu 1 tai 2 momentin perusteella lain soveltamisalaan, tätä lakia sovelletaan kaikkiin laitoksen tai laitoksen osan yksiköihin, joissa poltetaan polttoaineita.

Jos laitoksen toimintaa on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi muutettu siten, että laitoksen kokonaispolttoaineteho on korkeintaan 20 megawattia ja toiminnanharjoittaja on ilmoittanut Energiavirastolle laitoksen jatkavan tämän lain soveltamisalassa, sovelletaan tätä lakia laitokseen toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2025 tai 31 päivään joulukuuta 2030.

Selostus:

Pykälässä säädetään laitosten soveltamisalasta päästökaupassa.

Direktiivin tuomien muutosten myötä laitosten soveltamisalaa muutettiin olennaisesti. Lisäksi muutettiin tapaa, jolla laitoksen kokonaisteho jatkossa määritetään.

Pykälän 1 momentin mukaan lakia sovelletaan laitoksiin, joissa harjoitetaan liitteessä I mainittua toimintoa sekä laitoksista aiheutuneisiin, liitteessä I mainittuihin kasvihuonekaasuihin. Liite I vastaa päästökauppadirektiivin liitettä 1 soveltamisalasta. Muilta osin laitosten soveltamisalaa muutettiin direktiivin mukaisesti. Päästökaupan soveltamisalaa muutettiin siten, että siihen sisältyy lain soveltamisalaan kuuluvat toiminnot riippumatta siitä, aiheutuuko niistä päästöjä vai ei. Soveltamisalaan sisällytettiin putkistoissa tapahtuvan kasvihuonekaasujen kuljetuksen lisäksi myös muut kuljetusmuodot.

Pykälän 2 momentin mukaan lakia sovelletaan myös liitteen I mainitun kokonaispolttoainetehon alittavaan laitokseen, jos sen pääasiallinen tarkoitus on lämmön tuottaminen kaukolämpöverkkoon ja vähintään yhden samaan kaukolämpöverkkoon liitetyn laitoksen kokonaispolttoaineteho on yli 20 megawattia ja kyseinen laitos tuottaa lämpöä toimitettavaksi pääasiassa kaukolämpöverkkoon. Pykälän 2 momentissa mainittu laitoksen teho määritetään muutosten myötä kokonaispolttoainetehon kautta. Kumotussa päästökauppalaissa määritys tehtiin nimellisen kokonaislämpötehon kautta.

Pykälän 3 momentin mukaan laitokseen, jossa ympäristösuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa annettujen määräysten mukaisesti noudatetaan jätteiden polttolaitosta koskevia vaatimuksia, sovelletaan ainoastaan ehdotetun lain säännöksiä päästöjen tarkkailusta, ilmoittamisesta ja todentamisesta. Pykälän 3 momentissa jätteenpolttolaitokset sisällytettiin päästökaupan soveltamisalaan päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevien velvoitteiden osalta direktiivin muutosten mukaisesti. Jätteenpolttolaitosten toiminnanharjoittajien ei ole tarpeen hakea laitokselleen päästölupaa eikä niitä koske päästöoikeuksien palautusvelvollisuuteen liittyvät toimet, kuten päästöoikeuksien palauttaminen laissa säädettynä määräaikana tai velvoite avata päästöoikeustili.

Pykälän 4 momentissa säädetään laitoksen toiminnan määrittelemisestä. Momentti vastaa kumotun päästökauppalain säännöksiä. Momentin mukaan, jos laitos kuuluu edellä ehdotetun 1 tai 2 momentin perusteella lain soveltamisalaan, tätä lakia sovelletaan kaikkiin kyseisen laitoksen tai laitoksen osan yksiköihin, joissa poltetaan polttoaineita.

Pykälän 5 momentissa säädetään toiminnanharjoittajan mahdollisuudesta jatkaa soveltamisalassa laitoksen kokonaispolttoainetehon laskiessa 20 megawattiin tai sen alle. Pykälän 5 momenttiin sisältyvä sääntely perustuu direktiivin muutokseen. Muutoksen myötä tiettyjen laitosten toiminnanharjoittaja voisi jäädä ilmoituksen myötä lain soveltamisalaan määräaikaisesti, vaikka laitoksen kokonaispolttoaineteho laskisi alle soveltamisalan tehorajan.

6 §
Laitosten soveltamisalan rajaukset

Poiketen siitä, mitä 5 §:ssä säädetään, tätä lakia ei sovelleta:

1) laitokseen tai sen osaan, jonka pääasiallinen tarkoitus on uusien tuotteiden tai menetelmien tutkiminen, kehittäminen tai testaaminen;

2) laitokseen tai sen osaan, jossa ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa annettujen määräysten mukaisesti noudatetaan vaarallisten jätteiden polttolaitosta koskevia vaatimuksia;

3) 31 päivään joulukuuta 2025 asti laitokseen, jossa käytetään laitoksen tai polttoyksikön käynnistystä tai pysäytystä lukuun ottamatta yksinomaan biomassaa;

4) 1 päivästä tammikuuta 2026 laitokseen, jossa vuosien 2019–2023 keskimääräiset kestävän biomassan poltosta aiheutuvat päästöt muodostavat yli 95 prosenttia laitoksen keskimääräisistä kokonaispäästöistä mainittuna ajanjaksona.

Selostus:

Pykälässä säädetään laitosten soveltamisalan rajauksista.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan lakia ei sovelleta laitokseen tai sen osaan, jonka pääasiallinen tarkoitus on uusien tuotteiden tai menetelmien tutkiminen, kehittäminen tai testaaminen.

Momentin 2 kohdan mukaan lakia ei sovelleta laitokseen tai sen osaan, jossa ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa annettujen määräysten mukaisesti noudatetaan vaarallisten jätteiden polttolaitosta koskevia vaatimuksia.

Momentin 3 kohdan mukaan lakia sovelletaan 31 joulukuuta 2025 asti laitokseen, jossa käytetään laitoksen tai polttoyksikön käynnistystä tai pysäytystä lukuun ottamatta yksinomaan biomassaa.

Momentin 4 kohdan mukaan 1 tammikuuta 2026 alkaen lakia sovelletaan laitokseen, jossa vuosien 2019–2023 keskimääräiset biomassan poltosta aiheutuvat päästöt muodostavat yli 95 % laitoksen keskimääräisistä kokonaispäästöistä mainittuna ajan jaksona.

Pykälän kohdat 1–3 vastaavat kumotun lain sääntelyä. Direktiivin muutoksen johdosta kohta 3 on rajattu sovellettavaksi 31 joulukuuta 2025 asti, jonka jälkeen yksinomaan biomassaa käyttävien laitosten soveltamisalan ulkopuolelle koskevaa rajausta on muutettu siten, että 4 kohdan mukaisesti yli 95 % keskimäärin kestävää biomassaa käyttävät laitokset ovat lain soveltamisalan ulkopuolella vuoden 2026 alusta alkaen.

7 §
Laitoksen kapasiteetin määrittäminen

Jos laitoksessa harjoitetaan useampaa liitteessä I mainittua samaan luokkaan kuuluvaa toimintoa, määräytyy niiden tämän lain soveltamisalaan kuuluminen yhteenlasketun toimintakapasiteetin perusteella.

Jos laitosta tai sen osaa käytetään toimintaan, jonka kynnysarvoa ei liitteessä I ilmaista polttoyksiköiden kokonaispolttoainetehona, toiminnan kuuluminen soveltamisalaan määräytyy ensisijaisesti liitteessä I mainitun tuotantokapasiteetin kynnysarvon mukaisesti. Tätä lakia sovelletaan kuitenkin niihin laitoksen polttoaineita polttaviin yksiköihin, joiden yhteenlaskettu kokonaispolttoaineteho ylittää 20 megawattia siinäkin tapauksessa, että laitoksen tuotantokapasiteetti alittaa liitteessä I mainitun tuotantokapasiteetin.

Jos laitoksen kuuluminen tämän lain soveltamisalaan määräytyy liitteessä I mainitun polttoyksiköiden kokonaispolttoainetehon perusteella, polttoainetehot lasketaan yhteen kaikista kyseisen laitokseen kuuluvista teknisistä yksiköistä, joissa polttoaineita poltetaan. Kokonaispolttoainetehoa laskettaessa ei oteta huomioon polttoyksiköitä, joiden polttoaineteho on pienempi kuin 3 megawattia.

Kokonaispolttoainetehoa laskettaessa ei 31 päivään joulukuuta 2025 asti huomioida polttoyksiköitä, joissa käytetään yksikön käynnistystä tai pysäytystä lukuun ottamatta yksinomaan biomassaa.

Selostus:

Pykälässä säädetään laitoksen kapasiteetin määrittämisestä lain soveltamisalan osalta.

Pykälä vastaa kumottua lakia lukuun ottamatta tapaa, jolla laitoksen kokonaisteho määritetään. Jatkossa määritys tehdään kokonaispolttoainetehon kautta, kun kumotussa laissa se tehtiin nimellisen kokonaislämpötehon kautta.

Pykälän 1 momentin mukaan laitoksessa, jossa harjoitetaan useampaa liitteessä I mainittua samaan luokkaan kuuluvaa toimintoa, määräytyy niiden soveltamisalaan kuuluminen yhteenlasketun toimintakapasiteetin perusteella.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos laitosta tai sen osaa käytetään toimintaan, jonka kynnysarvoa ei liitteessä I ilmaista polttoyksiköiden kokonaispolttoainetehona, toiminnan kuuluminen soveltamisalaan määräytyy ensisijaisesti liitteessä I mainitun tuotantokapasiteetin kynnysarvon mukaisesti. Lakia sovelletaan kuitenkin laitoksen polttoaineita polttaviin yksiköihin, joiden yhteenlaskettu kokonaispolttoaineteho ylittää 20 megawattia siinäkin tapauksessa, että laitoksen tuotantokapasiteetti alittaa liitteessä I mainitun tuotantokapasiteetin.

Pykälän 3 momentin mukaan, jos laitoksen kuuluminen tämän lain soveltamisalaan määräytyy liitteessä I mainitun polttoyksiköiden kokonaispolttoainetehon perusteella, polttoainetehot lasketaan yhteen kaikista siihen kuuluvista teknisistä yksiköistä, joissa polttoaineita poltetaan. Kokonaispolttoainetehoa laskettaessa ei oteta huomioon polttoyksiköitä, joiden polttoaineteho on pienempi kuin 3 megawattia.

Pykälän 4 momentin mukaan 31 joulukuuta 2025 asti laitoksen kokonaispolttoainetehoa laskettaessa ei huomioida polttoyksiköitä, joissa käytetään yksikön käynnistystä tai pysäytystä lukuun ottamatta yksinomaan biomassaa. Momentti muutettiin vastaamaan soveltamisalan rajauksia koskevia direktiivimuutoksia.

8 §
Meriliikenne

Tätä lakia sovelletaan aluksiin, joiden bruttovetoisuus on 5 000 tai sitä enemmän, niiden meriliikennetoiminnan hiilidioksidipäästöjen ja 1 päivästä tammikuuta 2026 myös metaanipäästöjen ja dityppioksidipäästöjen osalta, jotka aiheutuvat sellaisista matkoista matkustajien tai rahdin kuljettamiseen kaupallisiin tarkoituksiin, jotka lähtevät Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta tai saapuvat tällaiseen käyntisatamaan jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, sekä jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa käyntisatamassa olon aikana.

Lisäksi lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2027 myös offshore-aluksiin, joiden bruttovetoisuus on 5 000 tai sitä enemmän, niiden hiilidioksidipäästöjen, metaanipäästöjen ja dityppioksidipäästöjen osalta, jotka aiheutuvat matkoista, jotka lähtevät Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta tai saapuvat tällaiseen käyntisatamaan jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, sekä jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa käyntisatamassa olon aikana.

Päästöoikeuksien palautusvaatimusta sovelletaan meriliikennetoiminnassa:

1) 50 prosenttiin sellaisista alusten päästöistä, jotka aiheutuvat matkoista, jotka alkavat Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta ja päättyvät Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuulumattomaan käyntisatamaan;

2) 50 prosenttiin sellaisista alusten päästöistä, jotka aiheutuvat matkoista, jotka alkavat Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuulumattomasta käyntisatamasta ja päättyvät Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan käyntisatamaan;

3) 100 prosenttiin sellaisista alusten päästöistä, jotka aiheutuvat matkoista, jotka alkavat Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta ja päättyvät Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan käyntisatamaan;

4) 100 prosenttiin sellaisista alusten päästöistä, jotka aiheutuvat Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa käyntisatamassa.

Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta sota-aluksiin, laivaston apualuksiin, kalastus- ja kalankäsittelyaluksiin, rakenteeltaan alkeellisiin puisiin aluksiin, aluksiin, jotka eivät kulje konevoimalla, tai muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin käytettäviin julkisen vallan aluksiin.

Selostus:

Pykälässä säädetään meriliikenteen soveltamisalasta päästökaupassa.

Meriliikenne tuli uutena mukaan päästökauppalain soveltamisalaan. Lakia sovelletaan päästökauppadirektiivin liitteessä I säädettyyn meriliikennetoimintaan. Kyseisessä liitteessä viitataan MRV-asetuksen soveltamisalaan tietyin rajauksin.

Pykälän 1 momentissa säädetään, mihin aluksiin lakia sovelletaan. Tämän momentin mukaan lakia sovelletaan aluksiin, joiden bruttovetoisuus on 5 000 tai sitä enemmän, niiden meriliikennetoiminnan hiilidioksidipäästöjen ja 1 päivästä tammikuuta 2026 myös metaanipäästöjen ja dityppioksidipäästöjen osalta, jotka aiheutuvat sellaisista matkoista matkustajien tai rahdin kuljettamiseen kaupallisiin tarkoituksiin, jotka lähtevät Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta tai saapuvat tällaiseen käyntisatamaan jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta sekä jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa käyntisatamassa olon aikana Lain soveltamisala eroaa MRV-asetuksen soveltamisalasta siten, että päästökauppalakia sovellettaisiin ainoastaan bruttovetoisuudeltaan 5 000 tai sitä suurempiin aluksiin. Lisäksi metaani ja dityppioksidi tulivat päästökaupan soveltamisalaan myöhemmin kuin MRV-asetuksen soveltamisalaan.

Pykälän 2 momentin mukaan lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2027 myös offshore-aluksiin, joiden bruttovetoisuus on 5 000 tai sitä enemmän, niiden hiilidioksidipäästöjen, metaanipäästöjen ja dityppioksidipäästöjen osalta, jotka aiheutuvat matkoista, jotka lähtevät Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta tai saapuvat tällaiseen käyntisatamaan jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta sekä jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa käyntisatamassa olon aikana. Pykälän 2 momentissa mainitut offshore-alukset tulevat päästökaupan soveltamisalaan myöhemmin kuin MRV-asetuksen soveltamisalaan.

Pykälän 3 momentin mukaan päästöoikeuksien jakamista ja palautusvaatimusta sovelletaan 50 prosenttiin sellaisista alusten päästöistä, jotka aiheutuvat matkoista, jotka alkavat Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta ja päättyvät tällaiseen kuulumattomaan käyntisatamaan taikka jotka aiheutuvat matkoista, jotka alkavat Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuulumattomasta käyntisatamasta ja päättyvät tällaiseen kuuluvaan käyntisatamaan. Päästöoikeuksien jakamista ja palautusvaatimusta sovelletaan 100 prosenttiin sellaisista alusten päästöistä, jotka aiheutuvat matkoista, jotka alkavat Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta ja päättyvät tällaiseen käyntisatamaan taikka jotka aiheutuvat aluksen ollessa laiturissa Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa käyntisatamassa. Meriliikenteen päästöoikeuksien palauttamisvelvoitteita koskevista poikkeuksista säädetään tämän lain 75 §:ssä.

Pykälän 4 momentissa rajataan MRV-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti lain soveltamisalan ulkopuolelle tietyt alukset. Pykälän 4 momentin mukaan lain soveltamisalan ulkopuolelle rajataan sota-alukset, laivaston apualukset, kalastus- ja kalankäsittelyalukset, rakenteeltaan alkeelliset puiset alukset, alukset, jotka eivät kulje konevoimalla sekä muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin käytettävät julkisen vallan alukset. Säännöksellä pyrittiin varmistamaan, että päästökauppalakia ei sovelleta esimerkiksi puolustusvoimien käyttämiin aluksiin.

9 §
Lentoliikenne

Tätä lakia sovelletaan lentoliikenteen päästökaupan osalta vuosina 2024–2026 Euroopan talousalueella sijaitsevien lentopaikkojen välisten sekä näiltä lentopaikoilta Sveitsissä ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevalle lentopaikalle suuntautuvien lentojen hiilidioksidipäästöihin. Vuodesta 2027 lähtien tätä lakia sovelletaan Euroopan talousalueella sijaitsevalta lentopaikalta lähtevien sekä tällaiselle lentopaikalle saapuvien lentojen hiilidioksidipäästöihin. Päästöjen tarkkailun, ilmoittamisen ja todentamisen osalta lakia sovelletaan vuodesta 2025 lähtien myös lentoliikenteen muiden päästöjen kuin hiilidioksidipäästöjen vaikutuksiin.

Tätä lakia sovelletaan lentoliikenteen päästökaupan osalta ainoastaan niihin ilma-aluksen käyttäjiin, joilla on Liikenne- ja viestintäviraston tai muun toimivaltaisen Suomen viranomaisen myöntämä lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 mukainen voimassa oleva liikennelupa, sekä niihin ilma-alusten käyttäjiin, joiden hallinnoivaksi jäsenvaltioksi Euroopan komissio on päästökauppadirektiivin 18 a artiklan mukaisesti vahvistanut Suomen.

Selostus:

Pykälässä säädetään lentoliikenteen päästökaupan soveltamisalasta.

Pykälän 1 momentin mukaan päästökaupan rajausta ETA-alueen sisäisiin lentoihin jatketaan vuoden 2026 loppuun asti. Määräaikaisen rajauksen päätyttyä päästökauppa laajenee ETA-alueelta lähteviin ja sinne saapuviin lentoihin, jos asiasta ei muuta EU-tasolla ennen sitä päätetä. Momentissa huomioidaan myös kumoutuneesta laista puuttuneet päästökauppajärjestelmien yhteensovittamista koskevat sopimukset Sveitsin sekä Yhdistyneiden kuningaskuntien kanssa. Molempien osalta lentoliikenteen päästökaupan piirissä ovat ETA-alueelta näihin valtioihin suuntautuvat lennot. Mutta näiltä alueilta ETA-alueelle saapuvat lennot eivät ole lentoliikenteen päästökaupan piirissä, koska ne kuuluvat edellä mainittujen valtioiden omiin päästökauppajärjestelmiin. Lisäksi 1 momentissa säädetään päästökauppadirektiivin muutosten mukaisesti päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevien velvoitteiden laajentumisesta vuoden 2025 alusta lähtien myös muiden päästöjen kuin hiilidioksidipäästöjen vaikutuksiin. Muilla päästöillä kuin hiilidioksidipäästöillä tarkoitetaan typen ja rikin oksideja, pienhiukkaspäästöjä sekä vesihöyryä.

Pykälän 2 momentissa säädetään asiasisältöisesti kumotun lain mukaisesti ilma-aluksen käyttäjistä, jotka kuuluvat lain soveltamisalan piiriin. Momentin lopussa on kumotun lain muotoiluista poiketen selkeyden vuoksi viitattu ilma-aluksen käyttäjiin, joiden komissio on päästökauppadirektiivin mukaisesti vahvistanut kuuluvan Suomen hallinnoitavaksi.

10 §
Lentoliikenteen päästökaupan soveltamisalan rajaukset

Tätä lakia ei sovelleta 31 päivään joulukuuta 2030 Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetulla syrjäisimmällä alueella sijaitsevan lentopaikan ja samassa jäsenvaltiossa sijaitsevan lentopaikan välisten lentojen hiilidioksidipäästöihin. Tätä lakia ei sovelleta myöskään lentoihin, joiden määränpää tai lähtöpaikka on Yhdistyneiden kansakuntien määrittelemässä vähiten kehittyneessä valtiossa tai pienessä kehittyvässä saarivaltiossa sijaitseva lentopaikka päästökauppadirektiivin 25 a artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla taikka joiden lähtöpaikka on Sveitsissä tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseva lentopaikka. Tätä lakia ei myöskään sovelleta liitteessä II tarkoitettuihin lentoihin tai ilma-aluksiin.

Selostus:

Pykälässä säädetään lentoliikenteen päästökaupan soveltamisalan rajauksista. Pykälän mukaan lakia ei sovelleta 31 päivään joulukuuta 2030 Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetulla syrjäisimmällä alueella sijaitsevan lentopaikan ja samassa jäsenvaltiossa sijaitsevan lentopaikan välisten lentojen hiilidioksidipäästöihin. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös lennot, joiden määränpää tai lähtöpaikka on Yhdistyneiden kansakuntien määrittelemässä vähiten kehittyneessä valtiossa tai pienessä kehittyvässä saarivaltiossa sijaitseva lentopaikka päästökauppadirektiivin 25 a artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. YK:n listauksessa on nykyisin 46 vähiten kehittynyttä valtiota ja 39 pieniä kehittyviä saarivaltioita. Näillä valtioilla on katsottu olevan Suomen hallinnoimien ilma-alusten käyttäjien näkökulmasta hyvin vähäinen tai olematon merkitys. Lakia ei myöskään sovelleta lentoihin, joiden lähtöpaikka on Sveitsissä tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseva lentopaikka. Tämän lisäksi lakia ei sovelleta myöskään liitteessä II tarkoitettuihin lentoihin tai ilma-aluksiin.

11 §
Lentoliikenteen CORSIA-järjestelmän soveltamisala

CORSIA-järjestelmää sovelletaan Euroopan talousalueelta kolmansiin valtioihin suuntautuvien, niistä saapuvien sekä kahden kolmannen valtion välisten lentojen hiilidioksidipäästöihin päästökauppadirektiivin 25 a artiklan 3, 7 ja 8 kohdassa sekä näiden kohtien nojalla annetuissa komission täytäntöönpanoasetuksissa tarkoitetulla tavalla. Päästöjen tarkkailun, ilmoittamisen ja todentamisen osalta lakia sovelletaan ilma-alusten käyttäjiin ja niiden suorittamiin lentoihin komission CORSIA-MRV-asetuksen mukaisesti, kuitenkin niin, että ilma-alusten käyttäjien tulee raportoida ja todentaa myös kahdessa eri Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa sijaitsevan lentopaikan välisiltä lennoilta syntyneet hiilidioksidipäästöt.

Hiilidioksidipäästöjen hyvitysvelvoitteiden osalta tätä lakia sovelletaan ainoastaan niihin ilma-aluksen käyttäjiin, joilla on Suomen myöntämä lentotoimintalupa tai jotka ovat rekisteröityneet Suomeen ja joiden vuosittaiset CORSIA-järjestelmän soveltamisalan piirissä olevien lentojen hiilidioksidipäästöt 1 päivästä tammikuuta 2021 ovat yli 10 000 tonnia ilma-aluksista, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kilogrammaa, lukuun ottamatta lentoja, joiden lähtö- ja saapumispaikka on samassa jäsenvaltiossa, sekä liitteessä II tarkoitettuja lentoja.

Selostus:

Pykälässä säädetään lentoliikenteen CORSIA-järjestelmän soveltamisalasta.

Pykälän 1 momentin mukaan CORSIA-järjestelmää sovelletaan Euroopan talousalueelta kolmansiin valtioihin suuntautuvien, niistä saapuvien sekä kahden kolmannen valtion välisten lentojen hiilidioksidipäästöihin päästökauppadirektiivin 25 a artiklan 3, 7 ja 8 kohdassa sekä näiden kohtien nojalla annetuissa komission täytäntöönpanoasetuksissa tarkoitetulla tavalla. Artiklan 3 kohdan nojalla komissio antaa täytäntöönpanoasetuksen, jossa listataan ETA-alueen ulkopuoliset valtiot (pois lukien Sveitsi), jotka komissio arvioi soveltavan CORSIA-järjestelmää hyväksyttävällä tavalla. Komissio voi antaa artiklan 7 ja 8 kohdan nojalla kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi täytäntöönpanoasetuksia, joilla Euroopan unionin jäsenvaltioon rekisteröityneet ilma-aluksen käyttäjät vapautetaan CORSIA:n hyvitysvelvoitteista tai niille myönnetään oikeus käyttää jotain muita kuin päästökauppadirektiivin mukaan hyväksyttyjä CORSIA:n ilmastoyksiköitä. Päästöjen tarkkailun, ilmoittamisen ja todentamisen osalta lakia sovelletaan ilma-alusten käyttäjiin ja niiden suorittamiin lentoihin komission CORSIA-MRV-asetuksen mukaisesti, kuitenkin niin, että ilma-alusten käyttäjien tulee raportoida ja todentaa myös kahdessa eri Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa sijaitsevan lentopaikan välisiltä lennoilta syntyneet hiilidioksidipäästöt.

Pykälän 2 momentin mukaan hiilidioksidipäästöjen hyvitysvelvoitteiden osalta tätä lakia sovelletaan ainoastaan niihin ilma-aluksen käyttäjiin, joilla on Suomen myöntämä lentotoimintalupa. Lisäksi lakia sovelletaan hiilidioksidipäästöjen hyvitysvelvoitteiden osalta niihin ilma-aluksen käyttäjiin, jotka ovat rekisteröityneet Suomeen ja joiden vuosittaiset CORSIA-järjestelmän soveltamisalan piirissä olevien lentojen hiilidioksidipäästöt 1 päivästä tammikuuta 2021 ovat yli 10 000 tonnia ilma-aluksista, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5700 kilogrammaa, lukuun ottamatta lentoja, joiden lähtö- ja saapumispaikka on samassa jäsenvaltiossa, sekä liitteessä II tarkoitettuja lentoja.

12 §
Rakennusten, tieliikenteen ja muiden toimialojen päästökauppajärjestelmän soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan liitteen III mukaisille toimialoille vuonna 2024 jaeltujen polttoaineiden päästötietojen raportointiin.

Edellä 1 momentissa polttoaineella tarkoitetaan energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua energiatuotetta, mainitun direktiivin liitteessä I olevissa taulukoissa A ja C lueteltuja polttoaineita sekä mainitun direktiivin 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tuotteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi tai joita tarjotaan myytäväksi tai käytetään moottoripolttoaineena, lämmityspolttoaineena tai sähkön tuotantoon.

Selostus:

Pykälässä säädetään rakennusten, tieliikenteen ja muiden toimialojen päästökauppajärjestelmän soveltamisalasta.

Pykälän 1 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan liitteen III mukaisille toimialoille vuonna 2024 jaeltujen polttoaineiden päästötietojen raportointiin. Pykälän viittaus liitteeseen III ja liitteen III sisältö vastaa päästökauppadirektiivin liitteen III mukaisia toimialoja.

Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa polttoaineella tarkoitetaan energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua energiatuotetta, mainitun direktiivin liitteessä I olevissa taulukoissa A ja C lueteltuja polttoaineita sekä mainitun direktiivin 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tuotteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi tai joita tarjotaan myytäväksi tai käytetään moottoripolttoaineena, lämmityspolttoaineena tai sähkön tuotantoon. Polttoaineen määritelmä vastaa direktiivin määritelmää uuden päästökauppajärjestelmän polttoaineen määritelmästä. Tämän määritelmän myötä soveltamisalan ulkopuolelle rajautuvat turve, polttopuu sekä kiinteä biomassa.

3 luku
Yleiset velvoitteet

13 §
Laitoksia koskevat yleiset velvoitteet

Toiminnanharjoittajan on:

1) haettava laitokselle päästölupa sekä päästöjen tarkkailusuunnitelman tai 22 §:ssä tarkoitetun vakiomuotoisen ja yksinkertaistetun päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntä;

2) tarkkailtava laitoksensa päästöjä, laadittava niistä vuosittain päästöselvitys ja huolehdittava selvityksen todentamisesta;

3) palautettava 69 §:ssä tarkoitettuun unionin rekisteriin vuosittain edellisenä kalenterivuotena aiheutuneita laitoksen kokonaispäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia;

4) ilmoitettava Energiavirastolle laitoksen toiminnan muutoksista, päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään laitoksia koskevista yleisistä velvoitteista.

Pykälän 1 kohdan mukaan toiminnanharjoittajan on haettava laitokselle päästölupa sekä päästöjen tarkkailusuunnitelman tai 22 §:ssä tarkoitetun vakiomuotoisen ja yksinkertaistetun päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntä.

Pykälän 2 kohdan mukaan toiminnan harjoittajan on lisäksi tarkkailtava laitoksensa päästöjä, laadittava niistä vuosittain päästöselvitys ja huolehdittava selvityksen todentamisesta.

Pykälän 3 kohdan mukaan toiminnanharjoittajan on myös palautettava 69 §:ssä tarkoitettuun unionin rekisteriin vuosittain edellisenä kalenterivuotena aiheutuneita laitoksen kokonaispäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.

Lisäksi pykälän 4 kohdan mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava Energiavirastolle laitoksen toiminnan muutoksista, päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta.

14 §
Meriliikennettä koskevat yleiset velvoitteet

Laivayhtiön on:

1) tarkkailtava päästöjään ja raportoitava niistä raportointikauden aikana, toimitettava yhtiötason yhdistetyt päästötiedot Liikenne- ja viestintävirastolle MRV-asetuksen II luvun mukaisesti sekä huolehdittava tietojen todentamisesta MRV-asetuksen III-luvun mukaisesti;

2) toimitettava todennettu tarkkailusuunnitelma Liikenne- ja viestintäviraston hyväksyttäväksi MRV-asetuksen II luvun mukaisesti;

3) palautettava 69 §:ssä tarkoitettuun unionin rekisteriin vuosittain sen edellisenä kalenterivuonna aiheuttamia kokonaispäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia;

4) ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle toiminnan muutoksista, päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista ja aluksen laivayhtiön vaihtumisesta MRV-asetuksen II luvun mukaisesti.

Selostus:

Pykälässä säädetään meriliikennettä koskevista yleisistä velvoitteista.

Pykälän 1 kohdan mukaan laivayhtiön on tarkkailtava päästöjään ja raportoitava niistä raportointikauden aikana, toimitettava yhtiötason yhdistetyt päästötiedot Liikenne- ja viestintävirastolle MRV-asetuksen II luvun mukaisesti sekä huolehdittava tietojen todentamisesta MRV-asetuksen III-luvun mukaisesti.

Pykälän 2 kohdan mukaan laivayhtiön on toimitettava todennettu tarkkailusuunnitelma Liikenne- ja viestintäviraston hyväksyttäväksi MRV-asetuksen II luvun mukaisesti.

Pykälän 3 kohdan mukaan laivayhtiön on lisäksi palautettava 69 §:ssä tarkoitettuun unionin rekisteriin vuosittain sen edellisenä kalenterivuonna aiheuttamia kokonaispäästäjä vastaava määrä päästöoikeuksia.

Pykälän 4 kohdan mukaan laivayhtiön on tämän lisäksi ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle toiminnan muutoksista, päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista ja aluksen laivayhtiön vaihtumisesta MRV-asetuksen II luvun mukaisesti. Pykälässä viitataan MRV-asetukseen, sillä päästökaupan pohjana toimii MRV-asetus.

15 §
Lentoliikennettä koskevat yleiset velvoitteet

Ilma-aluksen käyttäjän on:

1) toimitettava tarkkailusuunnitelma ja sen merkittävät muutokset Liikenne- ja viestintäviraston hyväksyttäväksi;

2) tarkkailtava ilma-aluksen päästöjä, laadittava vuosittain selvitys päästöistä ja huolehdittava selvityksen todentamisesta;

3) palautettava 69 §:ssä tarkoitettuun unionin rekisteriin vuosittain edellisenä kalenterivuotena aiheuttamiaan lentoliikenteen kokonaispäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia;

4) mitätöitävä CORSIA-järjestelmän hyvitysvelvoitteita vastaava määrä hyväksyttyjä ilmastoyksiköitä ja huolehdittava mitätöinnin todentamisesta;

5) ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle toiminnan muutoksista ja ilma-aluksen käyttäjän vaihtumisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään lentoliikennettä koskevista yleisistä velvoitteista.

Pykälän 1 kohdan mukaan ilma-aluksen käyttäjän on toimitettava tarkkailusuunnitelma ja sen merkittävät muutokset Liikenne- ja viestintäviraston hyväksyttäväksi. Suunnitelman toimittamista koskeva määräaika on siirretty lain 23 §:ään, jossa säädetään tarkemmin suunnitelmaa koskevan hakemuksen hyväksymisestä.

Pykälän 2 kohdan mukaan ilma-aluksen käyttäjän on lisäksi tarkkailtava ilma-aluksen päästöjä, laadittava vuosittain selvitys päästöistä ja huolehdittava selvityksen todentamisesta.

Pykälän 3 kohdan mukaan ilma-aluksen käyttäjän velvollisuutena on lisäksi palauttaa 69 §:ssä tarkoitettuun unionin rekisteriin vuosittain edellisenä kalenterivuotena aiheuttamiaan lentoliikenteen kokonaispäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.

Tämän lisäksi pykälän 4 kohdan mukaan ilma-aluksen käyttäjän on mitätöitävä CORSIA-järjestelmän hyvitysvelvoitteita vastaava määrä hyväksyttyjä ilmastoyksiköitä ja huolehdittava mitätöinnin todentamisesta. Tämä velvoite on aiempaan sääntelyyn nähden uusi, ja se johtuu CORSIA-järjestelmän toimeenpanosta. Todentamisesta säädetään tarkemmin jäljempänä lain 14 luvussa ja CORSIA-järjestelmän hyvitysvelvoitteista 15 luvussa.

Pykälän 5 kohdan mukaan ilma-aluksen käyttäjän on myös ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle toiminnan muutoksista ja ilma-aluksen käyttäjän vaihtumisesta.

4 luku
Viranomaiset ja niiden tehtävät

16 §
Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa tämän lain yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä.

Selostus:

Pykälässä säädetään työ- ja elinkeinoministeriön tehtävistä. Pykälän mukaan työ- ja elinkeinoministeriö vastaa tämän lain yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä. Säännös vastaa edeltäneessä laissa säädettyä työ- ja elinkeinoministeriön tehtävää.

17 §
Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa meriliikenteen ja lentoliikenteen päästökaupan sekä CORSIA-järjestelmän ohjauksesta, seurannasta sekä kehittämisestä.

Selostus:

Pykälässä säädetään Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävistä. Pykälän mukaan Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa meriliikenteen ja lentoliikenteen päästökaupan sekä CORSIA-järjestelmän ohjauksesta, seurannasta sekä kehittämisestä.

18 §
Energiavirasto

Energiaviraston tehtävänä on:

1) valvoa laitosten ja niiden todentajien osalta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista, tämän lain nojalla annettujen päätösten noudattamista sekä hoitaa muut sille tässä laissa säädetyt tehtävät;

2) hoitaa laitosten osalta ilmaisjakoasetuksessa ja komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä toimivaltaiselle viranomaiselle ja Suomelle osoitetut tehtävät;

3) toimia huutokauppa-asetuksen 22 artiklassa tarkoitettuna Suomen huutokaupanpitäjänä ja päästökauppadirektiivin 19 artiklassa tarkoitetun unionin rekisterin kansallisista toiminnoista vastaavana rekisterinpitäjänä;

4) toimia komission todentamisasetuksen 70 artiklassa tarkoitettuna tietojenvaihdon ja yhteistyön koordinoinnin kansallisena keskuspisteenä.

Selostus:

Pykälässä säädetään Energiaviraston tehtävistä.

Pykälän 1 kohdan mukaan Energiaviraston tehtävänä on valvoa laitosten ja niiden todentajien osalta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista, tämän lain nojalla annettujen päätösten noudattamista sekä hoitaa muut sille tässä laissa säädetyt tehtävät.

Pykälän 2 kohdan mukaan Energiaviraston tehtävänä on lisäksi hoitaa laitosten osalta ilmaisjakoasetuksessa ja komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä toimivaltaiselle viranomaiselle ja Suomelle osoitetut tehtävät.

Tämän lisäksi Energiaviraston tehtävänä on pykälän 3 kohdan mukaan toimia huutokauppa-asetuksen 22 artiklassa tarkoitettuna Suomen huutokaupanpitäjänä ja päästökauppadirektiivin 19 artiklassa tarkoitetun unionin rekisterin kansallisista toiminnoista vastaavana rekisterinpitäjänä.

Pykälän 4 kohdan mukaan Energiaviraston tehtävänä on lisäksi toimia komission todentamisasetuksen 70 artiklassa tarkoitettuna tietojenvaihdon ja yhteistyön koordinoinnin kansallisena keskuspisteenä.

19 §
Liikenne- ja viestintävirasto

Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on:

1) hyväksyä ilma-aluksen käyttäjien ja laivayhtiöiden tarkkailusuunnitelmat ja näihin tehtävät muutokset;

2) hyväksyä lentoliikenteen ja meriliikenteen todentajat Suomessa sekä tehdä muut mahdolliset lentoliikenteen ja meriliikenteen todentamiseen liittyvät päätökset;

3) myöntää lentoliikenteen maksutta jaettavat päästöoikeudet Suomen hallinnoimille ilma-aluksen käyttäjille;

4) valvoa lentoliikenteen ja meriliikenteen ja niiden todentajien osalta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista ja tämän lain nojalla annettujen päätösten noudattamista sekä hoitaa muut sille tässä laissa säädetyt tehtävät;

5) toimia lento- ja meriliikenteen osalta päästökauppadirektiivin 18 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena;

6) toimia meriliikenteen osalta laivayhtiöstä vastaavana hallinnointiviranomaisena, joka vastaa laivayhtiön hallinnoinnista päästökauppadirektiivin 3 g f artiklan mukaisesti;

7) toimia lentoliikenteen osalta CORSIA-järjestelmän toimivaltaisena viranomaisena;

8) laskea CORSIA-järjestelmään liittyvien hyvitysvelvoitteiden määrä, ilmoittaa ne ilma-alusten käyttäjille ja varmistaa hyvitysvelvoitteiden toteutuminen tämän lain ja päästökauppadirektiivin mukaisesti.

Selostus:

Pykälässä säädetään Liikenne- ja viestintäviraston tehtävistä.

Pykälän 1 ja 2 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on hyväksyä ilma-aluksen käyttäjien ja laivayhtiöiden tarkkailusuunnitelmat ja näihin tehtävät muutokset sekä hyväksyä lentoliikenteen ja meriliikenteen todentajat Suomessa sekä tehdä muut mahdolliset lentoliikenteen ja meriliikenteen todentamiseen liittyvät päätökset.

Lisäksi pykälän 3 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on myöntää lentoliikenteen maksutta jaettavat päästöoikeudet Suomen hallinnoimille ilma-aluksen käyttäjille.

Pykälän 4 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintävirastolla on myös velvollisuus valvoa lentoliikenteen ja meriliikenteen ja niiden todentajien osalta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista ja tämän lain nojalla annettujen päätösten noudattamista sekä hoitaa muut sille tässä laissa säädetyt tehtävät.

Pykälän 5 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on lisäksi toimia lento- ja meriliikenteen osalta päästökauppadirektiivin 18 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena sekä 6 kohdan mukaan toimia meriliikenteen osalta laivayhtiöstä vastaavana hallinnointiviranomaisena, joka vastaa laivayhtiön hallinnoinnista päästökauppadirektiivin 3 g f artiklan mukaisesti.

Aiempaan sääntelyyn nähden uusina tehtävinä Liikenne- ja viestintävirastolla on 7 kohdan mukaisesti toimia lentoliikenteen osalta CORSIA-järjestelmän toimivaltaisena viranomaisena sekä 8 kohdan mukaisesti laskea CORSIA-järjestelmään liittyvien hyvitysvelvoitteiden määrä, ilmoittaa ne ilma-alusten käyttäjille ja varmistaa hyvitysvelvoitteiden toteutuminen tämän lain ja päästökauppadirektiivin mukaisesti.

20 §
Laivayhtiöstä vastaava hallinnointiviranomainen

Euroopan komissio vahvistaa päästökauppadirektiivin 3 g f artiklan nojalla annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä luettelon laivayhtiöistä, jotka harjoittavat 8 §:n mukaiseen soveltamisalaan kuuluvaa meriliikennetoimintaa, ja yksilöi kunkin laivayhtiön vastaavan hallinnointiviranomaisen. Suomessa rekisteröidyn laivayhtiön hallinnointiviranomainen on Liikenne- ja viestintävirasto.

Laivayhtiöstä vastaava hallinnointiviranomainen, joka päästökauppadirektiivin 3 g f artiklan nojalla laaditun luettelon mukaan on vastuussa laivayhtiöstä, säilyttää vastuun riippumatta myöhemmistä muutoksista laivayhtiön toiminnassa tai rekisteröinnissä, kunnes muutokset on merkitty päivitettyyn luetteloon.

Selostus:

Pykälässä säädetään laivayhtiöstä vastaavasta hallinnointiviranomaisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan Euroopan komissio vahvistaa päästökauppadirektiivin 3 g f artiklan nojalla annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä luettelon laivayhtiöistä, jotka harjoittavat 8 §:n mukaiseen soveltamisalaan kuuluvaa meriliikennetoimintaa, ja yksilöi kunkin laivayhtiön vastaavan hallinnointiviranomaisen. Suomessa rekisteröidyn laivayhtiön hallinnointiviranomainen on pykälän mukaan Liikenne- ja viestintävirasto.

Pykälän 2 momentin mukaan laivayhtiöstä vastaava hallinnointiviranomainen, joka päästökauppadirektiivin 3 g f artiklan nojalla laaditun luettelon mukaan on vastuussa laivayhtiöstä, säilyttää vastuun riippumatta myöhemmistä muutoksista laivayhtiön toiminnassa ja rekisteröinnissä, kunnes muutokset on merkitty päivitettyyn luetteloon. Momentin on katsottu olevan tarpeen, jotta laivayhtiölle olisi selvää, että jäsenvaltio toimii vastaavana hallinnointiviranomaisena tapauksessa, jossa laivayhtiön toiminta tai rekisteröinti muuttuu. Lisäksi momentti selventää sitä, mihin asti Liikenne- ja viestintävirasto on vastuussa laivayhtiöstä, jonka toiminnassa tai rekisteröinnissä on tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat hallinnointiviranomaisen määräytymiseen.

5 luku
Päästöjen tarkkailusuunnitelma

21 §
Päästöjen tarkkailusuunnitelma

Toiminnanharjoittajan on laadittava lain soveltamisalaan kuuluvalle laitokselle päästöjen tarkkailusuunnitelma ja haettava sille Energiaviraston hyväksyntä.

Laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän on laadittava lain soveltamisalaan kuuluvalle meriliikennetoiminnalle tai lentotoiminnalle päästöjen tarkkailusuunnitelma ja haettava sille Liikenne- ja viestintäviraston hyväksyntä.

Päästöjen tarkkailusuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä säädetään komission tarkkailuasetuksessa, MRV-asetuksessa ja sen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä sekä komission CORSIA-MRV-asetuksessa. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä päästöjen tarkkailusuunnitelman sisällöstä.

Selostus:

Pykälässä säädetään velvoitteesta laatia päästöjen tarkkailusuunnitelma sekä sen hyväksyttämisestä viranomaisella.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on laadittava lain soveltamisalaan kuuluvalle laitokselle päästöjen tarkkailusuunnitelma ja haettava sille Energiaviraston hyväksyntä. Momentti vastaa aiemmassa lainsäädännössä asetettua vaatimusta.

Pykälän 2 momentin mukaan laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän on laadittava lain soveltamisalaan kuuluvalle meriliikennetoiminnalle tai lentotoiminnalle päästöjen tarkkailusuunnitelma ja haettava sille Liikenne- ja viestintäviraston hyväksyntä. Meriliikenteen tarkkailusuunnitelmasta säädetään MRV-asetuksen II luvussa sekä MRV-asetuksen nojalla annetuissa säädöksissä. 

Pykälän 3 momentin mukaan päästöjen tarkkailusuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä säädetään komission tarkkailuasetuksessa, MRV-asetuksessa ja sen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä sekä komission CORSIA-MRV-asetuksessa. Momentti vastaa aiempaa sääntelyä, mutta sitä täydennettiin viittauksella meriliikenteen ja CORSIA:n tarkkailua koskevilla asetuksilla. 

Pykälän 4 momentissa säädetään asetuksenantovaltuudesta. Momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä päästöjen tarkkailusuunnitelman sisällöstä. 

22 §
Laitoksen vakiomuotoinen ja yksinkertaistettu tarkkailusuunnitelma

Toiminnanharjoittaja voi hakea komission tarkkailuasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa säädettyä vakiomuotoisen ja yksinkertaistetun päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää Energiavirastolta mainitun asetuksen 47 artiklan 2 kohdassa säädetylle vähän päästöjä aiheuttavaa toimintaa harjoittavalle laitokselle, jos laitoksella on mainitun asetuksen 19 artiklan 3 kohdan nojalla vain vähämerkityksiseksi tai erittäin vähämerkityksiseksi luokiteltuja lähdevirtoja. Energiavirasto hyväksyy tai hylkää vakiomuotoisen ja yksinkertaistetun päästöjen tarkkailusuunnitelman mainitun asetuksen 13 artiklan 2 kohdassa säädetyn yksinkertaistetun riskinarvioinnin perusteella.

Hyväksytty vakiomuotoinen ja yksinkertaistettu päästöjen tarkkailusuunnitelma katsotaan 21 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi hyväksytyksi päästöjen tarkkailusuunnitelmaksi. Mitä tässä laissa säädetään päästöjen tarkkailusuunnitelmasta, sovelletaan vakiomuotoiseen ja yksinkertaistettuun päästöjen tarkkailusuunnitelmaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa säädetystä vakiomuotoisen ja yksinkertaistetun päästöjen tarkkailusuunnitelman yksinkertaistetun riskinarvioinnin suorittamisesta sekä yksinkertaistetussa riskinarvioinnissa laitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailumenetelmien osalta tarkasteltavista seikoista. 

Selostus:

Pykälässä säädetään laitoksen vakiomuotoisesta ja yksinkertaistetusta tarkkailusuunnitelmasta.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittaja voi hakea komission tarkkailuasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa säädettyä vakiomuotoisen ja yksinkertaistetun päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää Energiavirastolta mainitun asetuksen 47 artiklan 2 kohdassa säädetylle vähän päästöjä aiheuttavaa toimintaa harjoittavalle laitokselle. Tämä on mahdollista, jos laitoksella on mainitun asetuksen 19 artiklan 3 kohdan nojalla vain vähämerkityksiseksi tai erittäin vähämerkityksiseksi luokiteltuja lähdevirtoja. Energiavirasto hyväksyy tai hylkää vakiomuotoisen ja yksinkertaistetun päästöjen tarkkailusuunnitelman mainitun asetuksen 13 artiklan 2 kohdassa säädetyn yksinkertaistetun riskinarvioinnin perusteella. 

Pykälän 2 momentin mukaan hyväksytty vakiomuotoinen ja yksinkertaistettu päästöjen tarkkailusuunnitelma katsotaan 21 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi hyväksytyksi päästöjen tarkkailusuunnitelmaksi. Mitä tässä laissa säädetään päästöjen tarkkailusuunnitelmasta, sovelletaan momentin mukaan vakiomuotoiseen ja yksinkertaistettuun päästöjen tarkkailusuunnitelmaan. 

Pykälän 3 momentissa säädetään asetuksenantovaltuudesta. Momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa säädetystä vakiomuotoisen ja yksinkertaistetun päästöjen tarkkailusuunnitelman yksinkertaistetun riskinarvioinnin suorittamisesta sekä yksinkertaistetussa riskinarvioinnissa laitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailumenetelmän osalta tarkasteltavista seikoista.

23 §
Päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskeva hakemus

Toiminnanharjoittajan ja ilma-aluksen käyttäjän on liitettävä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskevaan hakemukseen tarpeellinen selvitys laitoksesta tai ilma-aluksen käyttäjästä, laitoksen tai ilma-aluksen toiminnasta ja päästöjen lähteistä.

Laivayhtiön on liitettävä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskevaan hakemukseen MRV-asetuksen ja sen nojalla annettujen komission delegoitujen säädösten mukaiset tarpeelliset tiedot.

Toiminnanharjoittajan on toimitettava hakemus päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksynnästä Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella vähintään kuusi kuukautta ennen laitoksen toiminnan suunniteltua aloittamista. 

Laivayhtiön on toimitettava hakemus päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksynnästä Liikenne- ja viestintäviraston vahvistamalla tavalla viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2024. Jos laivayhtiön alukseen sovelletaan tätä lakia ensimmäisen kerran 1 päivän tammikuuta 2024 jälkeen, tulee hakemus toimittaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun alus on ensimmäisen kerran saapunut jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan. 

Ilma-aluksen käyttäjän on toimitettava hakemus päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksynnästä Liikenne- ja viestintäviraston vahvistamalla lomakkeella vähintään neljä kuukautta ennen lentotoiminnan suunniteltua aloittamista. 

Päästöjen tarkkailusuunnitelma voi koskea samalla sijaintipaikalla olevaa yhden laitoksen muodostamaa kokonaisuutta. Päästöjen tarkkailusuunnitelma voi kuitenkin erityisestä syystä koskea samalla sijaintipaikalla olevan yhden laitoksen muodostaman kokonaisuuden osaa. Jos useampi toiminnanharjoittaja on toimittanut yhteisen hakemuksen päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä varten, vastaavat ne päästöjen tarkkailua koskevien vaatimusten täyttämisestä yhteisvastuullisesti. 

Toiminnanharjoittajan, laivayhtiön ja ilma-aluksen käyttäjän on päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää haettaessa nimettävä taho, joka vastaa yhteydenpidosta tarkkailusuunnitelman hyväksynnästä päättävään viranomaiseen. 

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskevasta hakemuksesta.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan ja ilma-aluksen käyttäjän on liitettävä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskevaan hakemukseen tarpeellinen selvitys laitoksesta tai ilma-aluksen käyttäjästä, laitoksen tai ilma-aluksen toiminnasta ja päästöjen lähteistä. Momentti vastaa laitosten osalta aiempaa sääntelyä. Uuden momentin mukaan ilma-alusten käyttäjät eivät kuitenkaan ole enää päästökauppadirektiivin muutoksen takia velvoitettuja tarkkailemaan tonnikilometrejään.

Pykälän 2 momentin mukaan laivayhtiön on liitettävä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskevaan hakemukseen MRV-asetuksen ja sen nojalla annettujen komission delegoitujen säädösten mukaiset tarpeelliset tiedot.

Pykälän 3 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava hakemus päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksynnästä Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella vähintään kuusi kuukautta ennen laitoksen toiminnan suunniteltua aloittamista. Momentin määräaika vastaa edeltävässä laissa asetettua määräaikaa. 

Pykälän 4 momentin mukaan laivayhtiön on toimitettava hakemus päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksynnästä Liikenne- ja viestintäviraston vahvistamalla tavalla viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2024. Jos laivayhtiön alukseen sovelletaan tätä lakia ensimmäisen kerran 1 päivän tammikuuta 2024 jälkeen, tulee hakemus toimittaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun alus on ensimmäisen kerran saapunut jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan. Momentin tarkoittamia aluksia, joihin sovelletaan päästökauppalakia ensimmäisen kerran 1 päivän tammikuuta 2024 jälkeen, voivat olla esimerkiksi offshore-alukset, uudet alukset, tai alukset, jotka liikennöivät myös EU:n ulkopuolella. Määräajat tarkkailusuunnitelman toimittamiselle ovat samat kuin MRV-asetuksen 6 artiklassa. 

Pykälän 5 momentin mukaan ilma-aluksen käyttäjän on toimitettava hakemus päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksynnästä Liikenne- ja viestintäviraston vahvistamalla lomakkeella vähintään neljä kuukautta ennen lentotoiminnan suunniteltua aloittamista. Momentissa asetettu määräaika vastaa aiempaa lakia, mutta määräaika on uudessa sääntelyssä kytketty lentotoiminnan suunniteltuun aloitukseen eikä päästökauppakauden alkuun.  

Pykälän 6 momentin mukaan päästöjen tarkkailusuunnitelma voi koskea samalla sijaintipaikalla olevaa yhden laitoksen muodostamaa kokonaisuutta. Päästöjen tarkkailusuunnitelma voi kuitenkin erityisestä syystä koskea samalla sijaintipaikalla olevan yhden laitoksen muodostaman kokonaisuuden osaa. Mikäli useampi toiminnanharjoittaja on toimittanut yhteisen hakemuksen päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä varten, ne vastaavat päästöjen tarkkailua koskevien vaatimusten täyttämisestä yhteisvastuullisesti. Momentti vastaa aiempaa lakia muutoin, mutta momentin sanamuotoa tarkennettiin siten, että se kuvaa täsmällisemmin vaihtoehtoja, esimerkiksi miten samalla sijaintipaikalla olevat toiminnot voivat jakautua päästöluvan tavoin useammalle kuin yhdelle tarkkailusuunnitelmalle. 

Pykälän 7 momentin mukaan toiminnanharjoittajan, laivayhtiön ja ilma-aluksen käyttäjän on päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää haettaessa nimettävä taho, joka vastaa yhteydenpidosta tarkkailusuunnitelman hyväksynnästä päättävään viranomaiseen. Velvoite ilmoittaa laivayhtiön yhteydenpidosta vastaava taho perustuu MRV-asetuksen 6 artiklaan, jonka mukaan yhteyshenkilön yhteystiedot ovat osa seurantasuunnitelmaa. 

24 §
Päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyminen

Energiaviraston on tehtävä laitosten päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös ja Liikenne- ja viestintäviraston lentoliikenteen päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun hakemus ja sen mahdolliset täydennykset on sille toimitettu.

Liikenne- ja viestintäviraston on tehtävä meriliikenteen päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös viimeistään 6 päivänä kesäkuuta 2025. Jos aluksiin sovelletaan tätä lakia ensimmäisen kerran 1 päivän tammikuuta 2024 jälkeen, on Liikenne- ja viestintäviraston hyväksyttävä tarkkailusuunnitelma neljän kuukauden kuluessa siitä, kun alus on ensimmäisen kerran saapunut jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan.

Päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä ja hyväksymisen edellytyksistä säädetään komission tarkkailuasetuksessa, komission CORSIA-MRV-asetuksessa, MRV-asetuksessa sekä komission MRV-asetuksen 6 artiklan nojalla hyväksymissä delegoiduissa säädöksissä. 

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä.

Pykälän 1 momentin mukaan Energiaviraston on tehtävä laitosten päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös ja Liikenne- ja viestintäviraston lentoliikenteen päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun hakemus ja sen mahdolliset täydennykset on sille toimitettu. Momentissa asetettu määräaika vastaa aiemman lain määräaikaa. 

Pykälän 2 momentin mukaan Liikenne- ja viestintäviraston on tehtävä meriliikenteen päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös viimeistään 6 päivänä kesäkuuta 2025. Jos aluksiin sovelletaan tätä lakia ensimmäisen kerran vasta 1 päivän tammikuuta 2024 jälkeen, on Liikenne- ja viestintäviraston hyväksyttävä tarkkailusuunnitelma neljän kuukauden kuluessa siitä, kun alus on ensimmäisen kerran saapunut jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan. Momentin määräajat ovat vastaavat kuin MRV-asetuksen 6 artiklassa. 

Pykälän 3 momentin mukaan päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä ja hyväksymisen edellytyksistä säädetään komission tarkkailuasetuksessa, komission CORSIA-MRV-asetuksessa, MRV-asetuksessa sekä komission MRV-asetuksen 6 artiklan nojalla hyväksymissä delegoiduissa säädöksissä. 

25 §
Päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttaminen

Toiminnanharjoittajan ja ilma-aluksen käyttäjän on ilmoitettava päästöjen tarkkailusuunnitelmaan vaikuttavasta muutoksesta ennakkoon päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyneelle viranomaiselle. Ilmoitus tulee tehdä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyneen viranomaisen vahvistamalla lomakkeella.

Jos toiminnanharjoittajan tai ilma-aluksen käyttäjän ilmoittama muutos on komission tarkkailuasetuksen mukaisesti merkittävä, on päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyneen viranomaisen muutettava päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskevaa päätöstä. Jos muutos ei ole komission tarkkailuasetuksen mukaisesti merkittävä, on tarkkailusuunnitelman hyväksyneen viranomaisen ilmoitettava asiasta viipymättä ilmoituksen tehneelle toiminnanharjoittajalle tai ilma-aluksen käyttäjälle.

Jos komission tarkkailuasetuksessa edellytetään päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamista, on tarkkailusuunnitelman hyväksyneen viranomaisen kehotettava tarkkailusuunnitelman toimittanutta toiminnanharjoittajaa tai ilma-aluksen käyttäjää hakemaan päästöjen tarkkailusuunnitelman muutosta. 

Toiminnanharjoittajan ja ilma-aluksen käyttäjän on toimitettava päästöjen tarkkailusuunnitelman muutoshakemus tarkkailusuunnitelman hyväksyneen viranomaisen asettamassa määräajassa. 

Laivayhtiön päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamisesta säädetään MRV-asetuksessa sekä komission MRV-asetuksen 7 artiklan nojalla hyväksymissä delegoiduissa säädöksissä. 

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan ja ilma-aluksen käyttäjän on ilmoitettava päästöjen tarkkailusuunnitelmaan vaikuttavasta muutoksesta ennakkoon päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyneelle viranomaiselle. Tämä ilmoitus tulee tehdä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyneen viranomaisen vahvistamalla lomakkeella. Laitoksen toiminnanharjoittaja ilmoittaa toiminnan muutoksesta Energiaviraston lomakkeella.

Pykälän 2 momentin mukaan päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyneen viranomaisen on muutettava päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskevaa päätöstä, jos toiminnanharjoittajan tai ilma-aluksen käyttäjän ilmoittama muutos on komission tarkkailuasetuksen mukaisesti merkittävä. Jos taas muutos ei ole komission tarkkailuasetuksen mukaisesti merkittävä, on tarkkailusuunnitelman hyväksyneen viranomaisen ilmoitettava asiasta viipymättä ilmoituksen tehneelle toiminnanharjoittajalle tai ilma-aluksen käyttäjälle. Momentissa säädetty menettely vastaa tarkkailuasetuksen 15 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tarkkailusuunnitelman muutosten käsittelylle. 

Pykälän 3 momentin mukaan tarkkailusuunnitelman hyväksyneen viranomaisen on kehotettava tarkkailusuunnitelman toimittanutta toiminnanharjoittajaa tai ilma-aluksen käyttäjää hakemaan päästöjen tarkkailusuunnitelman muutosta, jos komission tarkkailuasetuksessa edellytetään päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamista.  

Pykälän 4 momentin mukaan toiminnanharjoittajan ja ilma-aluksen käyttäjän on toimitettava päästöjen tarkkailusuunnitelman muutoshakemus tarkkailusuunnitelman hyväksyneen viranomaisen asettamassa määräajassa. 

Pykälän 5 momentin mukaan laivayhtiön päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamisesta säädetään MRV-asetuksessa sekä komission MRV-asetuksen 7 artiklan nojalla hyväksymissä delegoiduissa säädöksissä. 

6 luku
Laitoksen päästölupa

26 §
Päästölupa

Lain soveltamisalaan kuuluvalla laitoksella tulee olla Energiaviraston myöntämä päästölupa. Päästölupa myönnetään toistaiseksi tai erityisistä syistä määräajaksi.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöluvasta. Pykälän mukaan lain soveltamisalaan kuuluvalla laitoksella tulee olla Energiaviraston myöntämä päästölupa. Päästölupa myönnetään toistaiseksi tai erityisistä syistä määräajaksi. Päätös päästöluvan myöntämisestä voi olla määräaikainen esimerkiksi silloin, kun laitoksen ympäristönsuojelulain mukainen lupa on määräaikainen. Pykälä vastaa aiemman lain sääntelyä.

27 §
Päästölupaa koskeva hakemus

Toiminnanharjoittajan tulee hakea laitokselle päästölupaa Energiavirastolta. Hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys laitoksesta, sen toiminnasta ja päästöjen lähteistä sekä päästöjen tarkkailusuunnitelma. Lisäksi Energiavirastolle on toimitettava selvitys siitä, että laitoksen toimintaa saa harjoittaa ympäristönsuojelua koskevien säännösten nojalla.

Hakemus on toimitettava Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella vähintään kuusi kuukautta ennen laitoksen toiminnan suunniteltua aloittamista.

Hakemuksen tarkemmasta sisällöstä voidaan säätää työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella. 

Selostus:

Pykälässä säädetään päästölupaa koskevasta hakemuksesta.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan tulee hakea laitokselle päästölupaa Energiavirastolta. Hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys laitoksesta, sen toiminnasta ja päästöjen lähteistä sekä päästöjen tarkkailusuunnitelma. Tämän lisäksi Energiavirastolle on toimitettava selvitys siitä, että laitoksen toimintaa saa harjoittaa ympäristönsuojelua koskevien säännösten nojalla. 

Pykälän 2 momentin mukaan hakemus on toimitettava Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella vähintään kuusi kuukautta ennen laitoksen toiminnan suunniteltua aloittamista. Direktiivin täytäntöönpanoon liittyvästä aikataulusta johtuen lain myötä sen soveltamisalaan tulleiden uusien päästökauppalaitosten lupahakemuksia ei ole ollut mahdollista laittaa vireille kuutta kuukautta ennen niiden mukaan tuloa 1.1.2024. Tästä syystä näiden laitosten osalta on katsottu riittäväksi, että hakemukset laitetaan vireille Energiaviraston erikseen ohjeistamana ajankohtana.

Pykälän 3 momentissa säädetään asetuksenantovaltuuksista. Momentin mukaan hakemuksen tarkemmasta sisällöstä voidaan säätää työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella. 

28 §
Päästöluvan myöntämisen edellytykset

Päästöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että laitoksen päästöjen tarkkailusuunnitelma ja päästöjen raportoimiseksi suunnitellut toimenpiteet ovat riittävät ja asianmukaiset. Lisäksi päästöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että laitoksen toiminnanharjoittaja saa ympäristönsuojelua koskevien säännösten nojalla harjoittaa toimintaa.

Päästölupa voidaan myöntää, vaikka päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta luvasta ei ole lainvoimainen.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöluvan myöntämisen edellytyksistä.

Pykälän 1 momentin mukaan päästöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että laitoksen päästöjen tarkkailusuunnitelma ja päästöjen raportoimiseksi suunnitellut toimenpiteet ovat riittävät ja asianmukaiset. Lisäksi päästöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että laitoksen toiminnanharjoittaja saa ympäristönsuojelua koskevien säännösten nojalla harjoittaa toimintaa. 

Pykälän 2 momentin mukaan päästölupa voidaan myöntää, vaikka päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta luvasta ei ole lainvoimainen. Momentilla pyritään varmistamaan, että ympäristönsuojelulain mukaiseen lupaan mahdolliset liittyvät valitusprosessit eivät automaattisesti estäisi toiminnanharjoittajan mahdollisuutta saada päästölupa laitokselleen. 

29 §
Päästöluvan myöntämistä koskeva päätös

Energiaviraston on tehtävä päästöluvan myöntämistä koskeva päätös viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun hakemus ja sen mahdolliset täydennykset on toimitettu.

Päästölupa voi koskea samalla sijaintipaikalla olevaa yhden laitoksen muodostamaa kokonaisuutta. Päästölupa voi kuitenkin erityisestä syystä koskea samalla sijaintipaikalla olevan yhden laitoksen muodostaman kokonaisuuden osaa. Jos useampi toiminnanharjoittaja on hakenut yhteistä päästölupaa, vastaavat ne luvan velvoitteiden täyttämisestä yhteisvastuullisesti. Toiminnanharjoittajien on lupaa hakiessaan nimettävä taho, joka vastaa yhteydenpidosta viranomaisiin.

Päästöluvan hyväksymispäätöksen tulee sisältää tiedot toiminnanharjoittajasta, päästöistä, laitoksen toiminnasta sekä laitoksen tuotantokapasiteetista tai laitoksen kokonaispolttoainetehosta.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöluvan myöntämistä koskevasta päätöksestä.

Pykälän 1 momentin mukaan Energiaviraston on tehtävä päästöluvan myöntämistä koskeva päätös viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun hakemus ja sen mahdolliset täydennykset on toimitettu. Momentin määräaika vastaa aiemmassa laissa säädettyä määräaikaa. 

Pykälän 2 momentin mukaan päästölupa voi koskea samalla sijaintipaikalla olevaa yhden laitoksen muodostamaa kokonaisuutta. Päästölupa voi kuitenkin erityisestä syystä koskea samalla sijaintipaikalla olevan yhden laitoksen muodostaman kokonaisuuden osaa. Jos useampi toiminnanharjoittaja on hakenut yhteistä päästölupaa, ne vastaavat luvan velvoitteiden täyttämisestä yhteisvastuullisesti. Toiminnanharjoittajien on luvan hakemisen yhteydessä nimettävä taho, joka vastaa yhteydenpidosta viranomaisiin. Momentin sanamuotoa on täsmennetty aiempaan lakiin verrattuna siten, että se kuvaa täsmällisemmin vaihtoehtoja, miten esimerkiksi samalla sijaintipaikalla olevat toiminnot voivat tarkkailusuunnitelman tavoin jakautua useammalle kuin yhdelle päästöluvalle ja useammalle kuin yhdelle toiminnanharjoittajalle. 

Pykälän 3 momentin mukaan päästöluvan hyväksymispäätöksen tulee sisältää tiedot toiminnanharjoittajasta, päästöistä, laitoksen toiminnasta sekä laitoksen tuotantokapasiteetista tai laitoksen kokonaispolttoainetehosta. Momentti poikkeaa aiemman lain vastaavasta säännöksestä siten, että jatkossa tiedot tulee esittää kokonaispolttoainetehosta eikä kokonaislämpötehosta.

30 §
Päästöluvan muuttaminen

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ennakkoon Energiavirastolle sellaisesta laitoksen toiminnan tai kapasiteetin muutoksesta, joka voi edellyttää päästöluvan muuttamista. Ilmoitus tulee tehdä Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella.

Energiavirasto arvioi muutoksen merkittävyyden ja, jos toiminnanharjoittajan ilmoittama muutos on merkittävä, on Energiaviraston muutettava päästölupaa koskevaa päätöstä. Jos muutos ei ole merkittävä, on Energiaviraston ilmoitettava asiasta viipymättä toiminnanharjoittajalle.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöluvan muuttamisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ennakkoon Energiavirastolle sellaisesta laitoksen toiminnan tai kapasiteetin muutoksesta, joka voi edellyttää päästöluvan muuttamista. Kyseinen ilmoitus tulee tehdä Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella. 

Pykälän 2 momentin mukaan Energiavirasto arvioi muutoksen merkittävyyden. Jos toiminnanharjoittajan ilmoittama muutos on merkittävä, on Energiaviraston muutettava päästölupaa koskevaa päätöstä. Jos taas muutos ei ole merkittävä, on Energiaviraston ilmoitettava asiasta viipymättä toiminnanharjoittajalle. 

7 luku
Päästöjen tarkkailu, raportointi ja todennuttaminen

31 §
Päästöjen tarkkailua, raportointia ja todennuttamista koskeva velvoite

Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laitoksen, laivayhtiön aluksen ja ilma-aluksen käyttäjän lentotoiminnan päästöjä kattavasti, johdonmukaisesti, luotettavasti ja tarkasti sekä laadittava niistä päästöselvitys kultakin kalenterivuodelta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten, komission tarkkailuasetuksen, MRV-asetuksen, komission CORSIA-MRV-asetuksen, hyväksytyn päästöjen tarkkailusuunnitelman sekä laitoksen päästöluvassa asetettujen ehtojen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan, laivayhtiön ja ilma-aluksen käyttäjän on huolehdittava päästöselvityksen todennuttamisesta.

Toiminnanharjoittajan on toimitettava Energiavirastolle ja ilma-aluksen käyttäjän Liikenne- ja viestintävirastolle kunkin kalenterivuoden päästöistä laadittu päästöselvitys ja siitä annettu todentamisraportti kalenterivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Laivayhtiön on toimitettava Liikenne- ja viestintävirastolle kunkin sen vastuulla olevan aluksen osalta kalenterivuoden päästöistä laadittu päästöselvitys ja siitä annettu todentamisraportti sekä yhtiötason yhdistetyt päästötiedot. Mainitut asiakirjat ja tiedot on toimitettava kalenterivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä vuodesta 2025 alkaen. 

Ilma-aluksen käyttäjän on vuoden 2025 alusta lukien tarkkailtava lentoliikenteen muiden päästöjen kuin hiilidioksidipäästöjen vaikutuksia ja raportoitava niistä vuosittain Liikenne- ja viestintävirastolle päästökauppadirektiivin 14 artiklan 5 kohdan nojalla annetun komission täytäntöönpanoasetuksen mukaisesti. 

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöjen tarkkailua, raportointia ja todennuttamista koskevasta velvoitteesta.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajalla on velvollisuus tarkkailla laitoksen, laivayhtiön aluksen ja ilma-aluksen käyttäjän lentotoiminnan päästöjä kattavasti, johdonmukaisesti, luotettavasti ja tarkasti sekä laatia niistä päästöselvitys kultakin kalenterivuodelta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten, komission tarkkailuasetuksen, MRV-asetuksen, komission CORSIA-MRV-asetuksen, hyväksytyn päästöjen tarkkailusuunnitelman sekä laitoksen päästöluvassa asetettujen ehtojen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan, laivayhtiön ja ilma-aluksen käyttäjän on huolehdittava päästöselvityksen todennuttamisesta. Momenttiin on sisällytetty CORSIA-järjestelmän toimeenpanon johdosta sitä koskevat tarkkailuvelvoitteet. 

Pykälän 2 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava Energiavirastolle ja ilma-aluksen käyttäjän Liikenne- ja viestintävirastolle kunkin kalenterivuoden päästöistä laadittu päästöselvitys ja siitä annettu todentamisraportti kalenterivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Momentti vastaa aiempaa lainsäädäntöä.

Pykälän 3 momentin mukaan laivayhtiön on toimitettava Liikenne- ja viestintävirastolle kunkin sen vastuulla olevan aluksen osalta kalenterivuoden päästöistä laadittu päästöselvitys ja siitä annettu todentamisraportti sekä yhtiötason yhdistetyt päätöstiedot. Mainitut asiakirjat ja tiedot on toimitettava kalenterivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä vuodesta 2025 alkaen. Sääntely perustuu MRV-asetuksen 11a artiklaan. 

Pykälän 4 momentin mukaan ilma-aluksen käyttäjän on vuoden 2025 alusta lukien tarkkailtava lentoliikenteen muiden päästöjen kuin hiilidioksidipäästöjen vaikutuksia ja raportoitava niistä vuosittain Liikenne- ja viestintävirastolle päästökauppadirektiivin 14 artiklan 5 kohdan nojalla annetun komission täytäntöönpanoasetuksen mukaisesti. Muilla kuin hiilidioksidipäästöillä tarkoitetaan momentissa typen ja rikin oksideja, pienhiukkaspäästöjä sekä vesihöyryä. 

32 §
Lentoliikennettä koskevien tietojen julkaiseminen

Euroopan komissio julkaisee vuosittain päästökauppadirektiivin 14 artiklan 6 kohdassa säädetyt lentoliikennettä koskevat tiedot, jotka on komissiolle tai jäsenvaltiolle toimitettu komission tarkkailuasetuksen tai CORSIA-MRV-asetuksen nojalla.

Ilma-aluksen käyttäjä voi pyytää Liikenne- ja viestintävirastolta, ettei 1 momentissa tarkoitettuja tietoja julkaista käyttäjäkohtaisesti, jos ilma-aluksen käyttäjä katsoo lentotoimintansa täyttävän päästökauppadirektiivin 14 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut kriteerit. Pyynnössä on perusteltava, miksi tietojen julkaisu voisi aiheuttaa ilma-aluksen käyttäjälle taloudellista vahinkoa. Liikenne- ja viestintävirasto voi pyynnön arvioituaan esittää komissiolle, että 1 momentissa tarkoitetut tiedot tai osa niistä julkaistaisiin yleisemmällä tasolla. Komissio tekee lopullisen päätöksen 1 momentissa tarkoitettujen tietojen julkaisemisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään lentoliikennettä koskevien tietojen julkaisemisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan Euroopan komissio julkaisee vuosittain päästökauppadirektiivin 14 artiklan 6 kohdassa säädetyt lentoliikennettä koskevat tiedot, jotka on toimitettu komissiolle tai jäsenvaltioille komission tarkkailuasetuksen tai CORSIA-MRV-asetuksen nojalla. Nämä tiedot jaetaan direktiivin mukaan lentoreittikohtaisiin sekä ilma-aluksen käyttäjäkohtaisiin tietoihin. Tietotyyppejä voivat olla esimerkiksi päästöt, käytetyt lentokonemallit, lentojen kokonaismäärä sekä CORSIA-järjestelmään liittyvien hyvitysvelvoitteiden ja käytettyjen ilmastoyksiköiden määrä. 

Pykälän 2 momentin mukaan ilma-aluksen käyttäjä voi pyytää Liikenne- ja viestintävirastolta, ettei 1 momentissa tarkoitettuja tietoja julkaista käyttäjäkohtaisesti, jos ilma-aluksen käyttäjä katsoo lentotoimintansa täyttävän päästökauppadirektiivin 14 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut kriteerit. Lentoliikenteen päästökauppaa koskevan direktiivin mukaisesti edellytyksenä on ilma-aluksen käyttäjän lentotoimintaan liittyvät erityiset olosuhteet, joita voivat olla hyvin rajattu määrä lentoreittejä tai CORSIA-järjestelmään liittyen operointi hyvin rajatulla määrällä hyvitysvelvoitteiden alaisia valtiopareja. Lisäksi näitä voivat olla operointi hyvin rajatulla määrällä valtiopareja, joihin ei kohdistu hyvitysvelvoitteita. Pyynnössä on perusteltava, miksi tietojen julkaisu voisi aiheuttaa ilma-aluksen käyttäjälle taloudellista vahinkoa. Liikenne- ja viestintävirasto voi pyynnön arvioituaan esittää komissiolle, että 1 momentissa tarkoitetut tiedot tai osa niistä julkaistaisiin yleisemmällä tasolla. Komissio tekee lopullisen päätöksen 1 momentissa tarkoitettujen tietojen julkaisemisesta.

33 §
Tieliikenteen, rakennusten ja muiden toimialojen päästökauppajärjestelmän raportointivelvoite

Säännellyn yhteisön tulee raportoida Energiavirastolle vuoden 2024 jaeltujen 12 §:ssä tarkoitettujen polttoaineiden päästötiedot vuoden 2025 huhtikuun loppuun mennessä komission tarkkailuasetuksen mukaisesti.

Selostus:

Pykälässä säädetään tieliikenteen, rakennusten ja muiden toimialojen päästökauppajärjestelmän raportointivelvoitteesta. Pykälän mukaan säännellyn yhteisön tulee raportoida Energiavirastolle vuoden 2024 jaeltujen 12 §:ssä tarkoitettujen polttoaineiden päästötiedot komission tarkkailuasetuksen mukaisesti vuoden 2025 huhtikuun loppuun mennessä. Pykälä perustuu direktiivin muutokseen ja sen myötä perustettuun uuteen päästökauppajärjestelmään. 

34 §
Kestävyyden osoittaminen

Jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa päästöselvityksessä laitoksen kokonaispäästöjen laskennassa polttoon käytettyjen bionesteiden tai biomassapolttoaineiden päästöiksi nollan, on bionesteiden ja biomassapolttoaineiden täytettävä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetussa laissa (393/2013) säädetyt kestävyyskriteerit ja toiminnanharjoittajan on osoitettava tämä mainitun lain mukaisesti. Bionesteellä ja biomassapolttoaineella tarkoitetaan mainitussa laissa tarkoitettua bionestettä ja biomassapolttoainetta.

Jos laivayhtiö tai ilma-aluksen käyttäjä ilmoittaa päästöselvityksessä aluksen tai ilma-aluksen kokonaispäästöjen laskennassa aluksessa tai ilma-aluksessa käytettyjen biopolttoaineiden tai biokaasujen päästöiksi nollan, tulee näiden polttoaineiden täyttää biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetussa laissa säädetyt kestävyyskriteerit ja laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän on osoitettava tämä mainitun lain mukaisesti.

Jos ilma-aluksen käyttäjä ilmoittaa päästöselvityksessään uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa vetyä käyttävien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden päästöiksi nollan, on polttoaineen täytettävä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetussa laissa säädetyt kestävyyskriteerit ja ilma-aluksen käyttäjän on osoitettava tämä mainitun lain mukaisesti. 

Selostus:

Pykälässä säädetään kestävyyden osoittamisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan silloin, jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa päästöselvityksessä laitoksen kokonaispäästöjen laskennassa polttoon käytettyjen bionesteiden tai biomassapolttoaineiden päästöiksi nollan, on bionesteiden ja biomassapolttoaineiden täytettävä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetussa laissa (393/2013) säädetyt kestävyyskriteerit ja toiminnanharjoittajan on osoitettava tämä mainitun lain mukaisesti. Bionesteellä ja biomassapolttoaineella tarkoitetaan mainitussa laissa tarkoitettua bionestettä ja biomassapolttoainetta. Nollapäästöisyyden ehdoista säädetään komission tarkkailuasetuksessa. Tarkkailuasetuksen mukaisesti bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyyden ehtona on RED II kestävyyskriteerien mukaisuus. Kansallisesti RED II kestävyyssääntely on toimeenpantu kestävyyslaissa. 

Pykälän 2 momentin mukaan silloin, jos laivayhtiö tai ilma-aluksen käyttäjä ilmoittaa päästöselvityksessä aluksen tai ilma-aluksen kokonaispäästöjen laskennassa aluksessa tai ilma-aluksessa käytettyjen biopolttoaineiden tai biokaasujen päästöiksi nollan, näiden polttoaineiden tulee täyttää biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetussa laissa säädetyt kestävyyskriteerit. Laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän on osoitettava tämä mainitun lain mukaisesti. 

Pykälän 3 momentin mukaan silloin, jos ilma-aluksen käyttäjä ilmoittaa päästöselvityksessään uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa vetyä käyttävien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden päästöksi nollan, on polttoaineen täytettävä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetussa laissa säädetyt kestävyyskriteerit. Ilma-aluksen käyttäjän on lisäksi osoitettava tämä mainitun lain mukaisesti. Momentti on uusi ja se perustuu päästökauppadirektiivin lentoliikennettä koskeviin muutoksiin. 

35 §
Päästömäärän arviointi virhetilanteessa

Energiaviraston on arvioitava virheellisen tai puutteellisen tarkkailun tai todentamisen vaikutus laitoksen päästöjen kokonaismäärään ja Liikenne- ja viestintäviraston laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän päästöjen kokonaismäärään, jos laitoksen, laivayhtiön taikka ilma-aluksen käyttäjän päästöjen tarkkailussa, päästöselvityksen laadinnassa ja toimittamisessa tai päästöselvityksen todentamisessa ei ole noudatettu 31 §:ssä säädettyjä vaatimuksia. Päästömäärän arvioinnista säädetään komission tarkkailuasetuksessa ja MRV-asetuksen nojalla annetuissa säädöksissä.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästömäärän arvioinnista tilanteissa, joissa tarkkailu tai todentaminen on suoritettu virheellisesti.

Pykälän mukaan Energiaviraston on arvioitava virheellisen tai puutteellisen tarkkailun tai todentamisen vaikutus laitoksen päästöjen kokonaismäärään ja Liikenne- ja viestintäviraston laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän päästöjen kokonaismäärään. Tämä tulee tehdä, jos laitoksen, laivayhtiön taikka ilma-aluksen käyttäjän päästöjen tarkkailussa, päästöselvityksen laadinnassa ja toimittamisessa tai päästöselvityksen todentamisessa ei ole noudatettu 31 §:ssä säädettyjä vaatimuksia. Päästömäärän arvioinnista säädetään komission tarkkailuasetuksessa ja MRV-asetuksen nojalla annetuissa säädöksissä. Pykälä vastaa edeltävän lain menettelyä päästömäärän arvioinnista virhetilanteessa. 

36 §
Asetuksenantovaltuutus

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 31 §:n 1 momentissa tarkoitetusta päästöjen tarkkailusta ja päästöistä laadittavasta selvityksestä.

Selostus:

Pykälässä säädetään asetuksenantovaltuudesta. Pykälän mukaan tarkempia säännöksiä 31 §:n 1 momentissa tarkoitetusta päästöjen tarkkailusta ja päästöistä laadittavasta selvityksestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Aiempaan lainsäädäntöön verrattuna asetuksenantovaltuutusta on muutettu työ- ja elinkeinoministeriön asetuksesta mahdollisuuteen antaa valtioneuvoston asetus, sillä ehdotetun lain myötä soveltamisala kattaa myös muita kuin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimia. 

8 luku
Toiminnanharjoittajan, laivayhtiön ja ilma-aluksen käyttäjän toiminnan muutos

37 §
Toiminnanharjoittajan vaihtuminen

Jos päästöluvan saaneen toiminnanharjoittajan tilalle tulee toinen toiminnanharjoittaja, on viimeksi mainitun ilmoitettava asiasta Energiavirastolle ennakkoon tai viimeistään viipymättä toiminnanharjoittajan vaihduttua. Ilmoituksen johdosta Energiaviraston on tehtävä päätös päästöluvan, päästöjen tarkkailusuunnitelman ja tarvittaessa ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelman siirtämisestä uudelle toiminnanharjoittajalle. Päätös on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus ja tarpeelliset selvitykset on toimitettu Energiavirastolle, tai toiminnanharjoittajien sopimasta myöhemmästä toiminnanharjoittajan vaihtumisen ajankohdasta.

Jos päästölupaan sisältyvästä laitoksen toiminnasta ainoastaan osa siirtyy 1 momentissa tarkoitetulle toiselle toiminnanharjoittajalle, sovelletaan päästöluvan myöntämistä ja muuttamista sekä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä ja muuttamista koskevia säännöksiä. Energiaviraston on ilmoituksen johdosta tehtävä päätös luvan myöntämisestä ja muuttamisesta sekä päätös päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä ja muuttamisesta 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus ja tarpeelliset selvitykset ja suunnitelmat on toimitettu viranomaiselle, tai toiminnanharjoittajien sopimasta myöhemmästä toiminnanharjoittajan vaihtumisen ajankohdasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu toinen toiminnanharjoittaja vastaa määräysvallassaan olevan laitoksen osalta kaikista toiminnanharjoittajalle tässä laissa säädetyistä velvollisuuksista sekä Energiaviraston määräämien lupaehtojen ja päästöjen tarkkailua koskevien vaatimusten täyttämisestä siitä alkaen, kun päästölupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma on siirretty taikka päästölupa on myönnetty ja päästöjen tarkkailusuunnitelma hyväksytty. 

Selostus:

Pykälässä säädetään toiminnanharjoittajan vaihtumisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan silloin, jos päästöluvan saaneen toiminnanharjoittajan tilalle tulee toinen toiminnanharjoittaja, on tämän ilmoitettava asiasta Energiavirastolle ennakkoon tai viimeistään viipymättä toiminnanharjoittajan vaihduttua. Energiaviraston on ilmoituksen johdosta tehtävä päätös päästöluvan, päästöjen tarkkailusuunnitelman ja tarvittaessa ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelman siirtämisestä uudelle toiminnanharjoittajalle. Päätös on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus ja tarpeelliset selvitykset on toimitettu Energiavirastolle, tai toiminnanharjoittajien sopimasta myöhemmästä toiminnanharjoittajan vaihtumisen ajankohdasta. Momentti vastaa aiemman lain sääntelyä, mutta siihen on lisätty maininta ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelman siirtämisestä uudelle toiminnanharjoittajalle. Lisäys koskee tilanteita, joissa päästöluvan saaneelle toiminnanharjoittajalle on myönnetty kyseessä olevaa laitosta koskien ilmaisjakoa. Ilmaisjaon saamisen edellytyksenä on tarkkailumenetelmäsuunnitelmaan perustuvan tarkkailuvelvoitteen noudattaminen.

Pykälän 2 momentin mukaan silloin, jos päästölupaan sisältyvästä laitoksen toiminnasta ainoastaan osa siirtyy 1 momentissa tarkoitetulle toiselle toiminnanharjoittajalle, sovelletaan päästöluvan myöntämistä ja muuttamista sekä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä ja muuttamista koskevia säännöksiä. Energiaviraston on tehtävä ilmoituksen johdosta päätös luvan myöntämisestä ja muuttamisesta sekä päätös päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä ja muuttamisesta. Päätökset on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus ja tarpeelliset selvitykset ja suunnitelmat on toimitettu viranomaiselle tai toiminnanharjoittajien sopimasta myöhemmästä toiminnanharjoittajan vaihtumisen ajankohdasta. 

Pykälän 3 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu toinen toiminnanharjoittaja vastaa määräysvallassaan olevan laitoksen osalta kaikista toiminnanharjoittajalle tässä laissa säädetyistä velvollisuuksista sekä Energiaviraston määräämien lupaehtojen ja päästöjen tarkkailua koskevien vaatimusten täyttämisestä. Toinen toiminnanharjoittaja vastaa näistä velvoitteista siitä alkaen, kun päästölupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma on siirretty taikka päästölupa on myönnetty ja päästöjen tarkkailusuunnitelma on hyväksytty. 

38 §
Laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän vaihtuminen

Jos aluksen laivayhtiö tai ilma-aluksen käyttäjä vaihtuu, on uuden laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän viipymättä ilmoitettava asiasta Liikenne- ja viestintävirastolle. Ilmoituksen johdosta Liikenne- ja viestintäviraston on tehtävä päätös päästöjen tarkkailusuunnitelman siirtämisestä uudelle ilma-aluksen käyttäjälle.

Uusi laivayhtiö vastaa vastuullaan olevien alusten osalta 14 §:ssä ja MRV-asetuksessa säädetyistä velvollisuuksista MRV-asetuksen II luvun mukaisesti.

Uusi ilma-aluksen käyttäjä vastaa vastuullaan olevien ilma-alusten osalta 15 §:ssä säädetyistä velvollisuuksista ja päästöjen tarkkailua koskevien vaatimusten täyttämisestä siitä alkaen, kun päästöjen tarkkailusuunnitelma on tarkistettu taikka päästöjen tarkkailusuunnitelma hyväksytty. 

Selostus:

Pykälässä säädetään laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän vaihtumisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan uuden laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän on viipymättä ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle aluksen laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän vaihtumisesta. Ilmoituksen johdosta Liikenne- ja viestintäviraston on tehtävä päätös päästöjen tarkkailusuunnitelman siirtämisestä uudelle ilma-aluksen käyttäjälle.  

Pykälän 2 momentin mukaan uusi laivayhtiö vastaa vastuullaan olevien alusten osalta 14 §:ssä ja MRV-asetuksessa säädetyistä velvollisuuksista MRV-asetuksen II luvun mukaisesti.  

Pykälän 3 momentin mukaan uusi ilma-aluksen käyttäjä vastaa vastuullaan olevien ilma-alusten osalta 15 §:ssä säädetyistä velvollisuuksista ja päästöjen tarkkailua koskevien vaatimusten täyttämisestä siitä alkaen, kun päästöjen tarkkailusuunnitelma on tarkistettu taikka päästöjen tarkkailusuunnitelma on hyväksytty. Momentti pohjautuu komission tarkkailuasetuksen vastaavaan säädökseen, joten siitä ei aiheudu asiallista muutosta aiempaan lainsäädäntöön nähden.

39 §
Toiminnanharjoittajan, laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän konkurssi

Toiminnanharjoittajan, laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssipesä vastaa laitoksen osalta 13 §:n 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista velvoitteista, laivayhtiön osalta 14 §:n 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista velvoitteista ja ilma-aluksen käyttäjän osalta 15 §:n 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista velvoitteista. Konkurssipesän on lisäksi toimitettava toiminnanharjoittajan osalta Energiavirastolle tai ilma-aluksen käyttäjän ja laivayhtiön osalta Liikenne- ja viestintävirastolle 31 §:n mukaisesti laadittu ja todennettu erillinen selvitys siitä, miltä osin edellisen kalenterivuoden päästöt ovat syntyneet konkurssiin asettamisen jälkeen.

Konkurssipesä on velvollinen palauttamaan toiminnanharjoittajan, ilma-aluksen käyttäjän tai laivayhtiön konkurssiin asettamisen jälkeen syntyneitä todennettuja päästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia 73 §:n mukaisesti.

Konkurssipesän hoitajan on ilmoitettava toiminnanharjoittajan konkurssiin asettamisesta Energiavirastolle ja ilma-aluksen käyttäjän tai laivayhtiön konkurssiin asettamisesta Liikenne- ja viestintävirastolle 30 päivän kuluessa konkurssin alkamisesta. 

Selostus:

Pykälässä säädetään toiminnanharjoittajan, laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän konkurssista.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan, laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssipesä vastaa laitoksen osalta 13 §:n 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista velvoitteista, laivayhtiön osalta 14 §:n 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista velvoitteista ja ilma-aluksen käyttäjän osalta 15 §:n 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista velvoitteista. Näiden lisäksi konkurssipesän on toimitettava toiminnanharjoittajan osalta Energiavirastolle tai ilma-aluksen käyttäjän ja laivayhtiön osalta Liikenne- ja viestintävirastolle 31 §:n mukaisesti laadittu ja todennettu erillinen selvitys siitä, miltä osin edellisen kalenterivuoden päästöt ovat syntyneet konkurssiin asettamisen jälkeen. 

Pykälän 2 momentin mukaan konkurssipesä on velvollinen palauttamaan toiminnanharjoittajan, ilma-aluksen käyttäjän tai laivayhtiön konkurssiin asettamisen jälkeen syntyneitä todennettuja päästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia 73 §:n mukaisesti. Päästöoikeustiliin kohdistuu luovutuskielto niin kauan, kuin konkurssipesä tai laitoksen uusi toiminnanharjoittaja hoitaa päästöoikeuksien palautusvelvoitteen niiden päästöjen osalta, jotka ovat muodostuneet ennen konkurssiin asettamista. 

Pykälän 3 momentin mukaan konkurssipesän hoitajan on ilmoitettava toiminnanharjoittajan konkurssiin asettamisesta Energiavirastolle ja ilma-aluksen käyttäjän tai laivayhtiön konkurssiin asettamisesta Liikenne- ja viestintävirastolle. Ilmoitus on tehtävä 30 päivän kuluessa konkurssin alkamisesta. 

40 §
Laitoksen päästöluvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelmapäätöksen peruuttaminenn

Laitoksen katsotaan lopettaneen toimintansa ilmaisjakoasetuksessa säädetyissä tilanteissa. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava laitoksen toiminnan lopettamisesta Energiavirastolle välittömästi toiminnan lopettamisen jälkeen. Kahden tai useamman laitoksen yhdistymisestä ja laitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan raukeamisesta ympäristönsuojelulain 88 §:n perusteella tai ympäristöluvan peruuttamisesta ympäristönsuojelulain 93 §:n perusteella on ilmoitettava Energiavirastolle viipymättä, kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin laitosten yhdistyminen on tapahtunut tai ympäristölupa on rauennut tai peruutettu.

Energiaviraston on peruutettava päästölupa, jos:

1) laitoksen toimintaa koskeva ympäristölupa on rauennut ympäristönsuojelulain 88 §:n perusteella tai ympäristölupa on peruutettu ympäristönsuojelulain 93 §:n perusteella; 

2) laitos on lopettanut toimintansa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla; 

3) kyseinen päästölupa kahden tai useamman laitoksen yhdistyessä yhdistetään osaksi voimaan jäävää päästölupaa; 

4) laitokseen ei sovelleta tätä lakia 6 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella. Energiavirasto voi peruuttaa päästöluvan, jos: 

Energiavirasto voi peruuttaa päästöluvan, jos:

1) luvanhaltija on olennaisesti rikkonut päästöoikeuksien vuosittaista palauttamista tai päästöjen tarkkailua, ilmoittamista ja todentamista koskevia velvoitteitaan eikä Energiaviraston kehotuksesta huolimatta ole täyttänyt velvoitteitaan;

2) luvanhaltija ei Energiaviraston kehotuksesta huolimatta ole ilmoittanut laitoksen laajennuksesta, toiminnan lopettamisesta tai vähentämisestä taikka muista toiminnan muutoksista tai päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista, jotka voivat edellyttää päästöluvan tai päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamista.

Päästöluvan peruuttamista koskevan asian voi panna vireille toiminnanharjoittaja tai Energiavirasto. Jos laitoksen päästölupa peruutetaan, peruutetaan myös laitoksen päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntä.

Energiaviraston on peruutettava jätteenpolttolaitoksen päästöjen tarkkailusuunnitelma, jos 2 momentin edellytykset täyttyvät.

Selostus:

Pykälässä säädetään laitoksen päästöluvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelmapäätöksen peruuttamisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan laitoksen katsotaan lopettaneen toimintansa ilmaisjakoasetuksessa säädetyissä tilanteissa. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava laitoksen toiminnan lopettamisesta Energiavirastolle välittömästi toiminnan lopettamisen jälkeen. Kahden tai useamman laitoksen yhdistymisestä ja laitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan raukeamisesta ympäristönsuojelulain 88 §:n perusteella tai ympäristöluvan peruuttamisesta ympäristönsuojelulain 93 §:n perusteella on ilmoitettava Energiavirastolle viipymättä. Ilmoitus on tehtävä kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin laitosten yhdistyminen on tapahtunut tai ympäristölupa on rauennut tai peruutettu. 

Pykälän 2 momentissa säädetään tilanteista, joissa Energiaviraston on peruutettava päästölupa. Momentin 1 kohdan mukaan Energiaviraston on peruutettava päästölupa, jos laitoksen toimintaa koskeva ympäristölupa on rauennut ympäristönsuojelulain 88 §:n perusteella tai ympäristölupa on peruutettu ympäristönsuojelulain 93 §:n perusteella. Momentin 2 kohdan mukaan lupa on peruutettava, jos laitos on lopettanut toimintansa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Momentin 3 kohdan mukaan lupa on peruutettava, jos kyseinen päästölupa kahden tai useamman laitoksen yhdistyessä yhdistetään osaksi voimaan jäävää päästölupaa. Momentin 4 kohdan mukaan lupa on peruutettava, jos laitokseen ei sovelleta tätä lakia 6 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella. Momentin 4 kohta on uutta sääntelyä, ja se on lisätty direktiivin muutoksen myötä. 

Pykälän 3 momentissa säädetään tilanteissa, joissa Energiavirasto voi peruuttaa päästöluvan. Momentin 1 kohdan mukaan Energiavirasto voi peruuttaa luvan, jos luvanhaltija on olennaisesti rikkonut päästöoikeuksien vuosittaista palauttamista tai päästöjen tarkkailua, ilmoittamista ja todentamista koskevia velvoitteitaan eikä ole Energiaviraston kehotuksesta huolimatta täyttänyt velvoitteitaan. Momentin 2 kohdan mukaan Energiavirasto voi peruuttaa luvan myös, jos luvanhaltija ei Energiaviraston kehotuksesta huolimatta ole ilmoittanut laitoksen laajennuksesta, toiminnan lopettamisesta tai vähentämisestä taikka muista toiminnan muutoksista tai päästöjen tarkkailua koskevista muutoksista, jotka voivat edellyttää päästöluvan tai päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamista. 

Pykälän 4 momentin mukaan päästöluvan peruuttamista koskevan asian voi panna vireille toiminnanharjoittaja tai Energiavirasto. Jos laitoksen päästölupa peruutetaan, peruutetaan myös laitoksen päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntä. 

Pykälän 5 momentin mukaan Energiaviraston on peruutettava jätteenpolttolaitoksen päästöjen tarkkailusuunnitelma, jos 2 momentin edellytykset täyttyvät. 

9 luku
Päästöoikeuksien kokonaismäärä ja liikkeelle laskeminen

41 §
Päästöoikeuksien kokonaismäärä

Päästöoikeuksien Euroopan unionin laajuinen kokonaismäärä vastaa päästökaupan soveltamisalaan sisällytettyjen kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärää soveltamisalaan kuuluvilla laitosten, meriliikenteen ja lentoliikenteen aloilla.

Liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään vuosittain lineaarisen vähennyskertoimen mukaisesti.

Päästöoikeuksien kokonaismäärän vahvistamisesta ja julkaisemisesta säädetään päästökauppadirektiivin 9 artiklassa. Päästöoikeuksien kokonaismäärän tarkistamisesta säädetään päästökauppadirektiivin 9 a artiklassa. 

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien kokonaismäärästä. Pykälä on luonteeltaan informatiivinen ja sillä pyritään selventämään päästöoikeuksien kokonaismäärän muodostumista järjestelmässä ja edelleen päästökaupalle asetettua päästövähennystavoitetta.

Pykälän 1 momentin mukaan päästöoikeuksien Euroopan unionin laajuinen kokonaismäärä vastaa päästökaupan soveltamisalaan sisällytettyjen kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärää soveltamisalaan kuuluvilla laitosten, meriliikenteen ja lentoliikenteen aloilla.  

Pykälän 2 momentin mukaan liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään vuosittain lineaarisen vähennyskertoimen mukaisesti. Tämä vastaa päästökauppadirektiivin 9 artiklassa säädettyä. Momentin tarkoittama lineaarinen vähennyskerroin on sama kaikilla aloilla. Päästökauppadirektiivin mukaisesti lineaarinen vähennyskerroin on 4,3 prosenttia vuosina 2024–2027 ja 4,4 prosenttia vuodesta 2028 alkaen.

Pykälän 3 momentin mukaan päästöoikeuksien kokonaismäärän vahvistamisesta ja julkaisemisesta säädetään päästökauppadirektiivin 9 artiklassa ja kokonaismäärän tarkistamisesta säädetään kyseisen direktiivin 9 a artiklassa. 

42 §
Päästöoikeuksien liikkeelle laskeminen

Päästöoikeudet lasketaan liikkeelle huutokauppaamalla, jollei niitä:

1) jaeta maksutta;

2) siirretä markkinavakausvarantoon;

3) mitätöidä päästökauppadirektiivin 3 g b artiklan mukaisesti tapauksessa, jossa vuosina 2024 ja 2025 palautettujen päästöoikeuksien määrä on pienempi kuin meriliikenteen todennetut päästöt;

4) mitätöidä päästökauppadirektiivin 12 artiklan 3 -e kohdan mukaisesti tapauksessa, jossa jääluokitellun aluksen palauttamien päästöoikeuksien määrä on pienempi kuin aluksen todennetut päästöt;

5) mitätöidä jäsenvaltion toimesta, jos sähköntuotantokapasiteettia suljetaan kyseisen jäsenvaltion alueella;

6) mitätöidä jäsenvaltion toimesta päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennyssitoumusten täyttämiseksi.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien liikkeelle laskemisesta. Pykälä vastaa sisällöltään kumotun päästökauppalain vastaavaa säännöstä päästöoikeuksien jakomenetelmistä päästökauppakaudella 2021–2030. Pykälän mukaan päästöoikeudet lasketaan päästökaupassa liikkeelle lähtökohtaisesti huutokauppaamalla, jollei niitä jaeta maksutta, siirretä markkinavakausvarantoon, mitätöidä muutetun päästökauppadirektiivin 3 g b artiklan mukaisesti tapauksessa, jossa vuosina 2024 ja 2025 palautettujen päästöoikeuksien määrä on pienempi kuin meriliikenteen todennetut päästöt tai mitätöidä päästökauppadirektiivin 12 artiklan 3 e kohdan mukaisesti tapauksessa, jossa jääluokitellun aluksen palauttamien päästöoikeuksien määrä on pienempi kuin aluksen todennetut päästöt. Poikkeuksen huutokauppaamiseen muodostavat lisäksi päästöoikeudet, jotka jokin jäsenvaltio mitätöi sen vuoksi, että sähköntuotantokapasiteettia suljetaan kyseisen jäsenvaltion alueella tai, jotka jäsenvaltio mitätöi täyttääkseen päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennyssitoumukset. 

43 §
Suomen osuus päästöoikeuksien kokonaismäärästä

Suomen osuus huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä määräytyy päästökauppadirektiivin 3 d artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Suomen osuutta huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä alennetaan, jos valtioneuvosto päättää mitätöidä päästöoikeuksia päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennyssitoumuksen täyttämiseksi tai mitätöidä päästöoikeuksia sähköntuotantokapasiteetin sulkemisen seurauksena.

Selostus:

Pykälässä säädetään Suomen osuudesta päästöoikeuksien kokonaismäärästä.

Pykälä vastaa kumotun päästökauppalain vastaavaa säännöstä päästöoikeuksien jakomenetelmistä päästökauppakaudella 2021–2030.

Pykälän 1 momentissa täsmennetään päästökauppadirektiivin säännös, jonka perusteella Suomen osuus huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä määräytyy. 

Pykälän 2 momentin mukaan Suomen osuutta huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä alennetaan silloin, jos valtioneuvosto päättää mitätöidä päästöoikeuksia päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennyssitoumuksen täyttämiseksi tai mitätöidä päästöoikeuksia sähköntuotantokapasiteetin sulkemisen seurauksena. Päästöoikeuksien mitätöinnistä päästökaupan ulkopuolisen sektorin eli niin kutsutun taakanjakosektorin päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi säädetään taakanjakoasetuksessa. 

44 §
Päästöoikeuksien huutokauppaaminen

Suomen osuus huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä huutokaupataan Euroopan komission ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisesti valitseman huutokauppapaikan kautta. Energiavirasto huutokauppaa Suomen osuuden huutokaupattavista päästöoikeuksista. Huutokauppapaikka vastaa huutokauppojen järjestämisestä. Huutokauppojen toteuttamisesta sekä luonnollisen ja oikeushenkilön osallistumisoikeudesta säädetään huutokauppa-asetuksessa.

Energiavirasto vastaanottaa Suomelle kuuluvat huutokauppatulot ja tulouttaa saadut tulot valtiolle.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien huutokauppaamisesta. Uudessa päästökauppalaissa ei ole säädetty monista kumotun päästökauppalain 6 luvun säännöksistä tai näitä säännöksiä on yksinkertaistettu, koska huutokauppaamisesta sekä niihin osallistumisesta säädetään yksityiskohtaisesti komission huutokauppa-asetuksessa. Pykälällä ei kuitenkaan muuteta kumotussa päästökauppalaissa säädettyjä huutokauppaamiseen liittyviä menettelyjä tai vastuita.

Pykälän 1 momentin mukaan Suomen huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä huutokaupataan Euroopan komission ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisesti valitseman huutokauppapaikan kautta. Energiavirasto huutokauppaa Suomen osuuden huutokaupattavista päästöoikeuksista. Huutokauppa-asetuksessa säädetään huutokauppojen toteuttamisesta sekä luonnollisen ja oikeushenkilön osallistumisoikeudesta. Huutokauppojen järjestämisestä vastaa huutokauppapaikka.

Pykälän 2 momentin mukaan Suomelle kuuluvat huutokauppatulot vastaanottaa Energiavirasto, joka myös tulouttaa saadut tulot valtiolle.

45 §
Laivayhtiöstä vastaava hallinnointiviranomainen

Suomelle kuuluvat huutokauppatulot tai niitä vastaava summa tulee käyttää liitteessä IV mainittuihin toimiin.

Tulojen tai niitä vastaavan summan käytöstä tulee raportoida vuosittain Euroopan komissiolle.

Selostus:

Pykälässä säädetään huutokauppatulojen käytöstä. Pykälä on aiempaan sääntelyyn nähden uusi. Direktiivin muutoksen myötä tulojen käyttöä koskevaa sääntelyä tiukennettiin siten, että jäsenvaltion on jatkossa käytettävä kaikki huutokauppatulot tai niitä vastaava summa direktiivin 10 artiklan 3 kohdan mukaisiin puhdasta siirtymää edistäviin toimiin.

Pykälän 1 momentin mukaan Suomelle kuuluvat huutokauppatulot tai niitä vastaava summa tulee käyttää liitteessä IV mainittuihin toimiin. Liitteessä IV on listattuna muutetun direktiivin mukaiset käyttökohteet huutokauppatuloille. 

Pykälän 2 momentin mukaan tulojen tai niitä vastaavan summan käytöstä tulee raportoida vuosittain Euroopan komissiolle. Tulojen käytön ilmoitusvelvollisuus perustuu päästökauppadirektiivin 10 artiklan 3 kohtaan. 

10 luku
Toiminnanharjoittajille päästökauppakaudella 2021–2030 maksutta jaettavat päästöoikeudet

46 §
Maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakoperusteet

Päästöoikeuksia myönnetään maksutta laitosten toiminnanharjoittajille päästökauppadirektiivin 10 a artiklan mukaan lasketusta määrästä seuraavia toimialoja tai niiden osia koskevia jakoperusteita noudattaen:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä niiden toimialojen ja toimialojen osien määrittämisen osalta, joiden katsotaan olevan alttiita hiilivuodon riskille vuosina 2021–2030 annetun komission delegoidun päätöksen (EU) 2019/708 mukaisilla hiilivuotoriskille alttiilla toimialoilla tai niiden osilla tapahtuvalle tuotannolle täysimääräisesti;

2) ilmaisjakoasetuksessa määritellylle kaukolämmön tuotannolle 30 prosenttia; 

3) muille kuin 1 ja 2 kohdan mukaisilla toimialoilla tai niiden osilla tapahtuvalle tuotannolle 30 prosenttia vuosina 2021–2025; vuodesta 2026 alkaen osuutta vähennetään vuosittain tasaosuuksin siten, että vuonna 2030 päästöoikeuksia ei myönnetä maksutta; 

4) sähköntuotannolle ainoastaan vakiintuneessa laitoksessa prosessikaasuista tuotettuun sähköön;

5) hiilidioksidin talteenottolaitoksille, kuljetusputkistoille ja varastointilaitoksille ainoastaan ilmaisjakoasetuksessa määritellylle kaukolämmön tuotannolle 30 prosenttia 31 päivään joulukuuta 2025.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi hiilidioksidipäästöjen säätömekanismin perustamisesta rajalle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä 1 määriteltyjen tuotteiden tuotannolle myönnetään päästöoikeuksia maksutta 97,5 prosenttia vuonna 2026, 95 prosenttia vuonna 2027, 90 prosenttia vuonna 2028, 77,5 prosenttia vuonna 2029 ja 51,5 prosenttia vuonna 2030.

Selostus:

Pykälässä säädetään maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakoperusteista. Pykälässä säädetään direktiivin mukaisista laitosten toimialoista sekä niille myönnettävien maksuttomien päästöoikeuksien osuuksista. Toimialakohtaisesti säädetyt osuudet kuvaavat niitä määriä, jonka toimialaan kuuluva laitos tai sen osa saa maksuttomia päästöoikeuksia suhteessa päästökauppadirektiivin 10 a mukaisesti laskettuun määrään.

Pykälän 1 momentissa on listaus toimialoja tai niiden osia koskevista jakoperusteista.

Pykälän 2 momentissa on täsmennetty sitä, että 1 momentissa säädetyn lisäksi päästöoikeuksien jakoperusteisiin vaikuttaa se, onko kyse laitoksesta, missä tuotetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston hiilidioksidipäästöjen säätömekanismin perustamisesta rajalle annetun asetuksen 2023/956, eli niin kutsutun CBAM-asetuksen, liitteessä I määriteltyjä tuotteita. 

47 §
Maksutta jaettavien päästöoikeuksien laskenta

Laitokselle maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä lasketaan Euroopan komission kyseiselle jakokaudelle määrittämiä ja hyväksymiä vertailuarvoja käyttäen.

Jos laitoksille maksutta jaettavien päästöoikeuksien yhteen laskettu määrä saavuttaa jakokaudella sallitun enimmäismäärän, on laitoksille jaettavaa määrää mukautettava päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 5 kohdan mukaisesti monialaisella korjauskertoimella. Kullekin laitokselle maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää mukautetaan yhdenmukaisesti monialaisella korjauskertoimella, ellei laitosta ole mainitun lainkohdan mukaisesti vapautettu mukautuksesta.

Yhteistuotannolla tapahtuvalle lämmön tai jäähdytyksen tuotannolle laskettavaa päästöoikeuksien määrää alennetaan 31 päivään joulukuuta 2025 lineaarisella vähennyskertoimella lukuun ottamatta vuosia, joina päästöoikeuksien määrää mukautetaan monialaisella korjauskertoimella.

Päästöoikeuksien määrän laskennasta säädetään ilmaisjakoasetuksessa ja komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä.

Selostus:

Pykälässä säädetään maksutta jaettavien päästöoikeuksien laskennasta laitokselle. Pykälässä säädetyt laskentaperusteet vastaavat päästökauppadirektiivin 10 a artiklassa säädettyjä harmonisoituja laskentasääntöjä. Pykälän 1 momentin mukaan laitokselle maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä lasketaan Euroopan komission kyseiselle jakokaudelle määrittämiä ja hyväksymiä vertailuarvoja käyttäen. Momentti vastaa kumotun päästökauppalain menettelyä päästöoikeuksien määrän laskennasta. 

Pykälän 2 momentin mukaan silloin, jos laitoksille maksutta jaettavien päästöoikeuksien yhteen laskettu määrä saavuttaa jakokaudella sallitun enimmäismäärän, laitoksille jaettavaa määrää on mukautettava päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 5 kohdan mukaisesti monialaisella korjauskertoimella. Kullekin laitokselle maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää mukautetaan yhdenmukaisesti monialaisella korjauskertoimella, ellei kyseistä laitosta ole mainitun lainkohdan mukaisesti vapautettu mukautuksesta. Komissio määrittää, onko monialaisen korjauskertoimen soveltaminen tarpeen sekä laskee sovellettavat korjauskertoimen arvot kullekin vuodelle kyseisellä jakokaudella. Sovellettava korjauskerroin on samansuuruinen kaikille laitoksille toimialasta riippumatta ja sitä sovelletaan kaikkien laitosten päästöoikeusmääriin.

Pykälän 3 momentin mukaan yhteistuotannolla tapahtuvalle lämmön tai jäähdytyksen tuotannolle laskettavaa päästöoikeuksien määrää alennetaan 31 päivään joulukuuta 2025 lineaarisella vähennyskertoimella lukuun ottamatta vuosia, joina päästöoikeuksien määrää mukautetaan monialaisella korjauskertoimella.  

Pykälän 4 momentin mukaan päästöoikeuksien määrän laskennasta säädetään ilmaisjakoasetuksessa ja komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä. Momentti vastaa kumotussa päästökauppalaissa säädettyä. Päästöoikeuksien jakaminen maksutta on pitkälti harmonisoitu jäsenvaltioissa eikä sitä koskien ole juurikaan kansallista liikkumavaraa. 

48 §
Maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrän alentaminen jakokaudella 2026–2030

Vakiintuneelle laitokselle myönnettävien päästöoikeuksien määrää vähennetään 20 prosentilla, jos toiminnanharjoittaja, jota koskee energiatehokkuuslain (1429/2014) 6 §:n mukainen velvoite tehdä pakollinen yrityksen energiakatselmus tai jolla pakollisen energiakatselmuksen sijasta on käytössä mainitun lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu sertifioitu energianhallintajärjestelmä, ei ole toteuttanut energiakatselmuksesta tehtävän raportin tai energianhallintajärjestelmän suosituksia. Päästöoikeuksien määrää ei kuitenkaan vähennetä, jos toiminnanharjoittaja osoittaa ilmaisjakoasetuksen 22 a artiklassa säädettyjen edellytysten täyttyvän.

Vakiintuneelle laitokselle myönnettävien päästöoikeuksien määrää vähennetään 20 prosentilla, jos toiminnanharjoittaja, jota koskee päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 1 kohdan viidennessä alakohdassa säädetty velvoite tehdä mainitun direktiivin 10 b artiklan 4 kohdassa tarkoitettu ilmastoneutraaliussuunnitelma, ei toimita ilmastoneutraaliussuunnitelmaa Energiavirastolle ilmaisjakoasetuksessa säädetyssä ajassa. Päästöoikeuksien määrää vähennetään myös, jos ilmaisjakoasetuksen 22 b artiklassa tai päästökauppadirektiivin soveltamissäännöistä päästöoikeuksien maksutta tapahtuvaan jakoon tarvittavien ilmastoneutraaliussuunnitelmien sisällön ja muodon osalta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa säädetyt muut edellytykset eivät täyty.

Edellä 1 ja 2 momentin perusteella tehtävä päästöoikeuksien määrän yhteenlaskettu vähennys on enintään 20 prosenttia.

Jos toiminnanharjoittaja osoittaa toteuttaneensa 1 momentissa tarkoitetut suositukset maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntämistä koskevan päätöksen antamisen jälkeen, päästöoikeuksien määrää ei vähennetä suositusten toteuttamista seuraavasta kalenterivuodesta alkaen.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmastoneutraaliussuunnitelman toimittamisesta, hyväksymisen edellytyksistä ja hyväksymistä koskevasta päätöksestä.

Selostus:

Pykälässä säädetään maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrän alentamisesta jakokaudella 2026–2030.

Pykälässä säädetään tilanteista, joissa päästöoikeuksien määrää tulee alentaa, alentamisen enimmäismäärästä sekä sen kestosta. Kumottuun päästökauppalakiin verrattuna pykälä on kokonaisuudessaan uutta sääntelyä ja se perustuu päästökauppadirektiivin muutokseen.

Pykälän 1 momentin mukaan vakiintuneelle laitokselle myönnettävien päästöoikeuksien määrää vähennetään 20 prosentilla, jos toiminnanharjoittaja ei ole toteuttanut energiakatselmuksesta tehtävän raportin tai energianhallintajärjestelmän suosituksia. Tämä koskee toiminnanharjoittajaa, jota koskee energiatehokkuuslain (1429/2014) 6 §:n mukainen velvoite tehdä pakollinen yrityksen energiakatselmus tai jolla pakollisen energiakatselmuksen sijasta on käytössä mainitun lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu sertifioitu energianhallintajärjestelmä. Päästöoikeuksien määrää ei kuitenkaan vähennetä, jos toiminnanharjoittaja osoittaa ilmaisjakoasetuksen 22 a artiklassa säädettyjen edellytysten täyttyvän. Edellytyksiä ovat esimerkiksi se, että toiminnanharjoittaja on toteuttanut muita, vastaaviin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin johtavia toimia laitoksellaan. Energiakatselmus on pakollinen suurille yrityksille energatehokkuuslain 6 §:n mukaisesti.

Pykälän 2 momentin mukaan vakiintuneelle laitokselle myönnettävien päästöoikeuksien määrää vähennetään 20 prosentilla, jos toiminnanharjoittaja ei toimita ilmastoneutraaliussuunnitelmaa Energiavirastolle ilmaisjakoasetuksessa säädetyssä ajassa. Tämä koskee toiminnanharjoittajaa, jota koskee päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 1 kohdan viidennessä alakohdassa säädetty velvoite tehdä mainitun direktiivin 10 b artiklan 4 kohdassa tarkoitettu ilmastoneutraaliussuunnitelma. Päästöoikeuksien määrää vähennetään myös, jos ilmaisjakoasetuksen 22b artiklassa tai päästökauppadirektiivin soveltamissäännöistä päästöoikeuksien maksutta tapahtuvaan jakoon tarvittavien ilmastoneutraaliussuunnitelmien sisällön ja muodon osalta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa säädetyt muut edellytykset eivät täyty. 

Pykälän 3 momentin mukaan edellä 1 ja 2 momentin perusteella tehtävä päästöoikeuksien määrän yhteenlaskettu vähennys on enintään 20 prosenttia. Momentti vastaa muutettua päästökauppadirektiiviä ja sillä varmistetaan, että laitoksen ilmaisjako voi enimmillään vähentyä 20 prosenttia, jos toiminnanharjoittajaan sovelletaan sekä 1 ja 2 momentin mukaisia vähennyksiä. 

Pykälän 4 momentin mukaan päästöoikeuksien määrää ei vähennetä suositusten toteuttamista seuraavasta kalenterivuodesta alkaen, jos toiminnanharjoittaja osoittaa toteuttaneensa 1 momentissa tarkoitetut suositukset maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntämistä koskevan päätöksen antamisen jälkeen. 

Pykälän 5 momentissa säädetään asetuksenantovaltuuksista. Momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 2 momentissa tarkoitetusta ilmastoneutraaliussuunnitelman toimittamisesta, sen hyväksymisen edellytyksistä ja hyväksymistä koskevasta päätöksestä. 

49 §
Maksutta jaettavien päästöoikeuksien hakeminen

Toiminnanharjoittajan on toimitettava laitosta koskeva hakemus maksutta jaettavista päästöoikeuksista liitteineen Energiavirastolle. Laitoksella tulee olla päästölupa ennen hakemuksen toimittamista.

Vakiintuneen laitoksen jakokautta 2026–2030 koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024. Energiavirasto voi ilmaisjakoasetuksen nojalla tehdä päätöksen määräajan pidentämisestä enintään 28 päivään kesäkuuta 2024.

Vakiintuneen laitoksen, jolle on myönnetty päästölupa 30 päivän huhtikuuta 2024 jälkeen ja joka aloittaa toimintansa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024, on toimitettava jakokautta 2026–2030 koskeva hakemus viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2024. 

Uutta osallistujaa koskevan hakemuksen toimittamisen määräajasta säädetään ilmaisjakoasetuksessa.

Toiminnanharjoittajien, joilla on yhteinen päästölupa tai jotka ovat hakeneet päästölupaa yhdessä, on toimitettava yhteinen hakemus maksutta jaettavista päästöoikeuksista.

Hakemukseen liitettävistä asiakirjoista, tiedoista ja tietojen todentamisesta säädetään ilmaisjakoasetuksessa ja komission todentamisasetuksessa. Hakemukseen liitettävät asiakirjat ja tiedot on toimitettava Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asiakirjojen ja tietojen sisällöstä ja todentamisesta sekä uuden osallistujan hakemuksen toimittamisen määräajasta ja hakumenettelystä.

Selostus:

Pykälässä säädetään maksutta jaettavien päästöoikeuksien hakemisesta. Pykälä vastaa kumotun päästökauppalain säännöksiä päästökauppakaudelle 2021–2030 päästöoikeuksien hakemisesta ja hakemuksen liitteistä, lukuun ottamatta mahdollisuutta pidentää jakokautta 2026–2030 koskevan hakemuksen jättämisen määräaikaa.  

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava laitosta koskeva hakemus maksutta jaettavista päästöoikeuksista liitteineen Energiavirastolle. Laitoksen päästöluvan tulee olla voimassa ennen illmaisjakohakemuksen toimitamista.

Pykälän 2 momentin mukaan vakiintuneen laitoksen jakokautta 2026–2030 koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024. Energiavirasto voi komission ilmaisjakoasetuksen nojalla tehdä päätöksen määräajan pidentämisestä enintään 28 päivään kesäkuuta 2024 saakka. 

Pykälän 3 momentin mukaan sellaisen vakiintuneen laitoksen, jolle on myönnetty päästölupa 30 päivän huhtikuuta 2024 jälkeen ja joka aloittaa toimintansa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024, on toimitettava jakokautta 2026–2030 koskeva hakemus viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2024. Kyseisten vakiintuneiden laitosten ilmaisjaon hakemiseen liittyvät tiedot tulee toimittaa komissiolle osana kansallista tietojentoimistusta ilmaisjakoasetuksen 14 artiklan mukaisesti.

Pykälän 4 momentin mukaan uutta osallistujaa koskevan hakemuksen toimittamisen määräajasta säädetään ilmaisjakoasetuksessa. 

Pykälän 5 momentin mukaan toiminnanharjoittajien, joilla on yhteinen päästölupa tai jotka ovat hakeneet päästölupaa yhdessä, on toimitettava yhteinen hakemus maksutta jaettavista päästöoikeuksista. Momentti vastaa sisällöllisesti kumotun päästökauppalain vastaavaa säännöstä. 

Pykälän 6 momentin mukaan hakemukseen liitettävistä asiakirjoista, tiedoista ja tietojen todentamisesta säädetään ilmaisjakoasetuksessa ja komission todentamisasetuksessa. Nämä hakemukseen liitettävät asiakirjat ja tiedot on toimitettava Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella. 

Pykälän 7 momentissa säädetään asetuksenantovaltuudesta. Momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asiakirjojen ja tietojen sisällöstä ja todentamisesta sekä uuden osallistujan hakemuksen toimittamisen määräajasta ja hakumenettelystä. 

50 §
Päätös alustavasta päästöoikeusmäärästä

Energiavirasto tekee päätöksen vakiintuneen laitoksen toiminnanharjoittajalle maksutta myönnettävien päästöoikeuksien alustavasta määrästä. Päätöksen edellytyksenä on, että Euroopan komissio ei ole hylännyt laitoksen merkitsemistä niiden laitosten luetteloon, joille myönnetään päästöoikeuksia maksutta.

Energiavirasto tekee päätöksen sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt päästöoikeusmäärien laskennassa käytettävät vertailuarvot.

Selostus:

Pykälässä säädetään alustavasta päästöoikeusmäärästä koskevasta päätöksestä.

Pykälän 1 momentin mukaan Energiavirasto tekee päätöksen vakiintuneen laitoksen toiminnanharjoittajalle maksutta myönnettävien päästöoikeuksien määrästä. Päätöksen edellytyksenä on, että Euroopan komissio ei ole hylännyt laitoksen merkitsemistä niiden laitosten luetteloon, joille myönnetään päästöoikeuksia maksutta. 

Pykälän 2 momentin mukaan Energiavirasto tekee päätöksen sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt päästöoikeusmäärien laskennassa käytettävät vertailuarvot. 

51 §
Päätös päästöoikeuksien myöntämisestä

Energiavirasto tekee päätöksen vakiintuneen laitoksen toiminnanharjoittajalle ja uudelle osallistujalle maksutta myönnettävien päästöoikeuksien määrästä.

Energiavirasto tekee päätöksen vakiintuneen laitoksen toiminnanharjoittajalle sen jälkeen, kun Euroopan komissio on antanut päätöksen kyseisen jakokauden kuhunkin vuoteen sovellettavasta monialaisesta korjauskertoimesta.

Energiavirasto muuttaa myönnettävää päästöoikeuksien määrää, jos päästökauppadirektiiviin tai sen nojalla annettaviin komission säädöksiin tehtävät muutokset tätä edellyttävät.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien myöntämistä koskevasta päätöksestä.

Pykälän 1 momentin mukaan Energiavirasto tekee päätöksen vakiintuneen laitoksen toiminnanharjoittajalle ja uudelle osallistujalle maksutta myönnettävien päästöoikeuksien määrästä.

Pykälän 2 momentin mukaan Energiavirasto tekee päätöksen sen jälkeen, kun Euroopan komissio on antanut päätöksen kyseisen jakokauden kuhunkin vuoteen sovellettavasta monialaisesta korjauskertoimesta.

Pykälän 3 momentin mukaan Energiavirasto muuttaa myönnettävää päästöoikeuksien määrää, jos päästökauppadirektiivi tai sen nojalla annettaviin komission säädöksiin tehtävät muutokset edellyttävät tätä. 

52 §
Maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin liittyvä tarkkailuvelvoite

Toiminnanharjoittajan, joka hakee tai jolle myönnetään maksutta jaettavia päästöoikeuksia, on tarkkailtava niiden myöntämisen perusteena olevia tietoja. Tietojen tarkkailusta säädetään ilmaisjakoasetuksessa.

Toiminnanharjoittajan on laadittava tarkkailumenetelmäsuunnitelma laitoksen toimintaa koskevasta tarkkailusta. Tarkkailumenetelmäsuunnitelman sisällöstä säädetään ilmaisjakoasetuksessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitettujen tietojen tarkkailusta. 

Selostus:

Pykälässä säädetään maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin liittyvästä tarkkailuvelvoitteesta.

Pykälän 1 momentin mukaan sellaisen toiminnanharjoittajan, joka hakee tai jolle myönnetään maksutta jaettavia päästöoikeuksia, on tarkkailtava niiden myöntämisen perusteena olevia tietoja. Tästä tietojen tarkkailusta säädetään ilmaisjakoasetuksessa. 

Pykälän 2 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on laadittava tarkkailumenetelmäsuunnitelma laitoksen toimintaa koskevasta tarkkailusta. Tämän suunnitelman sisällöstä säädetään ilmaisjakoasetuksessa. 

Pykälän 3 momentissa säädetään asetuksenantovaltuuksista. Momentin mukaan työ ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitettujen tietojen tarkkailemisesta. 

53 §
Tarkkailumenetelmäsuunnitelman hyväksyminen

Toiminnanharjoittajan on toimitettava tarkkailumenetelmäsuunnitelma Energiavirastolle hyväksyttäväksi. Tarkkailumenetelmäsuunnitelma on toimitettava Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella. Energiavirasto tekee päätöksen tarkkailumenetelmäsuunnitelman hyväksymisestä. Tarkkailumenetelmäsuunnitelman toimittamisen aikataulusta ja hyväksymisen edellytyksistä säädetään ilmaisjakoasetuksessa.

Selostus:

Pykälässä säädetään tarkkailumenetelmäsuunnitelman hyväksymisestä. Pykälän mukaan suunnitelma on toimitettava Energiavirastolle hyväksyttäväksi Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella, jonka myötä Energiavirasto tekee päätöksen suunnitelman hyväksymisestä. Suunnitelman toimittamisen aikataulusta ja hyväksymisen edellytyksistä säädetään ilmaisjakoasetuksessa. Pykälä vastaa kumotun päästökauppalain menettelyä.

54 §
Tarkkailumenetelmäsuunnitelman muuttaminen

Toiminnanharjoittajan on muutettava tarkkailumenetelmäsuunnitelmaa ilmaisjakoasetuksessa säädettyjen ehtojen täyttyessä.

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava muutoksesta ennakkoon Energiavirastolle. Jos toiminnanharjoittajan ilmoittama muutos on ilmaisjakoasetuksen mukaisesti merkittävä, on Energiaviraston muutettava tarkkailumenetelmäsuunnitelmaa koskevaa päätöstä. Jos muutos ei ole ilmaisjakoasetuksen mukaisesti merkittävä, on Energiaviraston ilmoitettava asiasta viipymättä toiminnanharjoittajalle.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetusta tarkkailumenetelmäsuunnitelman muuttamisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään tarkkailumenetelmäsuunnitelman muuttamisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on muutettava tarkkailumenetelmäsuunnitelmaa, jos ilmaisjakoasetuksessa säädetyt ehdot täyttyvät. 

Pykälän 2 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava suunnitelman muutoksesta ennakkoon Energiavirastolle. Jos tämä ilmoitettu muutos on ilmaisjakoasetuksen mukaisesti merkittävä, Energiaviraston on muutettava tarkkailumenetelmäsuunnitelmaa koskevaa päätöstä. Jos taas kyseinen muutos ei ole ilmaisjakoasetuksen mukaisesti merkittävä, Energiaviraston on ilmoitettava viipymättä asiasta toiminnanharjoittajalle. 

Pykälän 3 momentissa säädetään asetuksenantovaltuuksista. Momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetusta tarkkailumenetelmäsuunnitelman muuttamisesta. 

55 §
Raportointi ja toiminnan muutosten ilmoittaminen

Toiminnanharjoittajan on laadittava vuosittain raportti laitoksen tuotantoa koskevista tiedoista komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä edellytetyllä tavalla ja huolehdittava raportin todennuttamisesta.

Kutakin kalenterivuotta koskeva raportti on toimitettava Energiavirastolle seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ennakkoon Energiavirastolle myös muusta maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrään vaikuttavasta laitoksen toiminnan muutoksesta ilmaisjakoasetuksessa ja komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä edellytetyllä tavalla.

Selostus:

Pykälässä säädetään toiminnanharjoittajan maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin liittyvästä vuosittaisesta raportointivelvoitteesta sekä toiminnan muutosten ilmoittamisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan täytyy laatia vuosittain raportti laitoksen tuotantoa koskevista tiedoista komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä edellytetyllä tavalla ja huolehtia raportin todennuttamisesta. Tuotantotietoja koskevan vuosittaisen raportin sisällöstä ja sitä koskevista vaatimuksista säädetään ilmaisjakoasetuksessa ja komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä.

Pykälän 2 momentin mukaan kutakin kalenterivuotta koskeva raportti on toimitettava seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä Energiavirastolle. 

Pykälän 3 momentin mukaan toiminnanharjoittajan täytyy ilmoittaa Energiavirastolle myös muusta maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrään vaikuttavasta laitoksen toiminnan muutoksesta ilmaisjakoasetuksessa ja komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä edellytetyllä tavalla. Muutoksesta on ilmoitettava ennakkoon Energiavirastolle. 

56 §
Maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrän muuttaminenn

Energiavirasto tekee päätöksen laitoksen toiminnanharjoittajalle maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrän muuttamisesta, jos laitoksen tai sen osan tuotantotaso on muuttunut ilmaisjakoasetuksessa ja komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä tarkoitetulla tavalla tai jos laitoksen tai sen osan toiminnassa on tapahtunut jokin muu päästöoikeuksien määrään vaikuttava muutos.

Selostus:

Pykälässä säädetään maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrän muuttamisesta. Pykälä vastaa kumotun päästökauppalain vastaavaa menettelyä. Pykälän mukaan Energiavirasto tekee päätöksen laitoksen toiminnanharjoittajalle maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrän muuttamisesta. Energiavirasto tekee kyseisen päätöksen, jos laitoksen tai sen osan tuotantotaso on muuttunut ilmaisjakoasetuksessa ja komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä tarkoitetulla tavalla tai jos laitoksen tai sen osan toiminnassa on tapahtunut jokin muu päästöoikeuksien määrään vaikuttava muutos. Pääsääntönä on, että mikäli laitoksen osan keskimääräinen tuotantotaso on kasvanut tai vähentynyt yli 15 prosenttia historialliseen tuotantotasoon verrattuna, tulee maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää muuttaa kyseisellä jakokaudella muutosta vastaavalla prosenttiosuudella.

57 §
Yhdistyminen ja jakautuminen

Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava tiedot laitosten yhdistymisestä ja laitoksen jakautumisesta Energiavirastolle. Tietojen ilmoittamisesta säädetään ilmaisjakoasetuksessa.

Energiavirasto tekee päätöksen yhdistyneelle laitokselle tai jakautuneille laitoksille maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrästä.

Selostus:

Pykälässä säädetään menettelystä tilanteessa, jossa laitokset yhdistyvät tai laitos jakaantuu.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tiedot laitosten yhdistymisestä ja laitoksen jakautumisesta Energiavirastolle. Tiedot on ilmoitettava viipymättä. Tietojen ilmoittamisesta säädetään ilmaisjakoasetuksessa.  Ilmoitusvelvollisuus pätee riippumatta siitä, onko yhdistymisestä tai jakautumisesta muodostuva laitos päästökaupan vakiintunut laitos vai uusi osallistuja.

Pykälän 2 momentin mukaan Energiavirasto tekee päätöksen yhdistyneelle laitokselle tai jakautuneille laitoksille maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrästä. Komissio kuitenkin arvioi kaikki yhdistymistä ja jakautumista koskevat tapaukset ennen Energiaviraston päätöksen tekemistä.

58 §
Maksutta jaettavista päästöoikeuksista luopuminen

Luopuakseen maksutta jaettavista päästöoikeuksista on toiminnanharjoittajan toimitettava hakemus Energiavirastolle. Oikeudesta osittain tai kokonaan luopua maksutta jaettavista päästöoikeuksista säädetään ilmaisjakoasetuksessa.

Energiavirasto tekee päätöksen päästöoikeusmäärän muuttamisesta 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen perusteella. Toiminnanharjoittajalla ei ole oikeutta perua hakemusta saman jakokauden aikana.

Selostus:

Pykälässä säädetään maksutta jaettavista päästöoikeuksista luopumisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava hakemus Energiavirastolle luopuakseen maksutta jaettavista päästöoikeuksista. Ilmaisjakoasetuksessa säädetään oikeudesta luopua osittain tai kokonaan maksutta jaettavista päästöoikeuksista. 

Pykälän 2 momentin mukaan Energiavirasto tekee päätöksen päästöoikeusmäärän muuttamisesta 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen perusteella. Ennen päätöksen tekemistä Energiavirasto toimittaa tiedot päästöoikeusmäärän muuttamisesta komissiolle, joka valvoo päästöoikeuksien kokonaismäärää. Maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää muutetaan hakemuksen jättämistä seuraavasta vuodesta alkaen. Toiminnanharjoittajalla ei ole oikeutta perua hakemusta saman jakokauden aikana, sillä maksutta jaettavista päästöoikeuksista luopumista koskeva päätös on voimassa kyseisen jakokauden loppuun saakka. Pykälä vastaa muutoin kumotun päästökauppalain vastaavaa sääntelyä, mutta kielto perua luopumista koskeva hakemus saman jakokauden aikana on uusi. 

59 §
Maksutta jaettavien päästöoikeuksien kirjaaminen

Energiavirasto kirjaa vuosittain kesäkuun loppuun mennessä päästöoikeuksien myöntämispäätöksen mukaisen määrän päästöoikeuksia päästöluvan haltijan unionin rekisterissä olevalle laitoksen tilille.

Jos laitos on lopettanut toimintansa, ei laitoksen tilille saa kirjata päästöoikeuksia. Ehdoista, joiden täyttyessä laitoksen katsotaan lopettaneen toimintansa, ja päästöoikeuksien kirjaamisen lopettamisesta säädetään ilmaisjakoasetuksessa. Energiavirasto tekee päätöksen päästöoikeuksien kirjaamisen lopettamisesta.

Jos laitos keskeyttää toimintansa toistaiseksi, voi Energiavirasto keskeyttää päästöoikeuksien myöntämispäätöksen mukaisen vuosittain kirjattavan päästöoikeusmäärän kirjaamisen. Keskeyttämisestä säädetään ilmaisjakoasetuksessa. Energiavirasto tekee päätöksen päästöoikeuksien kirjaamisen keskeyttämisestä.

Selostus:

Pykälässä säädetään maksutta jaettavien päästöoikeuksien kirjaamisesta laitoksen tilille sekä päästöoikeuksien kirjaamisesta tilanteissa, joissa laitos lopettaa toimintansa tai keskeyttää sen toistaiseksi.

Pykälän 1 momentin mukaan Energiavirasto kirjaa vuosittain kesäkuun 30 päivään mennessä päästöoikeuksien myöntämispäätöksen mukaisen määrän päästöoikeuksia päästöluvan haltijan unionin rekisterissä olevalle laitoksen tilille. Tili on päästölupakohtainen. Menettely vastaa kumottua päästökauppalakia, mutta määräaikaa on muutettu päästökauppadirektiivin mukaisesti. 

Pykälän 2 momentin mukaan laitoksen tilille ei saa kirjata päästöoikeuksia, jos laitos on lopettanut toimintansa. Ilmaisjakoasetuksessa säädetään niistä ehdoista, joiden täyttyessä laitoksen katsotaan lopettaneen toimintansa sekä päästöoikeuden kirjaamisen lopettamisesta. Energiavirasto tekee päätöksen päästöoikeuksien kirjaamisen lopettamisesta. 

Pykälän 3 momentin mukaan Energiavirasto voi keskeyttää päästöoikeuksien myöntämispäätöksen mukaisen vuosittain kirjattavan päästöoikeusmäärän kirjaamisen, jos laitos keskeyttää toimintansa toistaiseksi. Keskeyttämisestä säädetään ilmaisjakoasetuksessa. Energiavirasto tekee päätöksen päästöoikeuksien kirjaamisen keskeyttämisestä. 

60 §
Muutetun päästöoikeusmäärän kirjaaminen

Jos laitokselle maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä alenee 56 §:ssä tarkoitetun muutoksen seurauksena eikä mainitussa pykälässä tarkoitettua päätöstä alennetusta päästöoikeusmäärästä ole mahdollista tehdä kesäkuun loppuun mennessä, kirjaa Energiavirasto 59 §:ssä säädetyn estämättä kyseisenä vuonna laitokselle maksutta jaettavat päästöoikeudet kyseisen laitoksen tilille mahdollisimman pian sen jälkeen, kun päätös alentuneesta päästöoikeusmäärästä on tehty.

Jos laitokselle maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä kasvaa 56 §:ssä tarkoitetun muutoksen seurauksena eikä mainitussa pykälässä tarkoitettua päätöstä kasvaneesta päästöoikeusmäärästä ole mahdollista tehdä kesäkuun loppuun mennessä, voi Energiavirasto, jos se komission ilmaisjaon mukautussäädöksen nojalla on mahdollista, kirjata laitoksen tilille voimassa olevan päätöksen mukaisen määrän maksutta jaettavia päästöoikeuksia kesäkuun loppuun mennessä ja tilille kirjatun ja kasvaneen päästöoikeusmäärän erotuksen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun päätös lisääntyneestä päästöoikeusmäärästä on tehty.

Selostus:

Pykälässä säädetään muutetun päästöoikeusmäärän kirjaamisesta sekä kirjaamisen määräajasta.

Pykälän 1 momentissa säädetään päästöoikeuksien kirjaamisesta, kun laitokselle maksutta jaettava päästöoikeusmäärä alenee. Jos laitokselle maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä alenee tuotantotasomuutoksen seurauksena eikä päätöstä muutetusta päästöoikeusmäärästä ole mahdollista tehdä kirjaamiselle säädettyyn määräaikaan, eli 30 päivään kesäkuuta mennessä, kirjaa Energiavirasto 59 §:n estämättä kyseisenä vuonna laitokselle maksutta jaettavat päästöoikeudet laitoksen tilille mahdollisimman pian sen jälkeen, kun päätös muutetusta päästöoikeusmäärästä on tehty.

Pykälän 2 momentissa säädetään päästöoikeuksien kirjaamisesta, kun myönnettävä päästöoikeusmäärä kasvaa. Energiavirasto voi komission ilmaisjaon mukautussäädöksen sen salliessa kirjata vuosittaiset päästöoikeudet kahdessa erässä silloin, kun päästöoikeuksia myönnetään tuotantotason muutoksen takia lisää, mutta päätöstä kasvaneesta päästöoikeusmäärästä ei ole mahdollista tehdä 30 päivään kesäkuuta mennessä. Tällöin määräaikaan mennessä kirjataan voimassa olevan myöntämispäätöksen mukainen määrä päästöoikeuksia. Jo kirjatun ja kasvaneen päästöoikeusmäärän erotus kirjataan niin pian muutospäätöksen antamisen jälkeen kuin on mahdollista. Päästöoikeusmäärän muuttaminen edellyttää komission hyväksyntää.

61 §
Päästöoikeuksien kirjaaminen toiminnanharjoittajan vaihtuessa

Laitoksen toiminnanharjoittajan vaihtuessa laitokselle myönnetyt vuosittain kirjattavat päästöoikeudet kirjataan uuden toiminnanharjoittajan unionin rekisterissä olevalle laitoksen tilille siitä alkaen, kun Energiavirasto on tehnyt päätöksen päästöluvan, tarkkailusuunnitelman ja tarkkailumenetelmäsuunnitelman siirtämisestä uudelle toiminnanharjoittajalle.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien kirjaamisesta toiminnanharjoittajan vaihtuessa.

Pykälä vastaa kumottua päästökauppalakia, mutta kirjaamisen ajankohtaa on tarkennettu, jotta se vastaa paremmin lailla tarkoitettua menettelyä. Pykälän mukaan laitoksen toiminnanharjoittajan vaihtuessa laitokselle myönnetyt vuosittain kirjattavat päästöoikeudet kirjataan uuden toiminnanharjoittajan unionin rekisterissä olevalle laitoksen tilille. Kirjaukset tehdään siitä alkaen, kun Energiavirasto on tehnyt päätöksen päästöluvan, tarkkailusuunnitelman ja tarkkailumenetelmäsuunnitelman siirtämisestä uudelle toiminnanharjoittajalle. 

62 §
Päästöoikeuksien takaisin luovuttaminen ja takaisinperintä

Toiminnanharjoittajan, jonka unionin rekisterissä olevalle tilille on kirjattu päästöoikeuksia enemmän kuin sille komission ilmaisjakopäätöksen, ilmaisjakoasetuksen tai komission ilmaisjaon mukautussäädöksen mukaan kuuluu, tulee Energiaviraston kehotuksesta luovuttaa viipymättä takaisin liikaa jaettua päästöoikeusmäärää vastaava määrä päästöoikeuksia.

Energiaviraston on päätöksellään määrättävä liikaa jaetut päästöoikeudet takaisinperittäväksi, jos toiminnanharjoittaja on jättänyt luovuttamatta takaisin päästöoikeuksia. Energiavirasto voi kuitata takaisinperittäväksi määrätyt päästöoikeudet toiminnanharjoittajalle maksutta jaettavasta päästöoikeusmäärästä.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien takaisin luovuttamisesta ja takaisinperinnästä silloin, jos päästöoikeuksia on jaettu liikaa.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan tulee ensisijaisesti luovuttaa viipymättä takaisin Energiaviraston kehotuksesta ne päästöoikeudet, joita on kirjattu enemmän kuin toiminnanharjoittajalle kuuluu. Pykälää on muutettu kumottuun päästökauppalakiin nähden siten, että maininta toiminnanharjoittajan tekemästä sopimuksesta päästöoikeuksien takaisinluovuttamisesta on poistettu.

Pykälän 2 momentin mukaan Energiaviraston on määrättävä päätöksellään liikaa jaetut päästöoikeudet takaisinperittäväksi, jos toiminnanharjoittaja on jättänyt luovuttamatta takaisin päästöoikeuksia. Energiavirasto voi kuitata takaisinperittäväksi määrätyt päästöoikeudet toiminnanharjoittajalle maksutta jaettavasta päästöoikeusmäärästä.

63 §
Takaisinperinnän määräaika ja vanhentumisaika

Energiaviraston on tehtävä maksutta jaettavien päästöoikeuksien takaisinperintää koskeva päätös viipymättä sen jälkeen, kun sen tietoon on tullut, että toiminnanharjoittajalle on jaettu liikaa päästöoikeuksia eikä toiminnanharjoittaja ole noudattanut kehotusta luovuttaa niitä viipymättä takaisin.

Päästöoikeuksien takaisinperintään ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut päästöoikeuksien kirjaamisesta.

Päästöoikeuksien takaisinperinnässä noudatettavasta menettelystä ja määräajoista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 

Selostus:

Pykälässä säädetään takaisinperinnän määräajasta sekä takaisinperinnän vanhentumisajasta.

Pykälän 1 momentin mukaan silloin, kun toiminnanharjoittajalle on jaettu liikaa päästöoikeuksia eikä tämä ole noudattanut kehotusta luovuttaa niitä viipymättä takaisin, Energiaviraston on tehtävä maksutta jaettavien päästöoikeuksien takaisinperintää koskeva päätös. Päätös on tehtävä viipymättä sen jälkeen, kun asia on tullut Energiaviraston tietoon. 

Pykälän 2 momentin mukaan päästöoikeuksien takaisinperintään ei saa ryhtyä, kun päästöoikeuksien kirjaamisesta on kulunut kymmenen vuotta. 

Pykälän 3 momentissa säädetään asetuksenantovaltuuksista. Momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin päästöoikeuksien takaisinperinnässä noudatettavasta menettelystä ja määräajoista. 

11 luku
Ilma-alusten käyttäjille maksutta jaettavat päästöoikeudet

64 §
Maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien jakoperusteet

Ilma-alusten käyttäjille maksutta jaettavien päästöoikeuksien laskennallinen osuus lentoliikenteen päästöoikeuksien kokonaismäärästä on 85 prosenttia vuosina 2024 ja 2025, mistä määrästä huutokaupattavaksi siirretään 25 prosenttia vuonna 2024 ja 50 prosenttia vuonna 2025. Vuodesta 2026 lähtien ilma-alusten käyttäjille jaetaan maksuttomia päästöoikeuksia ainoastaan 65 §:ssä tarkoitetun kestävien lentopolttoaineiden käytön perusteella.

Selostus:

Pykälässä säädetään maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien jakoperusteista. Pykälällä toimeenpannaan päästökauppadirektiivin lentoliikenteen päästöoikeuksien ilmaisjaon alasajo. Pykälän mukaan ilma-alusten käyttäjille maksutta jaettavien päästöoikeuksien laskennallinen osuus lentoliikenteen päästöoikeuksien kokonaismäärästä on 85 prosenttia vuosina 2024 ja 2025. Tästä määrästä huutokaupattavaksi siirretään 25 prosenttia vuonna 2024 ja 50 prosenttia vuonna 2025. Vuodesta 2026 lähtien ilma-alusten käyttäjille jaetaan maksuttomia päästöoikeuksia ainoastaan 65 §:ssä tarkoitetun kestävien lentopolttoaineiden käytön perusteella. Euroopan komissio vahvistaa kullekin vuodelle huutokaupattavien päästöoikeuksien määrän sekä maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien määrän.

65 §
Kestävien lentopolttoaineiden käytöstä maksutta jaettavat päästöoikeudet

Ilma-aluksen käyttäjä voi päästökauppadirektiivin 3 c artiklan 6 kohdan mukaisesti vuoden 2030 loppuun saakka hakea vuosittain maksutta jaettavia lentoliikenteen päästöoikeuksia edeltävän vuoden kestävien lentopolttoaineiden käytön perusteella. Maksutta jaettavat päästöoikeudet vähennetään huutokaupattavien päästöoikeuksien määrästä.

Euroopan komissio julkaisee vuosittain edellisen vuoden tiedot fossiilisen lentopolttoaineen ja kestävien lentopolttoaineiden hintaerosta sekä antaa tarkemmat säännökset polttoaineiden hintaerojen laskennasta ja päästöoikeuksien jakamisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään kestävien lentopolttoaineiden käytöstä maksutta jaettavista päästöoikeuksista.

Pykälän 1 momentin mukaan ilma-aluksen käyttäjä voi päästökauppadirektiivin 3 c artiklan 6 kohdan mukaisesti hakea vuoden 2030 loppuun saakka vuosittain maksutta jaettavia lentoliikenteen päästöoikeuksia edeltävän vuoden kestävien lentopolttoaineiden käytön perusteella. Maksutta jaettavat päästöoikeudet vähennetään huutokaupattavien päästöoikeuksien määrästä.  

Pykälän 2 momentin mukaan Euroopan komissio julkaisee vuosittain edellisen vuoden tiedot fossiilisen lentopolttoaineen ja kestävien lentopolttoaineiden hintaerosta sekä antaa tarkemmat säännökset polttoaineiden hintaerojen laskennasta ja päästöoikeuksien jakamisesta. 

66 §
Maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien hakeminen

Maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskeva 64 §:ssä tarkoitettu hakemus tehdään toimittamalla maaliskuun 2024 loppuun mennessä Liikenne- ja viestintävirastolle selvitys ilma-aluksen käyttäjän tämän lain soveltamisalaan kuuluvien edeltävän vuoden lentojen päästöistä.

Maksutta jaettavia lentoliikenteen päästöoikeuksia koskeva 65 §:ssä tarkoitettu hakemus tehdään toimittamalla kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä Liikenne- ja viestintävirastolle 1 momentissa tarkoitettu päästöselvitys. Hakemuksessa on lisäksi huomioitava päästökauppadirektiivin 3 c artiklan 6 kohdan sekä sen nojalla annettujen säännösten tarkemmat kestävien lentopolttoaineiden käyttöön liittyvät määräykset.

Selostus:

Pykälässä säädetään maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien hakemisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskeva 64 §:ssä tarkoitettu hakemus tehdään toimittamalla 31 päivään maaliskuuta 2024 mennessä Liikenne- ja viestintävirastolle selvitys ilma-aluksen käyttäjän tämän lain soveltamisalaan kuuluvien edeltävän vuoden lentojen päästöistä. Tällä tarkoitetaan 31 §:n mukaista vuosittaista päästökaupan velvoitteisiin kuuluvaa päästöselvitystä. 

Pykälän 2 momentin mukaan maksutta jaettavia lentoliikenteen päästöoikeuksia koskeva 65 §:ssä tarkoitettu hakemus tehdään toimittamalla kunkin vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä Liikenne- ja viestintävirastolle 1 momentissa tarkoitettu päästöselvitys. Hakemuksessa on lisäksi huomioitava päästökauppadirektiivin 3 c artiklan 6 kohdan sekä sen nojalla annettujen säädösten tarkemmat kestävien lentopolttoaineiden käyttöön liittyvät määräykset. 

67 §
Päätös maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien myöntämisestä

Liikenne- ja viestintävirasto tekee päätöksen ilma-aluksen käyttäjälle maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien määrästä viipymättä saatuaan tiedot Euroopan komission kullekin vuodelle vahvistamista huutokaupattavien sekä maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrästä.

Liikenne- ja viestintävirasto tekee päätöksen 65 §:n 1 momentissa tarkoitettujen maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien määrästä viipymättä saatuaan Euroopan komission julkaisemat tiedot edellisen vuoden fossiilisen lentopolttoaineen ja kestävien lentopolttoaineiden hintaerosta sekä muut 65 §:n 2 momentissa tarkoitetut päätöksenteossa tarvittavat tiedot.

Selostus:

Pykälässä säädetään maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien myöntämistä koskevasta päätöksestä.

Pykälän 1 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto tekee päätöksen ilma-aluksen käyttäjälle maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien määrästä viipymättä saatuaan tiedot Euroopan komission kullekin vuodelle vahvistamista huutokaupattavien sekä maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrästä. Säännös vastaa kumotun lain säännöstä muutoin, paitsi viraston tulee tehdä päätös aiemman kolmen kuukauden sijaan viipymättä saatuaan tiedon komission ilmaisjakoa koskevasta päätöksestä.  

Pykälän 2 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto tekee päätöksen 65 §:n 1 momentissa tarkoitettujen maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien määrästä viipymättä saatuaan Euroopan komission julkaisemat tiedot edellisen vuoden fossiilisen lentopolttoaineen ja kestävien lentopolttoaineiden hintaerosta sekä muut 65 §:n 2 momentissa tarkoitetut päätöksenteossa tarvittavat tiedot. Näitä muita tietoja ovat komission tarkemmat säännökset polttoaineiden hintaerojen laskennasta ja päästöoikeuksien jakamisesta. 

68 §
Maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien kirjaaminen

Energiavirasto kirjaa 64 §:n perusteella maksutta jaettujen lentoliikenteen päästöoikeuksien määrän ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustilille kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Energiavirasto kirjaa 65 §:n perusteella maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrän ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustilille viipymättä saatuaan tiedon Liikenne- ja viestintäviraston 67 §:n 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä.

Jos ilma-aluksen käyttäjän organisaatiolle myönnetty lentotoimintalupa tai liikennelupa ei ole enää voimassa tai jos ilma-aluksen käyttäjä on 100 §:n mukaisesti Euroopan komission päätöksellä määrätty toimintakieltoon taikka jos ilma-aluksen käyttäjä lopettaa tämän lain soveltamisalaan kuuluvan ilmailutoiminnan, Energiavirasto ei saa kirjata päästöoikeuksia ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustilille. Liikenne- ja viestintäviraston on viipymättä ilmoitettava Energiavirastolle tässä momentissa tarkoitetusta esteestä päästöoikeuksien kirjaamiselle. 

Ilma-aluksen käyttäjän vaihtuessa uuden ilma-aluksen käyttäjän on viipymättä ilmoitettava vaihdoksesta Liikenne- ja viestintävirastolle ja Energiavirastolle, joka kirjaa vuosittaiset päästöoikeudet uuden ilma-aluksen käyttäjän rekisterissä olevalle päästöoikeustilille. 

Selostus:

Pykälässä säädetään maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien kirjaamisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan Energiavirasto kirjaa 64 §:n perusteella maksutta jaettujen lentoliikenteen päästöoikeuksien määrän ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustilille viimeistään kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Momentti vastaa määräaikaa lukuun ottamatta kumottua lakia. Päästökauppadirektiivin uudistuksessa määräaika siirrettiin helmikuun lopusta kesäkuun loppuun.  

Pykälän 2 momentissa on uusi kestävien lentopolttoaineiden käyttöön liittyvien päästöoikeuksien kirjaamista koskeva sääntö. Momentin mukaan Energiavirasto kirjaa 65 §:n perusteella maksutta jaettujen päästöoikeuksien määrän ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustilille viipymättä saatuaan tiedon Liikenne- ja viestintäviraston 67 §:n 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä.  

Pykälän 3 momentissa on asiasisällöltään kumottua lakia vastaavat ilma-aluksen käyttäjän organisaation lentotoimintaluvan tai liikenneluvan peruuttamiseen taikka toimintakieltoon liittyvä kielto kirjata päästöoikeuksia päästökaupparekisteriin. Lisäksi momentin mukaan Liikenne- ja viestintäviraston tulee ilmoittaa edellä mainituista muutoksista viipymättä Energiavirastolle.  

Pykälän 4 momentissa säädetään uuden ilma-aluksen käyttäjän velvollisuudesta viipymättä ilmoittaa vaihdoksesta Liikenne- ja viestintävirastolle ja Energiavirastolle. Energiavirasto kirjaa vuosittaiset päästöoikeudet uuden ilma-aluksen käyttäjän rekisterissä olevalle päästöoikeustilille. Momentti vastaa kumotun lain sääntelyä. 

12 luku
Unionin rekisteri

69 §
Unionin rekisterin ylläpito

Unionin rekisterissä päästöoikeuksien hallussapidosta, siirtämisestä ja mitätöinnistä pidetään tarkkaa tilinpitoa. Energiavirasto toimii komission rekisteriasetuksen mukaisena unionin rekisterin kansallisena valvojana ja vastaa maksutta jaettavien päästöoikeuksien vuosittaisesta kirjaamisesta. Energiavirasto voi antaa rekisterin kansallisten toimintojen hallinnointiin liittyviä tehtäviä ulkopuolisen hoidettavaksi.

Unionin rekisteri toimii myös Kioton pöytäkirjan mukaisista päästöyksiköistä kirjaa pitävänä kansallisena rekisterinä, ellei komission rekisteriasetuksessa toisin säädetä. Energiavirasto toimii Kioton pöytäkirjan mukaisen rekisterin valvojana.

Unionin rekisterin perustamisesta ja ylläpidosta, rekisterin keskusvalvojan ja kansallisten valvojien tehtävistä sekä rekisterin toiminnoista säädetään komission rekisteriasetuksessa. Rikostentorjuntaan sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisyyn unionin rekisterissä sovelletaan komission rekisteriasetusta ja siinä viitattuja rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 säännöksiä.

Selostus:

Pykälässä säädetään Unionin rekisterin ylläpidosta, Energiaviraston tehtävistä kansallisena rekisterin valvojana, Kioton pöytäkirjaan liittyvistä rekisteritehtävistä sekä komission rekisteriasetuksen säännösten noudattamisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan päästöoikeuksien hallussapidosta, siirtämisestä ja mitätöinnistä pidetään tarkkaa tilinpitoa unionin rekisterissä. Energiavirasto toimii unionin rekisterin kansallisen osion kansallisena valvojana ja vastaa maksutta jaettavien päästöoikeuksien vuosittaisesta kirjaamisesta. Energiavirasto voi antaa rekisterin hallinnointiin liittyviä tehtäviä myös ulkopuolisen hoidettavaksi. Momentti vastaa aikaisempaa Energiaviraston tehtävää, joka kuitenkin nykyään soveltamisalan laajennuksen myötä koskee myös meriliikenteen päästöoikeustileihin liittyviä tehtäviä. 

Pykälän 2 momentin mukaan rekisteri toimii myös Kioton pöytäkirjan mukaisista päästöyksiköistä kirjaa pitävänä kansallisena rekisterinä, ellei komission rekisteriasetuksessa toisin säädetä. Energiavirasto toimii Kioton pöytäkirjan mukaisen rekisterin kansallisena valvojana.  

Pykälän 3 momentin mukaan rekisterin perustamisen ja ylläpidon sekä rekisterin toimintojen osalta noudatetaan komission rekisteriasetusta. Rekisteriasetuksessa säädetään muun muassa rekisterin keskusvalvojan eli Euroopan komission ja kansallisten valvojien välisestä tehtävänjaosta. Komissio vastaa unionin rekisterin kehittämisestä ja ylläpitämisestä, kansalliset valvojat puolestaan hallinnoivat kukin kansallista osiota unionin rekisteristä, oman valtionsa lainkäyttöpiiriin kuuluvia tilejä ja tilinhaltijoita sekä hoitavat tarvittaessa tileihin liittyviä toimintoja. Rikostentorjuntaan sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisyyn rekisterissä sovelletaan komission rekisteriasetusta ja siinä viitattuja säädöksiä. Pykälän 3 momentti vastaa kumottua päästökauppalakia. 

70 §
Unionin rekisterin yhteys komission rekisterijärjestelmään

Unionin rekisterin kansalliset toiminnot ovat yhteydessä komission ylläpitämään rekisterijärjestelmään, joka tekee automaattisia tarkastuksia järjestelmän tapahtumista sen varmistamiseksi, että maksutta jaettavien päästöoikeuksien vuosittaisessa kirjaamisessa sekä päästöoikeuksien siirtämisessä ja mitätöinnissä toimitaan säännösten mukaisesti.

Komission ylläpitämä rekisterijärjestelmä koostuu sähköisistä tietokannoista, joiden yhteisten tietojen avulla seurataan maksutta jaettavien päästöoikeuksien vuosittaista kirjaamista sekä hallussapitoa, siirtämistä ja mitätöintiä. Lisäksi tietokantojen yhteisten tietojen avulla varmistetaan, että siirrot eivät ole Kioton pöytäkirjasta johtuvien velvoitteiden vastaisia.

Selostus:

Pykälässä säädetään Unionin rekisterin kansallisen osion yhteydestä komission rekisteriin sekä rekisterissä tehtävistä tarkastuksista. Pykälän 1 momentin mukaan rekisterin kansalliset toiminnot ovat yhteydessä komission ylläpitämään rekisterijärjestelmään, joka tekee automaattisia tarkistuksia kustakin rekisterijärjestelmän tapahtumasta sen varmistamiseksi, että maksutta jaettavien päästöoikeuksien vuosittaisessa kirjaamisessa sekä päästöoikeuksien siirtämisessä ja mitätöinnissä toimitaan säännösten mukaisesti. Momentti vastaa kumotun päästökauppalain säännöstä. Pykälän 2 momentin mukaan rekisterijärjestelmä koostuu sähköisistä tietokannoista, joiden yhteisten tietojen avulla seurataan maksutta jaettavien päästöoikeuksien vuosittaista kirjaamista sekä hallussapitoa, siirtämistä ja mitätöintiä. Lisäksi varmistetaan, että siirrot eivät ole Kioton pöytäkirjasta johtuvien velvoitteiden vastaisia. Momentti vastaa kumotun lain säännöstä. 

71 §
Unionin rekisteriä ja päästöoikeustilinpitoa koskevat vaatimukset

Maksutta jaettavien päästöoikeuksien vuosittaisen kirjaamisesta sekä päästöoikeuksien ja hankeyksiköiden hallussapidon, siirtämisen ja mitätöinnin kirjaamisesta unionin rekisteriin, yleisön oikeudesta tutustua rekisterissä oleviin tietoihin ja tietojen salassapidosta säädetään komission rekisteriasetuksessa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää komission rekisteriasetuksen mukaisen kaupankäyntitilin avaamisen tarkemmista edellytyksistä.

Selostus:

Pykälässä säädetään Unionin rekisteriä ja päästöoikeustilinpitoa koskevista vaatimuksista. Pykälän 1 momentin mukaan maksutta jaettavien päästöoikeuksien vuosittaisen kirjaamisen sekä päästöoikeuksien ja hankeyksiköiden hallussapidon, siirtämisen ja mitätöinnin kirjaamisesta rekisteriin sekä yleisön oikeudesta tutustua rekisterissä oleviin tietoihin ja tietojen salassapidosta säädetään komission rekisteriasetuksessa. Pykälän 2 momentissa säädetään asetuksenantovaltuuksista. Momentin mukaan komission rekisteriasetuksen mukaisen kaupankäyntitilin avaamisen tarkemmista edellytyksistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Komission rekisteriasetus jättää kansalliseen harkintaan tietyt kaupankäyntitilin avaamista koskevat edellytykset.

13 luku
Päästöoikeuksien hallussapito ja palautusvelvollisuus

72 §
Päästöoikeuksien hallussapito ja siirtäminen

Päästöoikeuksia voi pitää hallussaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Unionin rekisterissä kirjataan erillisille tileille kunkin sellaisen henkilön päästöoikeudet, jonka tilille päästöoikeuksia myönnetään maksutta tai jolle tai jolta päästöoikeuksia siirretään.

Päästöoikeuksia voidaan siirtää henkilöiden välillä Euroopan unionissa. Päästöoikeuksia voidaan siirtää Euroopan unionissa olevien henkilöiden ja kolmansissa maissa olevien henkilöiden välillä, jos kolmansien maiden päästökauppajärjestelmien mukaiset päästöoikeudet on tunnustettu päästökauppadirektiivin 25 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien hallussapidosta ja näiden kirjaamisesta rekisteriin sekä päästöoikeuksien siirrosta. Pykälän 1 momentin mukaan päästöoikeuksia voivat pitää hallussaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Momentin mukaan Unionin rekisterissä kirjataan erillisille tileille kunkin sellaisen henkilön päästöoikeudet, jonka tilille päästöoikeuksia myönnetään maksutta tai jolle tai jolta päästöoikeuksia siirretään. Pykälän 2 momentin mukaan päästöoikeuksia voidaan siirtää henkilöiden välillä Euroopan unionissa. Päästöoikeuksia voidaan siirtää Euroopan unionissa olevien henkilöiden ja kolmansissa maissa olevien henkilöiden välillä, jos kolmansien maiden päästökauppajärjestelmien mukaiset päästöoikeudet on tunnustettu päästökauppadirektiivin 25 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. 

73 §
Päästöoikeuksien palautusvelvollisuus

Toiminnanharjoittajan, laivayhtiön ja ilma-aluksen käyttäjän on palautettava 69 §:ssä tarkoitettuun unionin rekisteriin vuosittain syyskuun loppuun mennessä edellisenä kalenterivuonna kustakin toiminnanharjoittajan laitoksesta aiheutuneita tai laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän aiheuttamia, 10 luvun mukaisesti todennettuja päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja päästöoikeuksia palautetaan laivayhtiön alusten osalta seuraavasti:

1) 40 prosenttia niistä vuodelta 2024 raportoiduista todennetuista päästöistä, joihin sovelletaan 1 momentin mukaista palautusvaatimusta; 

2) 70 prosenttia niistä vuodelta 2025 raportoiduista todennetuista päästöistä, joihin sovelletaan 1 momentin mukaista palautusvaatimusta; 

3) 100 prosenttia niistä vuodelta 2026 ja kultakin sen jälkeiseltä vuodelta raportoiduista todennetuista päästöistä, joihin sovelletaan 1 momentin mukaista palautusvaatimusta. 

Palautettavat päästöoikeudet eivät saa olla sellaisia, joiden palauttaminen on komission rekisteriasetuksen nojalla kielletty sen vuoksi, että kyseiset päästöoikeudet liikkeelle laskeneen jäsenvaltion toiminnanharjoittajia, ilma-aluksen käyttäjiä ja laivayhtiöitä koskevat velvoitteet ovat päästökauppadirektiivin 12 artiklan 3 -a kohdan mukaisesti päättymässä. Määräaikaan ei sovelleta säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain (150/1930) 5 §:n säännöksiä.

Laitoksen toiminnanharjoittajan palauttamat päästöoikeudet eivät saa päästökauppakaudella 2013–2020 aiheutuneiden päästöjen osalta olla lentoliikenteen päästökauppaa varten liikkeelle laskettuja päästöoikeuksia.

Toiminnanharjoittaja, laivayhtiö ja ilma-aluksen käyttäjä voi täyttää 1 momentissa säädetyn velvoitteensa palauttamalla Suomen tai jonkin muun Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltaisen viranomaisen myöntämiä tai huutokauppaamia päästöoikeuksia taikka kolmansissa maissa liikkeelle laskettuja päästöoikeuksia, jos kolmansien maiden päästöoikeudet on tunnustettu päästökauppadirektiivin 25 artiklan mukaisesti.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien palauttamista koskevasta velvollisuudesta ja sen määräajasta.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan, laivayhtiön ja ilma-aluksen käyttäjän on palautettava 69 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin vuosittain 30 päivään syyskuuta mennessä edellisenä kalenterivuonna kustakin toiminnanharjoittajan laitoksesta aiheutuneita tai laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän aiheuttamia ja 10 luvun mukaisesti todennettuja päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Momentti vastaa kumotun lain säännöstä lukuun ottamatta palautuksen määräpäivää, joka päästökauppadirektiivin uudistuksessa siirtyi 30 päivästä huhtikuuta 30 päivään syyskuuta.  

Pykälän 2 momentissa säädetään aikataulusta, jonka mukaan laivayhtiön tulee palauttaa päästöoikeuksia porrastetusti päästökauppajärjestelmän alkuvaiheessa. Momentin mukaan 1 momentissa mainittuja päästöoikeuksia palautetaan laivayhtiön alusten osalta 40 prosenttia vuodelta 2024 raportoiduista todennetuista päästöistä, joihin sovelletaan 1 momentin mukaista palautusvaatimusta, 70 prosenttia vuodelta 2025 raportoiduista todennetuista päästöistä, joihin sovelletaan 1 momentin mukaista palautusvaatimusta ja 100 prosenttia vuodelta 2026 ja kultakin sen jälkeiseltä vuodelta raportoiduista todennetuista päästöistä, joihin sovelletaan 1 momentin mukaista palautusvaatimusta. Momentti vastaa päästökauppadirektiivin 3 g b artiklaa.

Pykälän 3 momentin mukaan palautettavat päästöoikeudet eivät saa olla sellaisia, joiden palauttaminen on komission rekisteriasetuksen nojalla kielletty sen takia, että kyseiset päästöoikeudet liikkeelle laskeneen jäsenvaltion toiminnanharjoittajia, ilma-aluksen käyttäjiä ja laivayhtiöitä koskevat velvoitteet ovat päästökauppadirektiivin 12 artiklan 3 -a kohdan mukaisesti päättymässä. Momentissa tarkoitettuun määräaikaan ei sovelleta säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain (150/1930) 5 §:n säännöksiä.

Pykälän 4 momentin mukaan laitoksen toiminnanharjoittajan palautamat päästöoikeudet eivät saa olla lentoliikenteen päästökauppaa varten liikkeelle laskettuja päästöoikeuksia päästökauppakaudella 2013–2020 aiheutuneiden päästöjen osalta.

Pykälän 5 momentin mukaan toiminnanharjoittaja, laivayhtiö ja ilma-aluksen käyttäjä voi täyttää 1 momentissa säädetyn velvoitteensa siten, että hän palauttaa Suomen tai jonkin muun Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltaisen viranomaisen myöntämiä tai huutokauppaamia päästöoikeuksia. Tämän lisäksi velvoitteen voi täyttää palauttamalla kolmansissa maissa liikkeelle laskettuja päästöoikeuksia, jos kolmansien maiden päästöoikeudet on tunnustettu päästökauppadirektiivin 25 artiklan mukaisesti.

74 §
Palautusvelvollisuutta koskevat poikkeukset

Päästöoikeuksien 73 §:n 1 momentin mukaista palauttamisvelvollisuutta ei muodostu päästöistä, joiden osalta on todennettu talteenotto ja kuljetus pysyvään varastointiin laitokseen ja joilla on hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY mukainen voimassa oleva lupa.

Päästöoikeuksien 73 §:n 1 momentin mukaista palauttamisvelvollisuutta ei myöskään muodostu sellaisista päästöistä, jotka katsotaan otetun talteen ja hyödynnetyn siten, että ne ovat pysyvästi kemiallisesti sitoutuneet tuotteeseen eivätkä vapaudu ilmakehään tavanomaisessa käytössä eivätkä käyttöiän jälkeen tapahtuvassa tavanomaisessa toiminnassa. Pysyvästä kemiallisesta sitoutumisesta tuotteeseen säädetään komission päästökauppadirektiiviin 12 artiklan nojalla antamassa säädöksessä.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien palauttamisvelvollisuutta koskevista poikkeuksista. Poikkeukset soveltuvat laitoksille, lentoliikenteeseen sekä meriliikenteeseen.

Pykälän 1 momentissa säädetään päästöistä, joille ei muodostu 73 §:n 1 momentin mukaista palauttamisvelvollisuutta. Tällaisia ovat päästöt, joiden osalta on todennettu talteenotto ja kuljetus pysyvään varastointiin laitokseen ja joilla on hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja Euroopan unionin sääntelyn mukainen voimassa oleva lupa.  

Pykälän 2 momentissa säädetään vielä päästöistä, joille ei myöskään muodostu 73 §:n 1 momentin mukaista palauttamisvelvollisuutta. Tällaisia ovat päästöt, jotka katsotaan otetun talteen ja hyödynnetyn siten, että ne ovat pysyvästi kemiallisesti sitoutuneet tuotteeseen. Tällaiset päästöt eivät myöskään vapaudu ilmakehään tavanomaisessa käytössä eivätkä käyttöiän jälkeen tapahtuvassa tavanomaisessa toiminnassa. Tarkemmista säännöistä koskien pysyvää kemiallista sitoutumista tuotteeseen säädetään komission päästökauppadirektiivin 12 artiklan nojalla antamassa delegoidussa säädöksessä. 

75 §
Laivayhtiön palautusvelvollisuutta koskevat poikkeukset

Päästöoikeuksien 73 §:n 1 momentin mukaista palauttamisvelvollisuutta ei muodostu niistä laivayhtiön päästöistä, jotka syntyvät vuoden 2030 loppuun mennessä:

1) sellaisista muilla matkustaja-aluksilla kuin risteilymatkustaja-aluksilla suoritetuista matkoista, jotka tehdään Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvan sataman ja Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvan, alle 200 000 asukkaan saaren sataman välillä, sekä tällaisiin matkoihin liittyvistä toimista satamassa, taikka komission päästökauppadirektiivin 12 artiklan 3 -d kohdan toisen alakohdan nojalla julkaisemaan luetteloon merkityn muun jäsenmaan lainkäyttövaltaan kuuluvan alle 200 000 asukkaan saaren sataman sekä saman jäsenmaan sataman välisistä matkoista tai tällaisiin matkoihin liittyvistä toimista satamasta;

2) päästökauppadirektiivin 12 artiklan 3 -c kohdan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä tarkoitetuista matkustaja-aluksilla suoritetuista matkoista ylikansallisen palveluhankintasopimuksen tai ylikansallisen julkisen palvelun velvoitteen yhteydessä sekä tällaisiin matkoihin liittyvistä toimista satamassa;

3) matkoista jäsenvaltion Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetulla syrjäisimmällä alueella sijaitsevan sataman ja muun samassa jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman välillä, mukaan lukien saman jäsenvaltion syrjäisimpien alueiden sisäiset ja niiden väliset matkat, sekä tällaisiin matkoihin liittyvistä toimista satamassa.

Lisäksi 73 §:n mukaisesta palauttamisvelvollisuudesta poiketen laivayhtiö voi palauttaa 5 prosenttia vähemmän päästöoikeuksia kuin sen todennetut päästöt, jotka syntyvät vuoden 2030 loppuun mennessä sellaisella aluksella, jolla on jääluokka I A tai I A Super Liikenne- ja viestintäviraston alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta annetun lain (1121/2005) 7 §:n 1 momentin nojalla ylläpitämässä jääluokkaluettelossa tai jääluokkaa I A tai I A Super vastaava jääluokka Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämän, mainitun lain 4 §:n 2 momentin nojalla vahvistetun vastaavuusluettelon perusteella.

Selostus:

Pykälässä säädetään laivayhtiöiden päästöoikeuksien palauttamista koskevista määräaikaisista poikkeuksista. Näitä poikkeuksia sovelletaan päästöihin, jotka syntyvät vuoden 2030 loppuun mennessä.

Pykälän 1 momentissa säädetään niistä laivayhtiön päästöistä, joista palauttamisvelvollisuutta ei muodostu. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa säädetään direktiivin mukaisesta niin sanotusta saaripoikkeuksesta. Kohdan mukaan päästöoikeuksia ei tarvitse palauttaa sellaisista muilla matkustaja-aluksilla kuin risteilymatkustaja-aluksilla tehdyistä matkoista, jotka tehdään Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvan sataman ja Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvan, alle 200 000 asukkaan saaren sataman välillä. Myöskään tällaisiin matkoihin liittyvistä toimista satamassa ei tarvitse palauttaa päästöoikeuksia. Tässä kohdassa mainituilla matkustaja-aluksilla tarkoitetaan aluksia, jotka kuljettavat yli 12 matkustajaa. Tämän vuoksi myös ro-ro-matkustaja-alukset lukeutuvat tähän määritelmään. Kohdassa mainitulta saarelta edellytetään, ettei sillä ole maantie- tai rautatieyhteyttä mantereeseen. Päästöoikeuksia ei tarvitse myöskään palauttaa komission julkaisemaan luetteloon merkityn muun jäsenmaan lainkäyttövaltaan kuuluvan alle 200 000 asukkaan saaren sataman ja saman jäsenmaan sataman välisistä matkoista. Myöskään tällaisiin matkoihin liittyvistä toimista satamassa ei tarvitse palauttaa päästöoikeuksia. Viittaus komission julkaisemaan luetteloon on tarpeen, jotta muiden jäsenmaiden saaripoikkeukset soveltuvat myös suomalaiseen alukseen, joka liikennöi muussa jäsenmaassa reittiä, joka kuuluu poikkeuksen piiriin.

Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädetään ylikansallisen palveluhankintasopimuksen tai ylikansallisen julkisen palvelun velvoitteen yhteyteen kuuluvasta poikkeuksesta. Komissio säätää päästökauppadirektiivin nojalla täytäntöönpanosäädöksen poikkeuksesta. Direktiivin mukaan kaksi jäsenvaltiota voivat pyytää poikkeuksen soveltamista. Tällöin päästöoikeuksien palautusvelvoitetta ei synny päästöjen osalta, jotka aiheutuvat näiden kahden jäsenvaltion välillä matkustaja- tai ro-ro-matkustaja-aluksilla suoritetuista matkoista ylikansallisen palveluhankintasopimuksen tai ylikansallisen julkisen palvelun velvoitteen yhteydessä sekä tällaisten alusten kyseisiin matkoihin liittyvistä toimista satamassa. Poikkeuksen soveltamista voivat pyytää ainoastaan kaksi jäsenvaltiota, joista yhdellä ei ole maarajaa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja joista toinen jäsenvaltio on maantieteellisesti lähimpänä ensimmäistä jäsenvaltiota. Suomi ei voi jäsenvaltiona esittää tällaista pyyntöä, sillä se ei täytä poikkeukselle direktiivissä asetettuja vaatimuksia. Jos suomalainen alus liikennöi tällaista matkaa, silloin poikkeus soveltuu siihen.

Pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädetään päästökauppadirektiivin mukaisesti Euroopan unionin syrjäisimpiä alueita koskevista poikkeuksista. Syrjäisimmillä alueilla tarkoitetaan Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 249 artiklan mukaisia syrjäisempiä alueita. Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen mukaisia syrjäisempiä alueita ei ole Suomessa. Tästä huolimatta poikkeus soveltuu suomalaisiin, poikkeuksen tarkoittamilla reiteillä liikennöiviin aluksiin. Poikkeuksen mukaan päästöoikeuksien palautusvelvollisuutta ei muodostu matkoista syrjäisimmällä alueella sijaitsevan sataman ja muun samassa jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman välillä, mukaan lukien saman jäsenvaltion syrjäisimpien alueiden sisäiset ja niiden väliset matkat, sekä tällaisiin matkoihin liittyvistä toimista satamassa.

Pykälän 2 momentissa säädetään jääluokiteltuja aluksia koskevasta helpotuksesta. Momentin mukaan laivayhtiö voi palauttaa 5 prosenttia vähemmän päästöoikeuksia kuin sen todennetut päästöt muuten edellyttäisivät. Helpotus koskee päästöjä, jotka syntyvät vuoden 2030 loppuun mennessä jääluokitellulla aluksella. Säännöksen soveltuminen edellyttää, että aluksella on jääluokka I A tai I A Super Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämässä alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta annetun lain nojalla ylläpitämässä jääluokkaluettelossa tai jääluokkaa I A tai I A Super vastaava jääluokka Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämän mainitun nojalla annetun vastaavuusluettelon perusteella. Palautusvelvollisuutta koskevan poikkeuksen käyttöönotto jää laivayhtiön päätettäväksi.

76 §
Kustannusten siirtäminen laivayhtiöltä toiselle taholle

Jos polttoaineen hankinnasta vastaa taikka aluksen kuljettamasta lastista tai aluksen reitistä tai nopeudesta päättää sopimusjärjestelyn mukaisesti muu taho kuin laivayhtiö, on laivayhtiöllä oikeus saada kyseiseltä taholta korvaus kustannuksista, jotka aiheutuvat päästöoikeuksien palauttamisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään kustannusten siirtämisestä laivayhtiöltä toiselle taholle. Pykälä koskee tilannetta, jossa polttoaineen hankinnasta vastaa taikka aluksen kuljettamasta lastista tai aluksen reitistä tai nopeudesta päättää sopimusjärjestelyn mukaisesti viime kädessä muu taho kuin laivayhtiö. Pykälän mukaan tällaisessa tilanteessa laivayhtiöllä on oikeus saada kyseiseltä taholta korvaus kustannuksista, jotka aiheutuvat päästöoikeuksien palauttamisesta. Pykälä perustuu päästökauppadirektiiviin. Pykälän tarkoituksena on, että aluksen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavista päätöksistä vastuussa oleva taho on vastuussa kustannuksista. Eli pykälän tarkoituksena on edistää saastuttaja maksaa -periaatteen toteutumista ja samalla parantaa päästökaupan vaikuttavuutta. Laivayhtiön päästökauppalain mukaisiin velvoitteisiin ei kuitenkaan vaikuta tämä laivayhtiön oikeus saada korvaus kustannuksista.

77 §
Päästöoikeuksien voimassaolo

Päästöoikeudet, jotka myönnetään 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen, ovat voimassa toistaiseksi. Päästöoikeuksiin lisätään 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen merkintä siitä, minä kymmenvuotiskautena 1 päivästä tammikuuta 2021 lukien ne on myönnetty. Päästöoikeudet ovat voimassa kyseisen kymmenvuotiskauden ensimmäisestä vuodesta alkaen syntyvien päästöjen osalta.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien voimassaolosta. Pykälä vastaa kumotun lain säännöksiä. Pykälän mukaan päästöoikeudet, jotka myönnetään 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen, ovat voimassa toistaiseksi. Pykälässä säädetään, että päästöoikeuksiin lisättään 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen merkintä siitä, minä kymmenvuotiskautena 1 päivästä tammikuuta 2021 lukien ne on myönnetty. Päästöoikeudet ovat voimassa kyseisen kymmenvuotiskauden ensimmäisestä vuodesta alkaen syntyvien päästöjen osalta.

78 §
Päästöoikeuksien mitätöinti

Palautetut päästöoikeudet mitätöidään palauttamisen jälkeen. Päästöoikeuksien mitätöinnistä säädetään komission rekisteriasetuksessa.

Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka rekisterissä olevalla tilillä päästöoikeudet ovat, voi mitätöidä päästöoikeuksia itse tai kirjallisesti pyytää Energiavirastoa mitätöimään ne puolestaan. Energiaviraston on mitätöitävä päästöoikeudet viivytyksettä.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien mitätöinnistä näiden palauttamisen jälkeen sekä luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön mahdollisuudesta mitätöidä päästöoikeuksia. Pykälä vastaa kumotun lain 54 §:ää, mutta uuden lain 2 momenttia on täsmennetty. Täsmennys on toteutettu siten, että momentissa mainitaan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön mahdollisuus itse mitätöidä päästöoikeudet sen lisäksi, että mitätöinnin voi pyytää Energiaviraston toimesta tehtäväksi. Käytännössä kuitenkin mitätöinti tehdään ensisijaisesti itse, ellei tilinkäyttäjä ole estynyt käyttämästä rekisteriä. Tällöin hänen tulee pyytää viraston tekevän mitätöinnin puolestaan. Pykälän 2 momentin mukaan Energiaviraston on mitätöitävä päästöoikeudet viivytyksettä.

14 luku
Todentaminen

79 §
Todentaja

Todentajan on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton ja suoritettava tehtävänsä ammattimaisen johdonmukaisesti ja objektiivisesti.

Todentajan on tunnettava päästökaupan tarkkailua ja todentamista koskevat säännökset, menettelyt, standardit ja ohjeet sekä todennettavia toimintoja koskevat lainsäädännölliset ja hallinnolliset vaatimukset. Todentajan on tunnettava laitoksen, aluksen ja ilma-aluksen päästölähdettä sekä tietojen keräämistä, mittaamista, laskentaa ja raportointia koskevien tietojen syntytapa.

Todentajaa koskevista vaatimuksista säädetään lisäksi komission todentamisasetuksessa ja MRV-asetuksessa.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästökauppadirektiivin liitteen V ja MRV-asetuksen ja sen delegoitujen säädösten mukaisista todentajan vähimmäispätevyysvaatimuksista. Pykälä vastaa muotoilultaan kumotun lain 58 §:ää koskien todentamistehtävien suorittamista. Pykälästä on poistettu tarpeettomana komission suoraan sovellettavassa todentamisasetuksessa säädettäviä asioita.

Pykälän 1 momentissa edellytetään, että todentajan on oltava toiminnanharjoittajasta toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton ja, että hän kykenee suorittamaan tehtävänsä ammattimaisen johdonmukaisesti ja objektiivisesti. Todentajan edellytetään tuntevan päästökaupan tarkkailua ja todentamista koskevat säännökset, menettelyt, standardit ja ohjeet sekä todennettavia toimintoja koskevat lainsäädännölliset ja hallinnolliset vaatimukset. Todentajalta edellytetään syvempää ymmärtämystä säännösten soveltamisesta. Todentajan tulee erityisesti tuntea pätevyysalueensa toimintojen päästölähteet ja niitä koskevaan päästölaskelmaan liittyvien lukujen määrittämistä, kokoamista, raportointia ja laskentaa koskevat menetelmät.

Pykälän 2 momentin mukaan komission todentamisasetuksessa ja MRV-asetuksen delegoiduissa säädöksissä säädetään tarkemmin päästökaupan todentajalle asetetuista yksityiskohtaisista vaatimuksista. Laitosten ja lentoliikenteen osalta todentajista säädetään tarkemmin komission todentamisasetuksessa. Meriliikenteen todentajista säädetään tarkemmin MRV-asetuksen III-luvussa ja sen delegoiduissa säädöksissä.

80 §
Hakemus todentajan hyväksymisestä

Laitosten päästökaupan todentajan hyväksyntää tulee hakea Energiavirastolta. Hakemus on toimitettava Energiaviraston hyväksymällä lomakkeella. Hakemuksessa on ilmoitettava, mihin komission todentamisasetuksen liitteessä I säädettyyn pätevyysalueeseen hyväksyntää haetaan, sekä Energiaviraston edellyttämät tiedot.

Lento- ja meriliikenteen päästökaupan todentajan hyväksyntää tulee hakea Liikenne- ja viestintävirastolta. Hakemus on toimitettava Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymällä lomakkeella. Hakemuksessa on ilmoitettava Liikenne- ja viestintäviraston edellyttämät tiedot.

Todentajan hyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston akkreditointiyksikön akkreditointipäätös liitteineen, tai, jos kyseessä on muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa akkreditoitu tai sertifioitu todentaja, tämän valtion akkreditointiyksikön antama akkreditointipäätös tai sertifiointitodistus. Akkreditointipäätöksestä tai sertifiointitodistuksesta on käytävä ilmi, että hakija täyttää 79 §:ssä säädetyt edellytykset. Akkreditointipäätöksestä tai sertifiointitodistuksesta on lisäksi käytävä ilmi ne pätevyysalueet, joille todentaja on todettu päteväksi.

Selostus:

Pykälässä säädetään todentajan hyväksymisestä, hyväksynnän tekevästä viranomaisesta sekä hakemuksen sisällöstä.

Pykälän 1 momentin mukaan laitosten päästökaupan todentajan hyväksyntää tulee hakea Energiavirastolta. Hakemus on toimitettava Energiaviraston hyväksymällä lomakkeella. Hakemuksessa on ilmoitettava mihin komission todentamisasetuksen liitteen I pätevyysalueeseen hyväksyntää haetaan sekä muut Energiaviraston edellyttämät tiedot. Pykälän 1 momentin menettely vastaa aiempaa todentajan hyväksyntää koskevaa menettelyä.

Pykälän 2 momentin mukaan lento- ja meriliikenteen päästökaupan todentajan hyväksyntää haetaan Liikenne- ja viestintävirastolta. Hakemus on toimitettava Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymällä lomakkeella ja siinä on ilmoitettava Liikenne- ja viestintäviraston edellyttämät tiedot.

Pykälän 3 momentin mukaan todentajan hyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston akkreditointiyksikön akkreditointipäätös liitteineen, josta käy ilmi hakijan täyttävän 79 §:ssä säädetyt vaatimukset. Akkreditointipäätöksestä tai sertifiointitodistuksesta on käytävä ilmi ne pätevyysalueet, joille todentaja on todettu päteväksi.

81 §
Todentajan hyväksyminen

Energiavirasto hyväksyy laitosten osalta ja Liikenne- ja viestintävirasto laivayhtiöiden ja ilma-alusten käyttäjien osalta suomalaisen yhteisön tai säätiön taikka tällaisen osan todentajaksi, jos 79 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyminen on osoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetun lain (920/2005) mukaisesti.

Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa akkreditoitu todentaja rinnastetaan 1 momentissa tarkoitettuun todentajaan, jos todentaja on yhteisö tai säätiö taikka tällaisen osa ja täyttää 79 §:ssä säädetyt edellytykset sekä akkreditoinnissa on noudatettu vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa säädettyä vastaavaa menettelyä.

Laitosten ja lentoliikenteen päästökaupan todentajan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on käytävä ilmi pätevyysalueet, joilla hakija voi toimia todentajana.

Todentajan hyväksymistä koskeva päätös on voimassa toistaiseksi. Energiaviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston on ylläpidettävä julkista luetteloa Suomessa sen hyväksymistä todentajista.

Selostus:

Pykälässä säädetään todentajan hyväksymisestä, hyväksynnän tekevästä viranomaisesta sekä muussa EU-maassa akkreditoidun todentajan hyväksynnän vaatimuksista. Todentamistehtävä katsotaan julkiseksi hallintotehtäväksi. Jotta rekisteröity oikeushenkilö voi harjoittaa Suomessa julkista hallintotehtävää, hänellä tulee olla tähän tehtävään viranomaisen nimitys ja hyväksyntä sekä viranomaisen tulee valvoa tämän tehtävän suorittamista.

Pykälän 1 momentin mukaan Energiavirasto hyväksyy laitosten osalta ja Liikenne- ja viestintävirasto laivayhtiöiden ja ilma-alusten osalta suomalaisen yhteisön tai säätiön taikka tällaisen osan todentajaksi, jos 79 §:ssä säädettyjen vaatimusten täyttyminen on osoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetun lain (920/2005) mukaisesti. Vaatimustenmukaisuuden täyttyminen todetaan akkreditointipäätöksellä, jossa myös määritellään ne pätevyysalueet, joiden päästölähteiden todentamiseen kyseinen todentaja on osoittanut pätevyytensä. Jäsenvaltion on hyväksyttävä toisessa jäsenmaassa akkreditoitu todentaja, mikäli tämän pätevyyden on tarkastanut vertaisarvioinnin tuloksekkaasti suorittanut toisen jäsenvaltion akkreditointielin.

Pykälän 2 momentin mukaan Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa akkreditoitu todentaja rinnastetaan 1 momentissa tarkoitettuun todentajaan, jos todentaja on yhteisö, säätiö tai tällaisen osa ja täyttää 79 §:ssä säädetyt edellytykset sekä akkreditoinnissa on noudatettu vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa säädettyä vastaavaa menettelyä.

Pykälän 3 momentin mukaan laitoksen ja lentoliikenteen päästökaupan todentajan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on käytävä ilmi pätevyysalueet, joilla hakija voi toimia todentajana. Hyväksymispäätös on voimassa toistaiseksi. Energiaviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston on ylläpidettävä julkista luetteloa Suomessa hyväksytyistä päästökaupan todentajista. Todentajaa koskeva hyväksymispäätös on voimassa toistaiseksi. Kumotussa laissa akkreditointipäätöksellä oli viiden vuoden määräaika, mutta määräaikaa ei katsottu enää tarpeelliseksi. Todentajan tulee jatkossa myös ilmoittaa, jos hyväksynnän edellytykset ovat muuttuneet, jolloin hyväksynnän tehnyt viranomainen muuttaa hyväksymispäätöstä. Lakimuutoksen tavoitteena on vähentää todentajan toimintaan liittyviä hallinnollisia päätöksiä.

82 §
Todentajan toiminnan muutos

Todentajan on ilmoitettava hyväksynnästä päättävälle viranomaiselle kaikista sellaisista toimintansa muutoksista, joilla voi olla vaikutusta todentajan hyväksymisen edellytyksiin.

Todentajan hyväksynnästä päättänyt viranomainen voi muuttaa todentajan hyväksymistä koskevaa päätöstä. Pätevyysalueen muuttamiseen sovelletaan, mitä 81 §:ssä säädetään todentajan hyväksymisestä.

Selostus:

Pykälässä säädetään todentajan toiminnan muutoksesta ja sen velvollisuudesta ilmoittaa siitä viranomaiselle.

Pykälän 1 momentin mukaan todentajan on ilmoitettava hyväksynnästä päättävälle viranomaiselle kaikista sellaisista toimintansa muutoksista, joilla voi olla vaikutusta todentajan akkreditoinnin ja hyväksymisen edellytyksiin. Ilmoitus on tehtävä välittömästi muutosten tultua tietoon, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa tilanteen muuttumisesta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi muutokset todentajaorganisaatiossa tai todentajan keskeisten asiantuntijoiden poistuminen todentajan palveluksesta.

Pykälän 2 momentin mukaan todentajan hyväksynnästä päättänyt viranomainen voi 1 momentin mukaisten tietojen perusteella muuttaa todentajan hyväksymistä koskevaa päätöstä. Lisäksi hyväksynnästä päättänyt viranomainen voi muuttaa todentajan hyväksymistä koskevaa päätöstä pätevyysalueen osalta. Pätevyysalueen muuttamiseen sovelletaan, mitä 81 §:ssä säädetään todentajan hyväksymisestä.

83 §
Käytettävä todentaja

Toiminnanharjoittajan, ilma-aluksen käyttäjän ja laivayhtiön on käytettävä päästöselvitysten, toiminnanharjoittajan lisäksi perustietoselvitysten, uuden osallistujan tietoselvitysten ja vuotuisten tuotantotasoraporttien sekä ilma-aluksen käyttäjän lisäksi CORSIA-järjestelmän ilmastoyksiköiden mitätöinnin todennuttamiseen todentajaa, joka on hyväksytty tämän lain nojalla.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästökaupassa käytettävästä todentajasta sekä todentajalle myönnetyistä oikeuksista tarkastaa todentamisen kohteena olevia tiloja.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan, ilma-aluksen käyttäjän ja laivayhtiön on käytettävä päästöselvitysten todennuttamiseen todentajaa, joka on hyväksytty Suomessa tämän lain nojalla.

Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee käyttää lain vaatimusten mukaista todentajaa perustietoselvitysten, uuden osallistujan tietoselvitysten ja vuotuisten tuotantotasoraporttien todennuttamiseen, sekä ilma-aluksen käyttäjän CORSIA-järjestelmän ilmastoyksiköiden mitätöinnin todennuttamiseen. 1 momentti vastaa kumotun päästökauppalain vaatimusta, mutta sitä on täydennetty laivayhtiön velvoitteella sekä CORSIA-järjestelmän velvoitteella.

84 §
Todentajan tehtävät

Todentajan tehtävistä säädetään komission todentamisasetuksessa, komission tarkkailuasetuksessa, ilmaisjakoasetuksessa, komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä, MRV-asetuksessa, tässä laissa ja tämän lain nojalla annetuissa säännöksissä.

Todentajan palveluksessa olevaan työntekijään sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä.

Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Selostus:

Pykälässä säädetään todentajan tehtävistä sekä hallintotehtävää hoitaessa säädetyistä muista todentajaa koskevista velvoitteista.

Pykälän 1 momentin mukaan todentajan on suoritettava tehtävänsä noudattaen sitä, mitä on säädetty komission todentamisasetuksessa, komission tarkkailuasetuksessa, komission ilmaisjakoasetuksessa, komission ilmaisjaon mukautussäädöksessä, MRV-asetuksessa, tässä laissa ja tämän lain nojalla.

Pykälän 2 momentin mukaan todentajan palveluksessa olevaan työntekijään sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä.

Pykälän 3 momentin mukaan vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

85 §
Toimipaikkakäynnit

Toiminnanharjoittajan, ilma-aluksen käyttäjän ja laivayhtiön on järjestettävä todentajalle pääsy kaikkiin todentamisen kohteena oleviin toiminnanharjoittajan, ilma-aluksen käyttäjän tai laivayhtiön hallinnassa oleviin muihin kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin, sekä annettava todentajalle kaikki todentamisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Todentajan toimipaikkakäynneistä todentamisen aikana säädetään komission todentamisasetuksen 21 artiklassa.

Komission todentamisasetuksessa säädetään päästöjen ja vuotuisten tuotantotasojen todentamisesta ilman toimipaikkakäyntiä. Energiavirasto arvioi hakemuksesta edellytykset todentamiselle ilman toimipaikkakäyntiä. Hakemus on toimitettava Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella todentamista edeltävän vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Virtuaalisen toimipaikkakäynnin edellytyksistä ja toimivaltaisen viranomaisen luvasta säädetään komission todentamisasetuksessa.

Selostus:

Pykälässä säädetään toimipaikkakäynneistä, niiden mahdollistamisesta, todentamisesta ilman toimipaikkakäyntiä sekä virtuaalisista toimipaikkakäynneistä.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan, ilma-aluksen käyttäjän ja laivayhtiön on järjestettävä todentajalle pääsy kaikkiin todentamisen kohteena oleviin toiminnanharjoittajan, ilma-aluksen käyttäjän tai laivayhtiön hallinnassa oleviin muihin kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin, jotka eivät kuulu kotirauhan piiriin. Lisäksi todentajalle on annettava kaikki todentamisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Pykälän 2 momentin mukaan todentajan toimipaikkakäynneistä todentamisen aikana säädetään komission todentamisasetuksen 21 artiklassa.

Pykälän 3 momentin mukaan komission todentamisasetuksen 31 artiklassa säädetään laitoksen päästöjen ja vuotuisten tuotantotasojen todentamista ilman toimipaikkakäyntiä koskevan luvan hakemisesta, Energiaviraston arvioinnista ja toimipaikkakäynnin tarpeellisuutta koskevasta päätöksestä. Hakemus tulee tehdä Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella viimeistään todentamista edeltävän vuoden lokakuun 31. päivänä.

Pykälän 4 momentin mukaan virtuaalisen toimipaikkakäynnin edellytyksistä ja toimivaltaisen viranomaisen luvasta säädetään komission todentamisasetuksessa.

86 §
Todentamisraportti

Todentajan on laadittava todentamisraportti laitoksen ja ilma-aluksen käyttäjän päästöselvityksen, 39 §:ssä tarkoitetun selvityksen, perustietoselvityksen, uuden osallistujan tietoselvityksen ja vuotuisen tuotantotasoraportin todennuksesta.

Todentajan on laadittava laivayhtiön todentamisraportti MRV-asetuksen 13 artiklan ja sen nojalla annettuien delegoitujen säädösten mukaisesti päästöselvityksen ja yhtiötason yhdistettyjen päästötietojen todentamisesta.

Laitoksen ja ilma-aluksen käyttäjän todentamisraportista tulee käydä ilmi todentamisen kannalta oleelliset seikat komission todentamisasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja se on annettava laitosten osalta Energiaviraston ja ilma-alusten osalta Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymällä lomakkeella.

Laivayhtiön todentamisraportista ja lausunnosta tulee käydä ilmi todentamisen kannalta oleelliset seikat MRV-asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja se on annettava Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymällä lomakkeella.

Todentajan on säilytettävä komission todentamisasetuksen 42 artiklassa tarkoitetut tiedot, todentamisraportti ja sisäiset todentamisasiakirjat kymmenen vuoden ajan todentamisraportin antamisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään todentajan tehtävästä laatia todentamisraportti, sitä koskevista vaatimuksista sekä todentamisessa käytettyjen tietojen säilyttämisestä.

Pykälän 1 momentin mukaan todentajan tehtävänä on laatia todentamisraportti laitoksen ja ilma-aluksen käyttäjän päästöselvityksen, 39 §:ssä tarkoitetun selvityksen, perustietoselvityksen, uuden osallistujan tietoselvityksen ja vuotuisen tuotantotasoraportin todennuksesta.

Pykälän 2 momentin mukaan todentajan tehtävänä on laatia laivayhtiön todentamisraportti MRV-asetuksen 13 artiklan ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti päästöselvityksen ja yhtiötason yhdistettyjen päästötietojen todentamisesta.

Pykälän 3 momentin mukaan laitoksen ja ilma-aluksen käyttäjän osalta todentamisraportista on käytävä ilmi todentamisen kannalta oleelliset seikat komission todentamisasetuksen vaatimusten mukaisesti. Todentamisraportti annetaan Energiaviraston tai Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymällä lomakkeella.

Pykälän 4 momentin mukaan laivayhtiön todentamisraportista ja lausunnosta on käytävä ilmi todentamisen kannalta oleelliset seikat MRV-asetuksen vaatimusten mukaisesti. Todentamisraportti annetaan Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymällä lomakkeella. Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymäksi lomakkeeksi katsotaan määrämuotoisen lomakkeen lisäksi muut Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymät tavat toimittaa tietoja.

Pykälän 5 momentin mukaan todentajan on säilytettävä komission todentamisasetuksen 42 artiklassa tarkoitetut tiedot, todentamisraportti ja sisäiset todentamisasiakirjat kymmenen vuoden ajan todentamisraportin antamisesta.

87 §
Huomautus, varoitus ja todentajan hyväksymistä koskevan päätöksen peruuttaminen

Todentajan hyväksynyt viranomainen voi antaa todentajalle huomautuksen tai varoituksen, jos todentaja ei täytä todentajan hyväksymiselle säädettyjä edellytyksiä taikka toimii olennaisesti tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten, komission todentamisasetuksen, MRV-asetuksen tai hyväksymispäätöksen ehtojen vastaisesti.

Todentajan hyväksynyt viranomainen voi peruuttaa hyväksymisen, jos todentajan toiminnassa on ilmennyt olennaisia ja vakavia puutteita tai laiminlyöntejä eikä todentajalle annettu huomautus tai varoitus ole johtanut toiminnassa esiintyneiden puutteiden tai laiminlyöntien korjaamiseen. Viranomaisen on asetettava määräaika puutteiden tai laiminlyöntien korjaamiseksi.

Selostus:

Pykälässä säädetään viranomaisen mahdollisuudesta puuttua todentajan toimintaan sekä siihen johtavista syistä. Pykälä vastaa kumotussa päästökauppalaissa säädettyjä menettelyjä todentajan toiminnan laiminlyönneistä.

Pykälän 1 momentin mukaan todentajan hyväksynyt viranomainen voi antaa todentajalle huomautuksen tai varoituksen, jos todentaja ei täytä todentajan hyväksymiselle säädettyjä vaatimuksia taikka toimisi olennaisesti tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten, komission todentamisasetuksen, MRV-asetuksen tai hyväksymispäätöksen ehtojen vastaisesti.

Pykälän 2 momentin mukaan todentajan hyväksynyt viranomainen voi peruuttaa hyväksynnän, jos todentajan toiminnassa olisi ilmennyt olennaisia ja vakavia puutteita tai laiminlyöntejä eikä todentajalle annettu huomautus tai varoitus ole johtanut toiminnassa esiintyneiden puuteiden tai laiminlyöntien korjaamiseen viranomaisen asettamassa määräajassa. Viranomaisen on asetettava määräaika puutteiden tai laiminlyöntien korjaamiseksi.

15 luku
Hiilidioksidipäästöjen hyvittämistä koskevat velvoitteet CORSIA-järjestelmässä

88 §
Hiilidioksidipäästöjen hyvittämistä koskevien velvoitteiden määrä

Liikenne- ja viestintäviraston tulee vuosittain laskea ilma-alusten käyttäjien edeltävän vuoden hiilidioksidipäästöjen hyvittämistä koskevien velvoitteiden määrä CORSIA-järjestelmässä päästökauppadirektiivin 25 a artiklan 3 kohdan nojalla annetussa komission asetuksessa säädetyiltä lennoilta ja ilmoittaa määrä kullekin ilma-aluksen käyttäjälle marraskuun loppuun mennessä. Liikenne- ja viestintäviraston tulee myös laskea hyvittämistä koskevien velvoitteiden kokonaismäärä CORSIA-järjestelmän kolmivuotiskaudelta ja ilmoittaa se kullekin ilma-aluksen käyttäjälle kolmivuotiskauden päättymistä seuraavan vuoden marraskuun loppuun mennessä.

Hyvittämistä koskevien velvoitteiden laskennassa Liikenne- ja viestintäviraston tulee noudattaa päästökauppadirektiivin 25 a artiklan 7 ja 8 kohdan nojalla annettuja säännöksiä velvoitteiden laskentatavasta.

Selostus:

Pykälässä säädetään CORSIA-järjestelmään liittyvien ja tämän lain soveltamisalaan kuuluvien kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvitysvelvoitteiden määrittämisestä sekä ilmoittamisesta velvoitteiden kohteena olevalle ilma-aluksen käyttäjälle.

Pykälän 1 momentin mukaan Liikenne- ja viestintäviraston tulee vuosittain laskea ilma-alusten käyttäjien edeltävän vuoden hiilidioksidipäästöjen hyvitysvelvoitteiden määrä CORSIA-järjestelmässä päästökauppadirektiivin 25 a artiklan 3 kohdan nojalla annetussa komission asetuksessa säädetyiltä lennoilta ja ilmoittaa määrä kullekin ilma-aluksen käyttäjälle. Lisäksi Liikenne- ja viestintäviraston tulee laskea hyvitysvelvoitteiden kokonaismäärä CORSIA-järjestelmän kolmivuotiskaudelta ja ilmoittaa se kullekin ilma-aluksen käyttäjälle kolmivuotiskauden päättymistä seuraavan vuoden marraskuun 30. päivään mennessä. Päästökauppadirektiivin 25 a artiklan 3 kohdan nojalla annetussa komission asetuksessa on luettelo ETA-alueen ulkopuolisista valtioita, lukuun ottamatta Sveitsiä, joiden komissio katsoo soveltavan CORSIA-järjestelmää päästökauppadirektiivissä tarkoitetulla tavalla. CORSIA:a sovelletaan listalla olevien valtioiden välisillä lennoilla.

Pykälän 2 momentin mukaan Liikenne- ja viestintäviraston tulee hyvitysvelvoitteiden laskennassa noudattaa päästökauppadirektiivin 25 a artiklan 7 ja 8 kohdan nojalla annettujen säädösten määräyksiä velvoitteiden laskentatavasta. Kyseisen artiklan kohdat mahdollistavat komissiolle täytäntöönpanoasetusten antamisen tilanteessa, jossa lentoliikenteen kilpailu voi vääristyä ETA-alueen ulkopuolisen valtion soveltaessa CORSIA:a päästökauppadirektiivissä tarkoitettua lievemmin ehdoin tai salliessa käytettävän muita kuin direktiivissä määriteltyjä ilmastoyksiköitä. Näissä tilanteissa komissio voi myöntää ilma-aluksen käyttäjille vapautuksen hyvitysvelvoitteista tai oikeuden käyttää muita kuin päästökauppadirektiivin 11 a artiklassa tarkoitettuja ilmastoyksiköitä.

89 §
Hiilidioksidipäästöjen hyvittämistä koskevien velvoitteiden toteuttaminen

CORSIA-järjestelmän soveltamisalaan kuuluvan ilma-alusten käyttäjän on mitätöitävä 88 §:ssä tarkoitettuja hyvitysvelvoitteita vastaava määrä CORSIA-järjestelmän ilmastoyksiköitä. Mitätöinti tulee tehdä CORSIA-järjestelmän kolmivuotiskauden päättymistä seuraavan toisen vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Hyvittämistä koskevien velvoitteiden täyttämisessä käytettävien CORSIA-järjestelmän ilmastoyksiköiden tulee täyttää päästökauppadirektiivin 11 a artiklassa ja sen nojalla säädetyt edellytykset.

Ilma-aluksen käyttäjän on huolehdittava mitätöinnin todentamisesta 83 §:ssä tarkoitettua hyväksyttyä todentajaa käyttäen ja toimitettava mitätöinnistä todentajan vahvistama raportti Liikenne- ja viestintävirastolle kolmen kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun määräajan päättymisestä. Liikenne- ja viestintävirasto hyväksyy raportin, jos se täyttää tässä pykälässä säädetyt edellytykset.

Selostus:

Pykälässä säädetään hiilidioksidipäästöjen hyvittämistä koskevien velvoitteiden toteuttamisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan CORSIA-järjestelmän soveltamisalaan kuuluvan ilma-alusten käyttäjän on mitätöitävä 88 §:ssä tarkoitettuja hyvitysvelvoitteita vastaava määrä CORSIA:n ilmastoyksiköitä. Mitätöinti tulee tehdä CORSIA-järjestelmän kolmivuotiskauden päättymistä seuraavan toisen vuoden tammikuun 31. päivään mennessä. Liikenne- ja viestintäviraston tulee 88 §:n mukaisesti ilmoittaa vuosittain ilma-aluksen käyttäjille edeltävän vuoden hyvitysvelvoitteiden määrä. Ilma-aluksen käyttäjän ovat kuitenkin velvollisia hyvitysvelvoitteiden täyttämiseen ainoastaan kolmivuotiskauden päättymisen jälkeen. Ensimmäisen kerran hyvitysvelvoitteita vastaava määrä ilmastoyksiköitä tulee mitätöidä 31.1.2025 mennessä vuodet 2021–2023 käsittävältä kaudelta, ja seuraavan kerran 31.1.2028 mennessä vuodet 2024–2026 käsittävältä kaudelta.

Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysvelvoitteiden täyttämisessä käytettävien CORSIA:n ilmastoyksiköiden tulee täyttää päästökauppadirektiivin 11 a artiklassa ja sen nojalla säädetyt vaatimukset.

Pykälän 3 momentin mukaan ilma-aluksen käyttäjän on huolehdittava mitätöinnin todentamisesta 83 §:ssä tarkoitettua hyväksyttyä todentajaa käyttäen ja hänen on toimitettava mitätöinnistä todentajan vahvistama raportti Liikenne- ja viestintävirastolle kolmen kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun määräajan päättymisestä. Liikenne- ja viestintävirasto hyväksyy raportin, jos se täyttää tässä pykälässä säädetyt vaatimukset.

16 luku
Valvonta ja seuraamukset

90 §
Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus

Energiavirastolla ja Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus saada laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä tämän lain noudattamisen valvontaa ja täytäntöönpanoa varten välttämättömiä tietoja ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä, toiminnanharjoittajilta, laivayhtiöiltä, ilma-aluksen käyttäjiltä sekä todentajilta.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus saada laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä tämän lain täytäntöönpanoa ja seurantaa varten välttämättömiä tietoja Energiavirastolta.

Liikenne- ja viestintäministeriöllä on oikeus saada laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä tämän lain täytäntöönpanoa ja seurantaa varten välttämättömiä tietoja Liikenne- ja viestintävirastolta.

Energiavirastolla on oikeus saada komission rekisteriasetuksen mukaiselta tilinomistajalta ja tilille nimetyiltä edustajilta salassapitosäännösten estämättä ilman aiheetonta viivytystä sen pyytämät tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 7 luvun 1 §:n 4 momentissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi.

Energiavirastolla ja Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi toimittaa tarkastus toiminnanharjoittajan, laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän hallinnassa olevissa muissa kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Toiminnanharjoittajan, laivayhtiön ja ilma-aluksen käyttäjän on vaadittaessa esitettävä tarkastusta toimittavalle viranomaiselle tarkastusta varten ne asiakirjat ja tietojärjestelmässään olevat tallenteet, joilla voi olla merkitystä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnassa, sekä järjestettävä pääsy tällaisiin laitteisiin ja laitteistoihin. Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on oikeus ottaa maksutta jäljennöksiä tarkastettavista asiakirjoista ja tulosteita tietojärjestelmissä olevista tallenteista.

Selostus:

Pykälässä säädetään tiedonsaanti ja tarkastusoikeudesta.

Pykälän 1 momentin mukaan Energiavirastolla ja Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus valvontaa ja tämän lain täytäntöönpanoa varten saada laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä välttämättömiä tietoja ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä, toiminnanharjoittajilta, laivayhtiöiltä, ilma-aluksen käyttäjiltä sekä todentajilta. Momentti vastaa kumotun päästökauppalain mukaista Energiaviraston tiedonsaantioikeutta. Uusi laki laajentaa hieman virastojen tiedonsaantioikeuksia, sillä kumotussa laissa lentoliikenteen päästökaupasta Energiaviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston tiedonsaantioikeus kohdistui ilma-aluksen käyttäjiin sekä todentajiin.

Pykälän 2 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus saada laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä tämän lain täytäntöönpanoa ja seurantaa varten välttämättömiä tietoja Energiavirastolta. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedonsaantioikeutta on rajattu oleellisesti verrattuna kumottuun päästökauppalakiin. Kumotussa laissa tiedonsaantioikeus on pykälän 1 momentin mukainen. Lakimuutos perustuu työ- ja elinkeinoministeriön tehtävän muutokseen, jonka myötä ministeriö ei enää tee päätöksiä tämän lain nojalla, vaan ainoastaan lain täytäntöönpanon ohjauksesta ja kehittämisestä.

Pykälän 3 momentin mukaan liikenne- ja viestintäministeriöllä on oikeus saada laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä tämän lain täytäntöönpanoa ja seurantaa varten välttämättömiä tietoja Liikenne- ja viestintävirastolta. Kumotussa lentoliikenteen päästökauppalaissa ei ollut vastaavanlaista tiedonsaantioikeutta. Tiedonsaantioikeus perustuu liikenne- ja viestintäministeriön tehtävään vastata meri- ja lentoliikenteen päästökaupan ohjauksesta ja kehittämisestä.

Pykälän 4 momentin mukaan Energiavirastolla on oikeus saada komission rekisteriasetuksen mukaiselta tilinomistajalta ja tilille nimetyiltä edustajilta salassapitosäännösten estämättä ilman aiheetonta viivytystä sen pyytämät tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 7 luvun 1 §:n 4 momentissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi. Momentti vastaa kumotun päästökauppalain säännöstä.

Pykälän 5 momentin mukaan Energiavirastolla ja Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi toimittaa tarkastus toiminnanharjoittajan, laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän hallinnassa olevissa muissa kuin pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa. Toiminnanharjoittajan, laivayhtiön ja ilma-aluksen käyttäjän on vaadittaessa esitettävä tarkastusta toimittavalle viranomaiselle tarkastusta varten ne asiakirjat ja tietojärjestelmässään olevat tallenteet sekä järjestettävä pääsy laitteisiin ja laitteistoihin, joilla voi olla merkitystä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnassa. Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on oikeus ottaa maksutta jäljennöksiä tarkastettavista asiakirjoista ja tulosteista tietojärjestelmissä olevista tallenteista. Momentissa säädetty tarkastusoikeus vastaa kumotussa päästökauppalaissa sekä lentoliikenteen päästökauppalaissa ollutta sääntelyä.

91 §
Oikeus luovuttaa tietoja viranomaiselle

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, Energiavirastolla ja Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten estämättä:

1) Finanssivalvonnalle huutokauppa-asetuksessa tarkoitettujen tehtävien hoitamista sekä päästöoikeuksien johdannaismarkkinoiden valvomista varten välttämättömiä tietoja;

2) keskusrikospoliisille ja rahanpesun selvittelykeskukselle niiden tehtävien hoitamista varten välttämättömiä tietoja;

3) Tilastokeskukselle ja Suomen ympäristökeskukselle niiden tehtävien hoitamista varten välttämättömiä tietoja;

4) veroviranomaisille niiden tehtävien hoitamista varten välttämättömiä tietoja.

Selostus:

Pykälässä säädetään Energiaviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston oikeudesta luovuttaa tietoja muille viranomaisille. Pykälä vastaa kumotun päästökauppalain sääntelyä tietojen luovuttamisesta viranomaiselle, mutta oikeutta on täsmennetty siten, että ainoastaan välttämättömät tiedot voidaan luovuttaa eteenpäin. Vastaavaa pykälää ei ole ollut kumotussa laissa lentoliikenteen päästökaupasta. Pykälän mukaan sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, Energiavirastolla ja Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten estämättä välttämättömiä tietoja Finanssivalvonnalle, keskusrikospoliisille ja rahanpesun selvityskeskukselle, tilastokeskukselle, Suomen ympäristökeskukselle sekä veroviranomaiselle niiden tehtävien hoitamiseksi.

92 §
Päästöoikeuden ylitysmaksu

Energiaviraston on määrättävä toiminnanharjoittaja maksamaan valtiolle päästöoikeuden ylitysmaksu, jos toiminnanharjoittaja ei palauta syyskuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden päästöjään vastaavaa määrää päästöoikeuksia.

Liikenne- ja viestintäviraston on määrättävä ilma-aluksen käyttäjä tai laivayhtiö maksamaan valtiolle päästöoikeuden ylitysmaksu, jos ilma-aluksen käyttäjä tai laivayhtiö ei palauta syyskuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden päästöjään vastaavaa määrää päästöoikeuksia.

Ylitysmaksu on 100 euroa kultakin hiilidioksidiekvivalenttitonnilta, jolta päästöoikeuksia ei ole palautettu. Vuonna 2013 alkaneesta päästökauppakaudesta lukien ylitysmaksua korotetaan kuluttajahintaindeksin muutoksen mukaisesti.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien palauttamatta jättämisen myötä määrättävästä ylitysmaksusta sekä maksun määräävästä viranomaisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan Energiaviraston on määrättävä toiminnanharjoittaja maksamaan valtiolle päästöoikeuden ylitysmaksu, jos toiminnanharjoittaja ei palauta syyskuun 30. päivään mennessä edellisen kalenterivuoden päästöjään vastaavaa määrää päästöoikeuksia. Momentti vastaa kumottua päästökauppalakia lukuun ottamatta päivämäärän muutosta, joka perustuu direktiivin muutokseen.

Pykälän 2 momentin mukaan Liikenne- ja viestintäviraston on määrättävä ilma-aluksen käyttäjä tai laivayhtiö maksamaan valtiolle päästöoikeuden ylitysmaksu, jos ilma-aluksen käyttäjä tai laivayhtiö ei palauta syyskuun 30. päivään mennessä edellisen kalenterivuoden päästöjään vastaavaa määrää päästöoikeuksia. Momentti vastaa kumottua lentoliikenteen päästökauppalakia lukuun ottamatta päivämäärän muutosta ja laivayhtiön lisäämistä säännöksen piiriin, jotka perustuvat direktiivin muutokseen.

Pykälän 3 momentin mukaan ylitysmaksu on 100 euroa kultakin hiilidioksidiekvivalenttitonnilta, jolta päästöoikeuksia ei ole palautettu. Vuonna 2013 alkaneesta päästökauppakaudesta lukien ylitysmaksua korotettaisiin kuluttajahintaindeksin muutoksen mukaisesti. Momentti vastaa kumotun päästökauppalain ja kumotun lentoliikenteen päästökauppalain sääntelyä ja se perustuu direktiivin ylitysmaksun suuruuteen.

93 §
Ylitysmaksun täytäntöönpano

Ylitysmaksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Ylitysmaksun täytäntöönpanosta huolehtii Oikeusrekisterikeskus.

Selostus:

Pykälässä säädetään ylitysmaksun täytäntöönpanosta. Pykälän mukaan ylitysmaksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Ylitysmaksun täytäntöönpanosta huolehtii Oikeusrekisterikeskus. Momentti vastaa kumotussa päästökauppalaissa ja lentoliikenteen päästökauppalaissa säädettyä ylitysmaksun täytäntöönpanoa.

94 §
Päästöoikeuksien palauttamisen laiminlyöntiä koskevat muut seuraamukset

Toiminnanharjoittajan, laivayhtiön ja ilma-aluksen käyttäjän on palautettava 92 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja palautettujen päästöoikeuksien ylittäviä päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Palautus on tehtävä viimeistään seuraavan vuoden päästöoikeuksia palautettaessa.

Energiavirasto julkaisee vuosittain tiedot toiminnanharjoittajista, jotka eivät ole palauttaneet päästöoikeuksia 73 §:n 1 momentin mukaisesti.

Liikenne- ja viestintävirasto julkaisee vuosittain tiedot laivayhtiöistä ja ilma-aluksen käyttäjistä, jotka eivät ole palauttaneet päästöoikeuksia 73 ja 75 §:n mukaisesti.

Energiavirasto kuittaa konkurssiin asetetun toiminnanharjoittajan, laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän tilillä olevat päästöoikeudet, jos toiminnanharjoittaja, laivayhtiö, ilma-aluksen käyttäjä tai konkurssipesä ei palauta syyskuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden ja sitä edeltävien kalenterivuosien päästöjä vastaavaa määrää päästöoikeuksia, siltä osin kuin päästöoikeuksia on palauttamatta kyseisiltä kalenterivuosilta. Päästöoikeustililtä kuitataan ensisijaisesti konkurssin alkamisen jälkeen aiheutuneita päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.

Energiavirasto voi jättää kuittaamatta kyseisen kalenterivuoden aikana toiminnanharjoittajan, laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän tilille kirjatut päästöoikeudet, jos konkurssipesä jatkaa toiminnanharjoittajan, laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän toimintaa.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuden palauttamista koskevista muista seuraamuksista, jotka määrätään päästökauppadirektiivin edellyttämän ylitysmaksun lisäksi. Pykälä vastaa kumotussa päästökauppalaissa ja lentoliikenteen päästökauppalaissa säädettyä.

Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan, laivayhtiön ja ilma-aluksen käyttäjän on palautettava 92 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja palautettujen päästöoikeuksien ylittäviä päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Palautus on tehtävä viimeistään seuraavan vuoden päästöoikeuksia palautettaessa. Momentilla tarkennetaan velvollisuutta palauttaa päästöoikeudet 92 §:ssä tarkoitetun ylitysmaksun määräämisestä huolimatta sekä asetetaan uusi määräaika palauttaa palauttamatta jääneet päästöoikeudet. Muilta osin päästöoikeuksien palauttamista koskevat päästökauppalain mukaiset vaatimukset.

Pykälän 2 momentin mukaan Energiavirasto julkaisee vuosittain tiedot toiminnanharjoittajasta, joka ei ole palauttanut päästöoikeuksia 73 §:n mukaisesti. Tiedot poistetaan vuosittaisen julkaisun yhteydessä, jos toiminnanharjoittaja on palauttanut palauttamatta jääneet päästöoikeudet.

Pykälän 3 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto julkaisee vuosittain tiedot laivayhtiöistä ja ilma-aluksen käyttäjistä, jotka eivät ole palauttaneet päästöoikeuksiaan 73 ja 75 §:n mukaisesti.

Pykälän 4 momentin mukaan Energiavirasto kuittaa konkurssiin asetetun toiminnanharjoittajan, laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän tilillä olevat päästöoikeudet, jos toiminnanharjoittaja, laivayhtiö, ilma-aluksen käyttäjä tai konkurssipesä ei palauta syyskuun 30. päivään mennessä edellisen kalenterivuoden ja sitä edeltävien kalenterivuosien päästöjä vastaavaa määrää päästöoikeuksia, siltä osin kuin päästöoikeuksia on palauttamatta kyseisiltä kalenterivuosilta. Päästöoikeustililtä kuitataan ensisijaisesti konkurssin alkamisen jälkeen aiheutuneita päästöjä ja vastaava määrä päästöoikeuksia.

Pykälän 5 momentin mukaan Energiavirasto voi jättää kuittaamatta kyseisen kalenterivuoden aikana kirjatut päästöoikeudet, jos konkurssipesä jatkaa toiminnanharjoittajan, laivayhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän toimintaa.

95 §
Päästöoikeuksien luovutuskielto

Energiaviraston on kiellettävä toiminnanharjoittajaa ja Liikenne- ja viestintäviraston laivayhtiötä tai ilma-aluksen käyttäjää luovuttamasta päästöoikeuksia, jos toiminnanharjoittaja, laivayhtiö tai ilma-aluksen käyttäjä ei ole toimittanut tyydyttäväksi todennettua selvitystä maaliskuun loppuun edeltävän vuoden päästöistä. Toiminnanharjoittajan kielto on laitoskohtainen. Kielto on voimassa, kunnes edeltävän vuoden päästömäärä on arvioitu.

Jos toiminnanharjoittaja, laivayhtiö tai ilma-aluksen käyttäjä asetetaan konkurssiin, päästöoikeuksia ei saa luovuttaa konkurssiin asetetun toimijan hallinnassa olleelta tililtä ennen kuin konkurssipesä, laitoksen uusi toiminnanharjoittaja, uusi laivayhtiö tai uusi ilma-aluksen käyttäjä on palauttanut konkurssia edeltäneeltä ja konkurssin ajalta syntyneitä päästöjä vastaavat palauttamatta olevat päästöoikeudet.

Energiavirasto tai Liikenne- ja viestintävirasto voi konkurssipesän hakemuksesta kohdistaa 2 momentin mukaisen luovutusrajoituksen koskemaan vain edellisiltä kalenterivuosilta palauttamatta olevia päästöoikeuksia sekä kuluvan kalenterivuoden aikana syntyneitä todennettuja päästöjä ja Energiaviraston tai Liikenne- ja viestintäviraston arvioimia kuluvan kalenterivuoden aikana syntyviä päästöjä vastaavaan määrään päästöoikeuksia.

Energiavirasto voi määrätä päästöoikeuksien luovutuskiellon myös 62 §:ssä säädetyn päästöoikeuksien takaisinperinnän turvaamiseksi. Takaisinperinnän turvaamiseksi määrätty luovutuskielto voi koskea joko kaikkia tai osaa toiminnanharjoittajan päästöoikeustilillä olevista päästöoikeuksista.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästöoikeuksien luovutuskiellosta. Laitosten osalta pykälä vastaa kumottua lainsäädäntöä.

Pykälän 1 momentin mukaan Energiaviraston on kiellettävä toiminnanharjoittajaa ja Liikenne- ja viestintäviraston laivayhtiöitä tai ilma-aluksen käyttäjää luovuttamasta päästöoikeuksia, jos toiminnanharjoittaja, laivayhtiö tai ilma-aluksen käyttäjä ei ole toimittanut tyydyttäväksi todennettua selvitystä maaliskuun 31. päivään mennessä edeltävän vuoden päästöistä. Toiminnanharjoittajan kielto on laitoskohtainen. Kielto on voimassa toistaiseksi, kunnes päästökauppatoimijan edellisen vuoden päästömäärä on luotettavasti selvitetty. Ensisijaisesti kyseeseen tulee päästökauppaviranomaisen 35 §:n mukaan tekemä päästömäärän arviointi virhetilanteessa.

Pykälän 2 momentin mukaan konkurssiin asetettaessa päästöoikeuksia ei saa luovuttaa konkurssiin asetetun hallinnassa olevalta tililtä ennen kuin konkurssipesä tai tilalle tullut uusi toimija on palauttanut konkurssia edeltäneen ja konkurssin ajalta syntyneitä päästöjä vastaavat palauttamatta jääneet päästöoikeudet.

Pykälän 3 momentin mukaan viranomainen voi konkurssipesän hakemuksesta määrätä luovuuskiellon koskemaan ainoastaan edellisiltä kalenterivuosilta olevia palauttamattomia päästöoikeuksia sekä kalenterivuoden aikana syntyneitä päästöjä.

Pykälän 4 momentin mukaan luovutuskielto voi kohdistua päästöoikeuksiin silloin kun kiellolla turvataan 62 §:ssä tarkoitettu liikaa myönnettyjen maksutta jaettavien päästöoikeuksien takaisinperintä. Takaisinperinnän turvaamiseksi määrätty luovutuskielto voi koskea joko kaikkia tai osaa toiminnanharjoittajan päästöoikeustilillä olevista päästöoikeuksista.

96 §
Hallintopakko

Energiavirasto voi velvoittaa toiminnanharjoittajan tai laitoksen todentajan ja Liikenne- ja viestintävirasto ilma-aluksen käyttäjän tai laivayhtiön tai näiden todentajan, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä, oikaisemaan laiminlyöntinsä tai muutoin täyttämään velvollisuutensa. Muun velvoitteen kuin päästöoikeuksien palauttamisen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai uhka, että toiminta keskeytetään osaksi tai kokonaan taikka tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Uhkasakosta, keskeyttämisuhasta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

Selostus:

Pykälässä säädetään hallintopakosta. Pykälä vastaa kumotun päästökauppalain hallintopakkoa koskevaa säännöstä.

Pykälän 1 momentin mukaan Energiavirasto voi velvoittaa toiminnanharjoittajan ja Liikenne- ja viestintävirasto ilma-aluksen käyttäjän tai laivanyhtiön, joka rikkoo tätä lakia tai tämän lain nojalla annettuja säännöksiä, oikaisemaan laiminlyöntinsä tai muutoin täyttämään velvollisuutensa. Muun velvoitteen kuin päästöoikeuksien palauttamisen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai uhka, että toiminta keskeytetään osaksi tai kokonaan taikka tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Hallintopakko ei koske päästöoikeuksien palauttamista, josta seuraamus on päästökauppadirektiivin mukaisesti ylitysmaksu, jonka yhteydessä päästöoikeuksien palauttamista koskevaa määräpäivää siirretään seuraavalle vuodelle. Ehdotettu hallintopakko koskee muita laiminlyöntejä kuten raportoinnin tai todennuttamisen laiminlyöntiä.

Pykälän 2 momentin mukaan uhkasakosta, keskeyttämisuhasta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa.

97 §
Päästökaupparikkomus

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) laiminlyö hakea 26 §:ssä tarkoitettua päästölupaa taikka 21 §:ssä tarkoitetun päästöjen tarkkailusuunnitelman tai 22 §:ssä tarkoitetun vakiomuotoisen ja yksinkertaistetun päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää,

2) laiminlyö 25, 30, 37, 38 tai 40 §:n mukaisen ilmoituksen tekemisen tai ilmoittaa vääriä tietoja,

3) toimittaa 50 ja 51 §:ssä tarkoitettua maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntämispäätöstä varten vääriä tietoja,

4) laiminlyö 55 §:ssä tarkoitetun raportin tai ilmoituksen toimittamisen päästöoikeusmäärän alentamista varten,

5) laiminlyö 31 tai 39 §:ssä tarkoitetun selvityksen laatimisen tai ilmoittaa niissä vääriä tietoja taikka laiminlyö toimittaa mainittujen pykälien mukaisesti selvityksen ja sitä koskevan 86 §:ssä tarkoitetun todentamisraportin,

6) laiminlyö esittää 90 §:n 5 momentissa tarkoitetut asiakirjat ja tallenteet taikka

7) laiminlyö toimittaa 57 §:ssä tarkoitettuja tietoja laitosten yhdistymisestä tai laitoksen jakautumisesta taikka toimittaa vääriä tietoja,

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, päästökaupparikkomuksesta sakkoon.

MRV-asetuksen 8–11, 11 a ja 12 artiklan mukaisten meriliikenteen tarkkailu- ja raportointivelvollisuuksien laiminlyöntien seuraamuksista säädetään merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 13 luvun 3 §:ssä.

Energiaviraston tulee tehdä ilmoitus esitutkintaa varten havaitsemastaan 1 momentissa tarkoitetusta teosta tai laiminlyönnistä, kun teko tai laiminlyönti liittyy toiminnanharjoittajan tämän lain mukaisiin velvoitteisiin. Liikenne- ja viestintäviraston tulee tehdä ilmoitus esitutkintaa varten havaitsemastaan 1 momentissa tarkoitetusta teosta tai laiminlyönnistä silloin, kun teko tai laiminlyönti liittyy ilma-aluksen käyttäjän tai laivayhtiön tämän lain mukaisin velvoitteisiin. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.

Selostus:

Pykälässä säädetään päästökaupparikkomuksesta. Laitosten osalta pykälä vastaa rikkomusten osalta kumottua päästökauppalakia. Verrattuna lentoliikenteen päästökauppalakiin, pykälä vastaa sisällöllisesti kumottua lakia pois lukien CORSIA-järjestelmää ja ilma-aluksen käyttäjän vaihtumista koskevien velvoitteiden sisällyttämistä päästökaupparikkomuksen piiriin. Pykälässä säädetään uutena säännöksenä viranomaistahojen määrittelyn ilmoituksen tekemisestä esitutkintaan sekä perusteet poiketa ilmoituksen tekemisestä. Päästökaupan laajennuttua koskemaan myös meriliikennettä, päästökaupparikkomus voi tulla sovellettavaksi myös meriliikenteen toimijoihin, jotka toimivat vastoin rikkomuksen tunnusmerkistöjä. Valtaosa 97 §:n 1 momentissa ehdotetuista tunnusmerkistöistä ei kuitenkaan tule kyseeseen meriliikenteen osalta, koska pykälässä luetellut substanssivelvoitteet koskevat yksinomaan muita sektoreita. Meriliikennettä koskevat vain 1 kohdassa mainittu 21 §:n mukainen velvoite hakea hyväksyntä päästöjen tarkkailusuunnitelmalle, 2 kohdassa mainittu 38 §:n mukainen velvoite ilmoittaa laivayhtiön käyttäjän vaihtumisesta, 4 kohdassa mainitut 31 §:n mukaiset velvoitteet päästöjen tarkkailusta (31 §:n 1 momentti) ja asiakaskirjojen ja tietojen toimittamisesta (31 §:n 3 momentti), 4 kohdassa mainitut 39 §:n mukaiset laivayhtiön konkurssiin liittyvät velvoitteet, 6 kohdassa mainittu 90 §:n 5 momentin mukainen velvoite esittää pyydettäessä kyseisessä säännöksessä mainitut asiakirjat ja tallenteet.

Pykälän 1 momentin mukaan päästökaupparikkomukseksi katsotaan 1 kohdan mukaan, jos tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö hakea 26 §:ssä tarkoitettua päästölupaa taikka 21 §:ssä tarkoitetun päästöjen tarkkailusuunnitelman tai 22 §:ssä tarkoitetun vakiomuotoisen tai yksinkertaisten päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää. Kumottuun lakiin verrattuna 1 kohtaa päivitettiin päästöluvan osalta vastaamaan uuden lain terminologiaa.

Pykälän 2 kohdan mukaan päästökaupparikkomukseksi katsotaan, jos tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö päästöluvan muuttamista, tarkkailusuunnitelman muuttamista, laitoksen toiminnan lopettamista tai toiminnanharjoittajan, laivayhtiön taikka ilma-aluksen käyttäjän vaihtumista koskevan ilmoituksen tekemisen tai ilmoittaa vääriä tietoja. Rangaistavaksi on säädetty myös laitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan raukeamisesta tai peruuttamisesta ilmoittamatta jättäminen tai väärien tietojen ilmoittaminen. Kumottuun lakiin verrattuna 2 kohtaan päivitettiin muuttuneet pykäläviittaukset. Lisäksi kumottuun lakiin sisältynyt rangaistavuus toiminnanharjoittajan vaihtumiseen liittyvästä ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta tai väärien tietojen antamisesta laajennettiin koskemaan yhdenmukaisesti myös laivayhtiön ja ilma-aluksen käyttäjän vaihtumisesta ilmoittamista.

Pykälän 3 kohdan mukaan päästökaupparikkomukseksi katsotaan, jos tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta toimittaa 50 ja 51 §:ssä tarkoitettua maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntämispäätöstä varten vääriä tietoja. Kumottuun lakiin verrattuna 3 kohtaa täsmennettiin lisäämällä pykäläviittaukset ja tarkentamalla muotoilua. Toiminnanharjoittajan on tärkeää ilmoittaa oikeat tiedot sekä maksutta jaettavien päästöoikeuksien alustavaa päätöstä että lopullista päätöstä varten.

Pykälän 4 kohdan mukaan päästökaupparikkomukseksi katsotaan, jos tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö toimittaa 55 §:ssä tarkoitetun vuosittaisen raportin laitoksen tuotantoa koskevista tiedoista tai ilmoituksen muusta laitoksen toiminnan muutoksesta päästöoikeusmäärän alentamista varten, taikka toimittaa vääriä tietoja. Kohta vastaa tarkoitukseltaan kumotun lain 4 kohtaa päästökauppakautta 2013–2020 koskeneen 33 §:ssä säädetyn menettelyn osalta. Säännöksen tarkoituksena on selkeyttää ja varmistaa sitä, että ilmaisjaon myöntämispäätöksen jälkeinen laitoksen tuotannon väheneminen tai muut laitoksen päästöoikeusmäärän alentamiseen johtavat oikeat tiedot ilmoitetaan Energiavirastolle.

Pykälän 5 kohdan mukaan päästökaupparikkomukseksi katsotaan, jos tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö 31 §:ssä tarkoitetun päästöselvityksen tekemisen tai ilmoittaa siinä vääriä tietoja tai laiminlyö päästöselvitystä koskevan todentamisraportin toimittamisen. Konkurssitilanteissa konkurssipesän velvollisuutena on toimittaa myös 39 §:ssä tarkoitettu erillinen todennettu selvitys. Kyseisen selvityksen ja sitä koskevan todentamisraportin toimittamatta jättäminen tai väärien tietojen ilmoittaminen on säädetty rangaistavaksi, koska tiedot vaikuttavat oleellisesti siihen, miltä osin päästöoikeuksien palauttamisvelvollisuuden katsotaan kuuluvan velalliselle tai konkurssipesälle. Kumottuun lakiin verrattuna säännökseen päivitettiin muuttuneet pykäläviittaukset sekä samalla selkeytettiin tekstin muotoilua.

Pykälän 6 kohdan mukaan päästökaupparikkomukseksi katsotaan, jos tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö velvollisuuden toimittaa 90 §:n 5 momentissa tarkoitetut asiakirjat tai tallenteet.

Pykälän 7 kohdan mukaan päästökaupparikkomukseksi katsotaan, jos tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö velvollisuuden toimittaa 57 §:ssä tarkoitettuja tietoja laitosten yhdistymisestä tai laitoksen jakautumisesta taikka toimittaa vääriä tietoja.

Pykälän 2 momentin mukaan MRV-asetuksen 8–11, 11a ja 12 artiklojen mukaisten meriliikenteen tarkkailu- ja raportointivelvollisuuksien laiminlyöntien seuraamuksista säädetään merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 13 luvun 3 §:ssä. Merenkulun ympäristönsuojelulain pykälässä säädetään, että mainittujen tarkkailu- ja raportointivelvollisuuksien rikkomisesta voidaan määrätä sakkorangaistus merenkulun ympäristösuojelurikkomuksesta.

Pykälän 3 momentin mukaan Energiaviraston tulee tehdä ilmoitus esitutkintaa varten 1 momentissa tarkoitetusta havaitsemastaan teosta tai laiminlyönnistä, kun teko tai laiminlyönti liittyy toiminnanharjoittajan tämän lain mukaisiin velvoitteisiin. Liikenne- ja viestintäviraston tulee tehdä ilmoitus esitutkintaa varten 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta havaitsemastaan teosta tai laiminlyönnistä silloin, kun teko tai laiminlyönti liittyy ilma-aluksen käyttäjän tai laivayhtiön tämän lain mukaisiin velvoitteisiin. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista. Momentti on uusi kumottuun päästökauppalainsäädäntöön verrattuna. Pykälän tarkoituksena on selkeyttää sitä, että viranomaisella on ensisijaisesti velvollisuus tehdä ilmoitus havaitsemistaan pykälän mukaisista rikkomuksista. Lisäksi pykälän tarkoituksena on säätää edellytyksistä, joiden täyttyessä ilmoituksen voi jättää tekemättä sekä selkeyttää valvovien viranomaisten vastuut. Vastaava viranomaisen ilmoitusvelvollisuutta koskeva säännös on ympäristönsuojelulain (527/2014) 188 §:ssä.

98 §
Laivayhtiön karkotusmääräys

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa laivayhtiölle karkotusmääräyksen, jos laivayhtiö ei ole täyttänyt 73 ja 75 §:ssä säädettyä velvoitetta palauttaa päästöoikeuksia kahdella tai useammalla perättäisellä raportointikaudella ja jos velvoitteen noudattamista ei ole onnistuttu varmistamaan muilla täytäntöönpanotoimenpiteillä. Karkotusmääräys on annettava tiedoksi Euroopan komissiolle, Euroopan meriturvallisuusvirastolle, muille jäsenvaltioille ja asianomaiselle lippuvaltiolle. Liikenne- ja viestintäviraston on poistettava karkotusmääräys välittömästi, kun laivayhtiö on täyttänyt velvoitteensa, joiden turvaamiseksi määräys on annettu.

Liikenne- ja viestintävirasto voi jättää karkotusmääräyksen antamatta, jos laivayhtiö esittää pätevän syyn päästöoikeuksien palauttamatta jättämiselle ja jos laivayhtiö on ryhtynyt Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Liikenne- ja viestintäviraston on evättävä Suomessa tai muussa jäsenmaassa karkotusmääräyksen saaneen laivayhtiön ulkomaisten alusten pääsy Suomen satamiin. Liikenne- ja viestintäviraston on pysäytettävä karkotusmääräyksen saaneen laivayhtiön Suomen lipun alla purjehtiva alus.

Karkotusmääräys ei rajoita merihädässä olevien alusten tapauksessa sovellettavien kansainvälisten merenkulkua koskevien sääntöjen soveltamista.

Selostus:

Pykälässä säädetään aluksen karkotusmääräyksestä. Karkotusmääräys perustuu päästökauppadirektiivin sääntelyyn.

Pykälän 1 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa laivayhtiölle karkotusmääräyksen, jos laivayhtiö ei ole täyttänyt 73 ja 75 §:ssä säädettyä velvollisuuttaan palauttaa päästöoikeuksia kahdella tai useammalla perättäisellä raportointikaudella ja jos vaatimusten noudattamista ei ole onnistuttu varmistamaan muilla täytäntöönpanotoimenpiteillä. Liikenne- ja viestintäviraston on hallintoasiassa noudatettavan menettelyn mukaan varattava laivayhtiölle tilaisuus tulla kuulluksi ennen karkotusmääräyksen antamista. Karkotusmääräys on annettava tiedoksi Euroopan komissiolle, Euroopan meriturvallisuusvirastolle, muille jäsenvaltioille ja asianomaiselle lippuvaltiolle. Liikenne- ja viestintäviraston on poistettava karkotusmääräys välittömästi, kun laivayhtiö täyttää velvoitteensa, joiden turvaamiseksi määräys on annettu, eli palauttaa päästöoikeudet päästökauppalain taikka jonkin muun jäsenmaan kansallisen lain mukaisesti, jolla on pantu täytäntöön päästökauppadirektiivi.

Pykälän 2 momentissa säädetään niistä edellytyksistä, jolloin Liikenne- ja viestintävirasto voi jättää karkotusmääräyksen antamatta. Jotta karkotusmääräystä ei anneta, laivayhtiön tulee esittää pätevä syy päästöoikeuksien palauttamatta jättämiselle. Lisäksi laivayhtiön on tullut ryhtyä Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, eli päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi. Momentin tarkoituksena on täsmentää niitä tilanteita, joissa Liikenne- ja viestintävirasto voi jättää karkotusmääräyksen antamatta.

Pykälän 3 momentissa säädetään siitä, miten karkotusmääräyksen saaneiden laivayhtiöiden alusten kanssa menetellään. Liikenne- ja viestintäviraston on evättävä Suomessa tai jossain muussa EU-jäsenmaassa karkotusmääräyksen saaneen laivayhtiön ulkomaisten alusten pääsy Suomen satamiin. Jos karkotusmääräyksen Suomessa tai jossakin muussa EU-jäsenmaassa saaneen laivayhtiön alus purjehtii Suomen lipun alla ja se saapuu johonkin Suomen satamista tai se havaittaisiin jossakin Suomen satamista, tulee Liikenne- ja viestintäviraston pysäyttää alus.

Pykälän 4 momentin mukaan karkotusmääräys ei rajoita merihädässä olevien alusten tapauksessa sovellettavien kansainvälisten merenkulkua koskevien sääntöjen soveltamista.

99 §
Aluksen pysäyttämismääräys

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa suomalaisessa satamassa olevalle Suomen lipun alla purjehtivalle alukselle pysäyttämismääräyksen, jos aluksen laivayhtiö ei ole täyttänyt 73 ja 75 §:ssä säädettyä velvoitetta palauttaa päästöoikeuksia kahdella tai useammalla perättäisellä raportointikaudella ja jos velvoitteen noudattamista ei ole onnistuttu varmistamaan muilla täytäntöönpanotoimenpiteillä. Pysäyttämismääräys on annettava tiedoksi Euroopan komissiolle, Euroopan meriturvallisuusvirastolle ja muille jäsenvaltioille. Liikenne- ja viestintäviraston on poistettava pysäyttämismääräys välittömästi, kun laivayhtiö on täyttänyt velvoitteensa, joiden turvaamiseksi määräys on annettu.

Liikenne- ja viestintävirasto voi jättää pysäyttämismääräyksen antamatta, jos laivayhtiö esittää pätevän syyn päästöoikeuksien palauttamatta jättämiselle ja jos laivayhtiö on ryhtynyt valvontaviranomaisen hyväksymiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Liikenne- ja viestintäviraston on pysäytettävä Suomen lipun alla purjehtiva pysäyttämismääräyksen saanut alus.

Liikenne- ja viestintäviraston on evättävä muussa jäsenmaassa pysäyttämismääräyksen saaneen ulkomaisen aluksen pääsy Suomen satamiin.

Pysäyttämismääräys ei rajoita merihädässä olevien alusten tapauksessa sovellettavien kansainvälisten merenkulkua koskevien sääntöjen soveltamista.

Selostus:

Pykälässä säädetään aluksen pysäyttämismääräyksestä. Pysäyttämismääräys perustuu päästökauppadirektiivin sääntelyyn. Pysäyttämismääräys eroaa karkotusmääräyksestä siten, että pysäyttämismääräys määrätään Suomen satamassa olevalle Suomen lipun alla purjehtivalle alukselle. Tällöin alusta ei karkoteta, vaan se määrätään pysäytettäväksi.

Pykälän 1 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa suomalaisessa satamassa olevalle Suomen lipun alla purjehtivalle alukselle pysäyttämismääräyksen, jos aluksen laivayhtiö ei ole täyttänyt 73 ja 75 §:ssä säädettyä päästöoikeuksien palautusvelvollisuutta kahdella tai useammalla perättäisellä raportointikaudella ja jos velvoitteen noudattamista ei ole onnistuttu varmistamaan muilla täytäntöönpanotoimenpiteillä. Liikenne- ja viestintäviraston on hallintoasioissa noudatettavan menettelyn mukaan varattava laivayhtiölle tilaisuus tulla kuulluksi ennen pysäyttämismääräyksen antamista. Pysäyttämismääräys on annettava tiedoksi Euroopan komissiolle, Euroopan meriturvallisuusvirastolle ja muille jäsenvaltioille. Liikenne- ja viestintäviraston on poistettava pysäyttämismääräys välittömästi, kun laivayhtiö on täyttänyt velvoitteensa, joiden turvaamiseksi määräys on annettu, eli palauttaa päästöoikeudet päästökauppalain taikka jonkin muun jäsenmaan kansallisen lain mukaisesti, jolla on pantu täytäntöön päästökauppadirektiivi.

Pykälän 2 momentissa säädetään niistä edellytyksistä, jolloin Liikenne- ja viestintävirasto voi jättää pysäyttämismääräyksen antamatta. Edellytykset ovat samat kuin 98 §:n karkotusmääräyksessä.

Pykälän 3 momentin mukaan pysäyttämismääräyksen ja karkottamismääräyksen seuraamukset ovat käytännössä samat. Liikenne- ja viestintäministeriön on pysäytettävä pysäyttämismääräyksen saanut Suomen lipun alla purjehtiva alus. Liikenne- ja viestintäviraston on evättävä muussa jäsenmaassa pysäyttämismääräyksen saaneen ulkomaisen aluksen pääsy Suomen satamiin.

Pykälän 4 momentin mukaan pysäyttämismääräys ei rajoita merihädässä olevien alusten tapauksessa sovellettavien kansainvälisten merenkulkua koskevien sääntöjen soveltamista.

100 §
Ilma-aluksen käyttäjän toimintakielto

Jos ilma-aluksen käyttäjä ei noudata 15 §:ssä säädettyjä velvoitteita ja jos vaatimusten noudattamista ei ole pystytty muilla täytäntöönpanotoimilla varmistamaan, Liikenne- ja viestintävirasto voi pyytää Euroopan komissiota määräämään kyseisen ilma-aluksen käyttäjän toimintakieltoon.

Liikenne- ja viestintäviraston on liitettävä 1 momentissa tarkoitettuun pyyntöön seuraavat tiedot:

1) todisteet siitä, ettei ilma-aluksen käyttäjä ole täyttänyt tämän lain mukaisia velvoitteitaan;

2) yksityiskohtaiset tiedot toteuttamistaan valvontatoimista;

3) perustelut Euroopan talousalueen laajuiseen toimintakieltoon määräämiselle;

4) ehdotus Euroopan talousalueen laajuisen toimintakiellon soveltamisalaksi ja mahdollisesti siihen sovellettaviksi ehdoiksi.

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa siitä, että Euroopan komission päätös saatetaan Suomessa voimaan.

Selostus:

Pykälässä säädetään ilma-aluksen käyttäjän toimintakiellosta. Pykälän 1 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto voi pyytää Euroopan komissiota määräämään ilma-aluksen käyttäjä toimintakieltoon, jos tämä ei noudata 15 §:ssä säädettyjä lentoliikenteen päästökaupan yleisiä velvoitteita, eikä vaatimusten noudattamista ole pystytty muilla täytäntöönpanotoimilla varmistamaan. Pykälän sisältö vastaa kumottua lakia lentoliikenteen päästökaupasta. Pykälän 2 momentissa luetellaan ne tiedot, jotka Liikenne- ja viestintäviraston on liitettävä 1 momentissa tarkoitettuun pyyntöön.

101 §
Viranomaisten maksulliset suoritteet

Energiavirastolla ja Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus periä tämän lain mukaisen luvan, ilmoituksen, hyväksymisen ja muun asian käsittelystä maksu. Energiavirastolla on lisäksi oikeus periä maksu tehtävistä, jotka koskevat 69 §:ssä tarkoitetun unionin rekisterin tilien hallinnointia.

Energiaviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston maksullisista suoritteista ja niistä perittävistä maksuista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992).

Selostus:

Pykälässä säädetään viranomaisten maksullisista suoritteista. Pykälän 1 momentin mukaan viranomainen voi periä maksun tämän lain mukaisen luvan, ilmoituksen, hyväksymisen tai muun asian käsittelystä. Pykälän 2 momentin mukaan maksullisista suoritteista sekä niiden perinnästä säädetään valtion maksuperustelaissa. Pykälä vastaa kumottua päästökauppalakia.

17 luku
Muutoksenhaku ja päätöksen täytäntöönpano

102 §
Muutoksenhaku

Todentajan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Muutoksenhausta päästökauppaviranomaisen julkisoikeudellisesta suoritteesta perimään maksuun säädetään kuitenkin valtion maksuperustelaissa.

Selostus:

Pykälässä säädetään muutoksenhausta ja päätöksen täytäntöönpanosta.

Pykälän 1 momentin mukaan todentajan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Momentti vastaa kumotun päästökauppalain säännöstä muutoksenhausta todentajan päätökseen.

Pykälän 2 momentin mukaan muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Tämän lain mukaisista päätöksistä haetaan muutosta hallintotuomioistuimesta ja noudatetaan yleislaissa säädettyä. Momentti poikkeaa kumotusta päästökauppalaista siten, että päätöstä päästöoikeuksien myöntämisestä ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrän muuttamisesta ei käsitellä ehdotuksen myötä kiireellisenä. Tämän lain mukaiset päätökset annetaan yksilöidysti toiminnanharjoittajaa kohden, minkä takia kiireellinen käsittely muutoksenhaussa ei ole enää perusteltua.

Pykälän 3 momentin mukaan muutoksenhausta päästökauppaviranomaisen julkisoikeudellisesta suoritteesta perimään maksuun säädetään valtion maksuperustelaissa. Momentti vastaa kumotussa päästökauppalaissa säädettyä.

103 §
Päätöksen täytäntöönpano

Tämän lain 22, 24, 25, 29, 30, 37, 38, 51, 53, 54, 56, 59, 67, 81, 82 ja 95 §:n ja komission tarkkailuasetuksen 69 artiklan nojalla tehtyä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei päätöksen tehnyt viranomainen tai hallintotuomioistuin toisin määrää. Komission tarkkailuasetuksen 70 artiklan nojalla tehtyä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta silloin, kun päästömäärää korjataan päätöksessä alaspäin, jollei päätöksen tehnyt viranomainen tai hallintotuomioistuin toisin määrää.

Selostus:

Pykälässä säädetään päätöksen täytäntöönpanosta.

Pykälän mukaan lain 22, 24, 25, 29, 30, 37, 38, 51, 53, 54, 56, 59, 67, 69, 81, 82 ja 95 §:n ja komission päästöjen tarkkailuasetuksen 69 artiklan nojalla tehtyä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei päätöksen tehnyt viranomainen tai hallintotuomioistuin toisin määrää. Komission tarkkailuasetuksen 70 artiklan nojalla tehtyä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta silloin, kun päästömäärää korjataan päätöksessä alaspäin, jollei päätöksen tehnyt viranomainen tai hallintotuomioistuin toisin määrää. Pykälän myötä suoraan toimeenpantavia päätöksiä ovat toiminnanharjoittajalle, laivayhtiölle tai ilma-aluksen käyttäjälle edunsuovat päätökset tai päätökset, jotka edesauttavat päästökauppavelvoitteiden oikea-aikaista hoitamista. Näitä ovat tarkkailusuunnitelman hyväksyntää ja muuttamista koskevat päätökset, päästölupaa ja sen muuttamista koskevat päätökset, toiminnanharjoittajan tai lentoyhtiön tai ilma-aluksen käyttäjän vaihtumista koskeva päätös, päätös tarkkailumenetelmäsuunnitelman hyväksymisestä ja muuttamisesta, päätös ilmaisjaon myöntämisestä tai muuttamisesta sekä päätös todentajien hyväksynnästä ja hyväksynnän muuttamisesta pätevyysalueen osalta. Lisäksi päästöoikeuksien kirjaamisen lopettaminen tai keskeyttäminen ja päästöoikeuksien luovutuskielto ovat välittömästi täytäntöönpantavia. Päästökaupan piiriin kuuluvilla ilmaisjakoon oikeutetuilla laitoksilla on oikeus ilmaisjakoon siltä ajalta, kun ne kuuluvat järjestelmään. Kun laitos lopettaa toimintansa, loppuu myös sen oikeus saada maksutta jaettavia päästöoikeuksia.

Välitön täytäntöönpano edesauttaa sitä, että päästöoikeuksia ei kirjata aiheetta. Lisäksi se edesauttaa sitä, että kirjaaminen on mahdollista lopettaa mahdollisimman oikea-aikaisesti. Päästöoikeuksien luovutuskielto on luonteeltaan turvaamistoimen tyyppinen, jolloin täytäntöönpano vasta lainvoimaisena voi vaarantaa sen toteutumisen. Kumottuun päästökauppalakiin verrattuna, päätöksen täytäntöönpanosta on poistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia tai niiden määrää koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskeva säännös, jonka mukaan hallintotuomioistuin ei voi kieltää tai keskeyttää täytäntöönpanoa tai antaa muutakaan täytäntöönpanoa koskevaa määräystä. Menettelystä on luovuttu, jonka myötä myös päätöksen täytäntöönpanoa koskevaa säännöstä on päivitetty. Päätöksen täytäntöönpanoa koskevaa säännöstä päivitettiin verrattuna kumottuun lentoliikenteen päästökauppalakiin. Kumotussa lentoliikenteen päästökauppalaissa kaikki Energiaviraston tai Liikenne- ja viestintäviraston päätökset olivat suoraan noudatettavia, jollei muutoksenhakuviranomaisen toisin määrännyt.

18 luku
Voimaantulo

104 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.

Tällä lailla kumotaan päästökauppalaki (311/2011), jäljempänä kumottu laki, ja lentoliikenteen päästökaupasta annettu laki (34/2010), jäljempänä kumottu laki.

Selostus:

Pykälässä säädetään lain voimaantulosta. Pykälän 1 momentin mukaan laki tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2024. Voimaantulo vastaa päästökauppadirektiivin toimeenpanon määräaikaa. Pykälän 2 momentin mukaan lailla kumotaan aiemmin voimassa ollut päästökauppalaki (311/2011) ja laki lentoliikenteen päästökaupasta (34/2010).

105 §
Kumotun lain nojalla annetut viranomaispäätökset

Kumotun lain nojalla annettua viranomaisen päätöstä tai lupaa, joka on voimassa tämän lain voimaan tullessa, on noudatettava.

Kumotun lain 4, 5 ja 7 luvun nojalla annettuun päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia.

Selostus:

Pykälässä säädetään kumotun lain nojalla annetuista viranomaispäätöksistä.

Pykälän 1 momentin mukaan kumottujen lakien nojalla annettua viranomaisen päätöstä tai lupaa, joka on voimassa tämän lain voimaan tullessa, on noudatettava. Energiaviraston tekemiä kumotun päästökauppalain nojalla tehtyjä hallintopäätöksiä, esimerkiksi päästöluvista ja päästöjen tarkkailusuunnitelmien hyväksymisestä, on noudatettava uuden lain tultua voimaan. Samoin Liikenne- ja viestintäviraston kumotun lentoliikenteen päästökauppalain nojalla tehtyjä hallintopäätöksiä, esimerkiksi päästöjen tarkkailusuunnitelmien hyväksymisestä, on noudatettava.

Pykälän 2 momentin mukaan kumotun lain 4, 5 ja 7 luvun nojalla annetut päätökset käsitellään ja ratkaistaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Edellä mainitut päätökset koskevat jakokaudella 2013–2020 myönnettyjä maksutta jaettavia päästöoikeuksia sekä hankeyksiköiden käyttöä kyseisellä jakokaudella.

106 §
Vireillä olevat asiat

Ennen tämän lain voimaantuloa päästökaupan soveltamisalaan kuuluneen laitoksen tekemään hakemukseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia. Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen, joka koskee tämän lain mukaisten velvoitteiden täyttämistä, sovelletaan kuitenkin tätä lakia.

Hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Jos muutoksenhakutuomioistuin kumoaa päätöksen, johon on sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan tämän lain säännösten mukaisesti.

Selostus:

Pykälässä säädetään vireillä olevista asioista.

Pykälän 1 momentin mukaan ennen tämän lain voimaantuloa päästökaupan soveltamisalaan kuuluneen laitoksen tekemään hakemukseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia. Kuitenkin ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen, joka koskee tämän lain mukaisten velvoitteiden täyttämistä, sovelletaan tätä lakia. Asia ratkaistaan tämän lain mukaisesti, kun asia koskee uutta päästökaupan soveltamisalaan tulevaa laitosta.

Pykälän 2 momentin mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa tämän lain voimaantulosta alkaen vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan tämän lain voimassa olevien säännösten mukaisesti.

Pykälän 3 momentin mukaan, jos muutoksenhakutuomioistuin kumoaa päätöksen, johon on sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan tämän lain säännösten mukaisesti.

107 §
Eräitä asetuksia koskeva siirtymäsäännös

Seuraavat kumotun lain nojalla annetut säädökset jäävät voimaan:

1) vakiomuotoisen ja yksinkertaistetun päästöjen tarkkailusuunnitelman yksinkertaistetusta riskinarvioinnista annettu työ- ja elinkeinoministeriön asetus (80/2021);

2) kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista laitoksessa annettu työ- ja elinkeinoministeriön asetus (759/2020);

3) päästökauppakaudelle 2021–2030 maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin liittyvien tietojen tarkkailusta annettu työ- ja elinkeinoministeriön asetus (1079/2019);

4) päästökaupan vakiintuneille laitoksille maksutta jaettavien päästöoikeuksien hakemisesta päästökauppakaudelle 2021–2030 annettu valtioneuvoston asetus (359/2019).

Selostus:

Pykälässä säädetään eräitä asetuksia koskevasta siirtymäsäännöksestä. Pykälän mukaan seuraavat kumotun lain nojalla annetut säädökset jäävät voimaan: työ- ja elinkeinoministeriön asetus vakiomuotoisen ja yksinkertaisten päästöjen tarkkailusuunnitelman yksinkertaistetusta riskinarvioinnista (80/2021), työ- ja elinkeinoministeriön asetus kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista laitoksessa (759/2020), työ- ja elinkeinoministeriön asetus päästökauppakaudelle 2021–2030 maksutta jaettaviin päästöoikeuksiin liittyvien tietojen tarkkailusta (1079/2019) ja valtioneuvoston asetus päästökaupan vakiintuneille laitoksille maksutta jaettavien päästöoikeuksien hakemisesta päästökauppakaudelle 2021–2030 (359/2019). Muut kumotun päästökauppalain sekä kumotun lentoliikenteen päästökauppalain nojalla annetut asetukset kumotaan.

108 §
Laitoksen kokonaistehon määrittämistä koskeva siirtymäsäännös

Laitoksen kokonaisteho määritetään 31 päivään joulukuuta 2025 asti kumotussa laissa olevan nimellisen lämpötehon perusteella. Tämän lain mukaista polttoainetehoa sovelletaan laitoksen kokonaistehon määrittämiseen 1 tammikuuta 2026 alkaen.

Selostus:

Pykälässä säädetään laitoksen kokonaistehon määrittämistä koskevasta siirtymäsäännöksestä. Pykälän mukaan laitoksen kokonaisteho määritetään 31 päivään joulukuuta 2025 asti kumotussa päästökauppalaissa olevan nimellisen lämpötehon perusteella. Laitoksen kokonaistehon määrittämiseen sovelletaan tämän lain mukaista polttoainetehoa 1 tammikuuta 2026 alkaen. Tämä pykälä on lisätty lakiin hallituksen esityksen laatimisen jälkeen.

Liite I
Toiminnot ja toimintojen hiilidioksidipäästöt:

1) polttoaineiden poltto laitoksissa, joiden kokonaispolttoaineteho on yli 20 MW;

2) öljyn jalostus polttoyksiköissä, joiden kokonaispolttoaineteho on yli 20 MW;

3) koksin tuotanto;

4) metallimalmien, mukaan lukien sulfidimalmit, pasutus, sintraus ja pelletointi;

5) raudan tai teräksen tuotanto (primääri tai sekundäärisulatus), mukaan lukien jatkuva valu, jos tuotantokapasiteetti on yli 2,5 tonnia tunnissa;

6) rautametallien, rautaseokset mukaan luettuina, tuotanto tai jalostus polttoyksiköissä, joiden kokonaispolttoaineteho on yli 20 MW;

7) muiden kuin rautametallien, mukaan luettuna seokset, tuotanto tai jalostus polttoyksiköissä, joiden kokonaispolttoaineteho pelkistiminä käytetyt polttoaineet mukaan luettuina on yli 20 MW;

8) sementtiklinkkerin tuottaminen kiertouuneissa, joiden tuotantokapasiteetti on yli 500 tonnia päivässä tai muun tyyppisissä uuneissa, joiden tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia päivässä;

9) kalkin tuotanto taikka dolomiitin tai magnesiitin kalsinointi kiertouuneissa tai muun tyyppisissä uuneissa, joiden tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia päivässä;

10) lasin valmistus, mukaan lukien lasikuidut, jos sulatuskapasiteetti on yli 20 tonnia päivässä;

11) keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, jos tuotantokapasiteetti on yli 75 tonnia päivässä;

12) mineraalivillan valmistus lasista, kivestä tai kuonasta, jos sulatuskapasiteetti on yli 20 tonnia päivässä;

13) kipsin kuivaus tai kalsinointi taikka kipsilevyjen ja muiden kipsituotteiden valmistus, jos kalsinoidun kipsin tai kuivatun sekundaarisen kipsin tuotantokapasiteetti on yli 20 tonnia päivässä;

14) massan valmistus puusta tai muista kuitumateriaaleista;

15) paperin ja kartongin valmistus, jos tuotantokapasiteetti on yli 20 tonnia päivässä;

16) hiilimustan tuotanto, johon liittyy orgaanisten aineiden kuten öljyn ja tervan sekä krakkaus- ja tislausjäännösten karbonointi polttoyksiköissä, jos tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia päivässä;

17) ammoniakin tuotanto;

18) suurissa erissä tuotettavien orgaanisen kemian kemikaalien tuotanto, jossa käytetään krakkausta, reformointia, osittaista tai täydellistä hapetusta taikka vastaavia menetelmiä ja tuotantokapasiteetti on yli 100 tonnia päivässä;

19) vetykaasun ja synteesikaasun tuotanto, jos tuotantokapasiteetti on yli 5 tonnia päivässä;

20) kalsinoidun soodan ja natriumbikarbonaatin tuotanto;

21) kasvihuonekaasujen talteenotto tämän lain soveltamisalaan kuuluvista laitoksista niiden kuljettamiseksi ja geologiseksi varastoimiseksi hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY mukaisesti sallittuun varastointipaikkaan;

22) kasvihuonekaasujen kuljettaminen geologista varastointia varten hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY mukaisesti sallittuun varastointipaikkaan, lukuun ottamatta päästöt, jotka kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan muun toiminnan piiriin;

23) kasvihuonekaasujen geologinen varastointi hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY mukaisesti sallitussa varastointipaikassa;

24) alumiinin sekundäärituotanto polttoyksiköissä, joiden kokonaispolttoaineteho on yli 20 MW;

Toiminnot, toimintojen hiilidioksidipäästöt sekä muut kohdassa mainitut kasvihuonekaasupäästöt:

25) primäärialumiinin ja alumiinioksidin tuotanto, sekä lisäksi tuotannon perfluorihiilipäästöt;

26) typpihapon tuotanto, sekä lisäksi tuotannon typpioksiduulipäästöt;

27) adipiinihapon tuotanto, sekä lisäksi tuotannon typpioksiduulipäästöt; 28) glyoksaali- ja glyoksyylihapon tuotanto, sekä lisäksi tuotannon typpioksiduulipäästöt.

Selostus:

Liitteessä I luetellaan toiminnot ja toimintojen hiilidioksidipäästöt. Liite vastaa päästökauppadirektiivin liitettä 1 soveltamisalasta.

Liite II
Päästökauppalain lentoliikenteen päästökaupan ja CORSIA:n soveltamisalan rajaukset

Lentoliikenteen päästökauppa:

1) muun kuin jäsenvaltion hallitsevaa monarkkia ja hänen perheenjäseniään, valtionpäämiehiä, hallituksen päämiehiä ja ministereitä virallisella vierailulla kuljettavat lennot, jos lentosuunnitelmassa on asianmukaisesti osoitettu, että kyseessä on tällainen lento;

2) lennot sotilasilma-aluksilla, tulli- ja poliisilennot, etsintä- ja pelastustoimintaan liittyvät lennot, palonsammutuslennot, humanitaariset avustuslennot ja kiireelliset sairaankuljetuslennot;

3) lennot, jotka suoritetaan kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (SopS 11/1949) liitteessä 2 määriteltyjen näkölentosääntöjen mukaisesti;

4) lennot, jotka päättyvät ilma-aluksen lähtölentopaikalle ja joiden aikana ei ole tehty välilaskua;

5) yksinomaan lentolupakirjan saamista tai, kun kyseessä on ohjaamomiehistö, kelpuutuksen saamista varten suoritetut koululennot, joiden lentosuunnitelmissa on asianmukainen merkintä siitä, että kyseessä on tällainen lento; lentoja ei saa käyttää matkustajien tai rahdin kuljettamiseen eikä ilma-aluksen siirtoon;

6) yksinomaan tieteellistä tutkimusta varten tai ilma-alusten, ilma-aluksen laitteiden tai maalaitteiden tarkastamista, testaamista tai hyväksyntää varten suoritetut lennot;

7) lennot sellaisilla ilma-aluksilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on alle 5 700 kilogrammaa;

8) lennot, jotka suoritetaan yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 mukaisesti asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden puitteissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa määritellyillä syrjäisimmillä alueilla olevilla reiteillä tai reiteillä, joilla tarjottu kapasiteetti on korkeintaan 50 000 paikkaa vuodessa;

9) lennot, jotka muutoin kuuluisivat lain soveltamisalaan, mutta jotka suorittaa kaupallinen ilma-aluksen käyttäjä, joka suorittaa alle 243 lentoa kolmen peräkkäisen neljän kuukauden jakson aikana tai jonka suorittamien lentojen vuosittaiset kokonaispäästöt ovat alle 10 000 tonnia;

10) lennot, jotka muutoin kuuluisivat lain soveltamisalaan, mutta jotka suorittaa muu kuin kaupallinen ilma-aluksen käyttäjä, jonka lentojen vuosittaiset kokonaispäästöt ovat alle 1 000 tonnia.

Tämän lain soveltamisalaan kuuluvat kuitenkin sellaiset edellä 9 kohdassa tarkoitetut lennot, joilla kuljetetaan yksinomaan Euroopan unionin jäsenvaltion hallitsevaa monarkkia ja hänen läheisiä perheenjäseniään, valtionpäämiehiä, hallituksen päämiehiä ja ministereitä virallisella vierailulla.

CORSIA:

1) valtion tarkoituksiin suoritetut lennot;

2) humanitaariset avustuslennot;

3) lääkintälennot;

4) sotilaslennot;

5) palonsammutuslennot;

6) lennot ennen humanitaarista avustuslentoa, lääkintälentoa tai palonsammutuslentoa tai sellaisen jälkeen edellyttäen, että tällaiset lennot suoritettiin samalla ilma-aluksella ja että ne olivat välttämättömiä niihin liittyvien humanitaaristen, lääketieteellisten tai palonsammutustoimien toteuttamiseksi tai että ilma-alus oli tällaisen toiminnan jälkeen sijoitettava uudelleen seuraavaa lentoa varten.

Selostus:

Liitteessä II luetellaan päästökauppalain lentoliikenteen päästökaupan ja CORSIA:n soveltamisalan rajaukset.

Liite III
Rakennusten ja tieliikenteen alojen on vastattava seuraavia hiilidioksidipäästölähteitä, jotka on määritelty IPCC:n vuonna 2006 antamissa kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevissa ohjeissa, ja näihin määritelmiin on tehtävä tarvittavat muutokset seuraavasti:

a) lämmön ja sähkön yhteistuotanto (päästölähdeluokan koodi 1A1a ii) ja lämpölaitokset (päästölähdeluokan koodi 1A1a iii), sikäli kuin ne tuottavat lämpöä tämän kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettuja toimintoja varten joko suoraan tai kaukolämpöverkkojen kautta;

b) tieliikenne (päästölähdeluokan koodi 1A3b), lukuun ottamatta maatalousajoneuvojen käyttöä päällystetyillä teillä;

c) kaupallinen / julkinen (päästölähdeluokan koodi 1A4a);

d) asuinrakennukset (päästölähdeluokan koodi 1A4b).

Muiden alojen on vastattava seuraavia hiilidioksidi päästölähteitä, jotka on määritelty IPCC:n vuonna 2006 antamissa kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevissa ohjeissa:

a) energiateollisuus (päästölähdeluokan koodi 1A1), lukuun ottamatta tämän liitteen toisen kohdan a alakohdassa määriteltyjä luokkia;

b) teollisuus ja rakentaminen (päästölähdeluokan koodi 1A2).

Selostus:

Liitteessä III luetellaan toimialoja. Liitteen sisältö vastaa päästökauppadirektiivin liitteen III mukaisia toimialoja.

Liite IV
Päästökauppa direktiivin artiklan 10 mukaiset huutokauppatulojen käyttökohteet

a) kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, myös osallistumalla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon sekä Poznanin ilmastonmuutoskonferenssissa (COP 14 ja COP/MOP 4) toimintavalmiiksi saatettuun sopeuttamisrahastoon, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen sekä päästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehittämisen, myös demonstrointihankkeiden, rahoittaminen, mukaan luettuna osallistuminen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman aloitteisiin ja eurooppalaisten teknologiayhteisöjen aloitteisiin;

b) uusiutuvien energiamuotojen ja sähkönsiirtoverkkojen kehittäminen, jotta voidaan täyttää uusiutuvista lähteistä tuotettua energiaa koskeva unionin sitoumus ja yhteenliitettävyyttä koskevat unionin tavoitteet, ja muiden turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen siirtymistä edistävien teknologioiden kehittäminen sekä energiatehokkuuden tehostamista asiaan kuuluvissa säädöksissä sovituilla tasoilla koskevan unionin sitoumuksen täyttämisen edistäminen, mukaan lukien itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävien kuluttajien ja uusiutuvan energian yhteisöjen sähköntuotanto;

c) toimenpiteet, joilla pyritään välttämään metsäkato ja tukemaan turvemaiden, metsien ja muiden maa- tai meriekosysteemien suojelua ja ennallistamista, mukaan lukien näiden alueiden ja erityisesti merisuojelualueiden suojelua, ennallistamista ja parempaa hoitoa edistävät toimenpiteet, sekä lisäämään luonnon monimuotoisuutta edistävää metsitystä ja metsien uudelleenistutusta muun muassa kehitysmaissa, jotka ovat ratifioineet Pariisin sopimuksen, ja toimenpiteet, joilla pyritään siirtämään teknologiaa ja helpottamaan ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin sopeutumista näissä maissa;

d) hiilidioksidin sitominen metsätoiminnan ja maaperän avulla unionissa;

e) erityisesti kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttävistä voimaloista ja usealta teollisuuden toimialalta ja toimialan osalta peräisin olevan hiilidioksidin ympäristön kannalta turvallinen talteenotto ja geologinen varastointi, myös kolmansissa maissa, ja innovatiiviset teknologiset hiilenpoistomenetelmät, kuten hiilidioksidin talteenotto suoraan ilmasta ja varastointi;

f) sellaisiin liikennemuotoihin investointi ja niihin siirtymisen nopeuttaminen, jotka edistävät merkittävästi alan vähähiilistämistä, mukaan lukien ilmastoystävällisten rautateiden matkustaja- ja rahtiliikenteen sekä linja-autoliikenteen palvelujen ja teknologioiden kehittäminen, toimenpiteet meriliikennealan vähähiilistämiseksi, mukaan lukien alusten ja satamien energiatehokkuuden parantaminen, innovatiiviset teknologiat ja infrastruktuuri sekä kestävät vaihtoehtoiset polttoaineet, kuten vety ja ammoniakki, jotka tuotetaan uusiutuvista energialähteistä, ja päästöttömät käyttövoimateknologiat sekä sellaisten toimenpiteiden rahoittaminen, joilla tuetaan lentoasemien vähähiilistämistä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1804 sekä tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisesta kestävälle lentoliikenteelle (ReFuelEU Aviation -aloite) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2405 mukaisesti;

g) energiatehokkuuden ja puhtaan teknologian tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen päästökauppadirektiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla;

h) energiatehokkuuden, kaukolämpöjärjestelmien ja lämpöeristyksen parantamiseen ja tehokkaisiin uusiutuviin kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmiin tähtäävät toimenpiteet tai toimenpiteet rakennusten pitkälle menevän ja vaiheittain pitkälle menevän perusparannuksen tukemiseksi rakennusten energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU mukaisesti alkaen energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten perusparannuksesta; h a) rahoitustuen tarjoaminen pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin liittyviin sosiaalisiin näkökohtiin puuttumiseksi muun muassa vähentämällä vääristäviä veroja sekä uusiutuvasta sähköstä perittävien verojen ja maksujen kohdennettu vähentäminen; h b) sellaisten kansallisten ilmasto-osinkojärjestelmien rahoittaminen, joilla on todistetusti myönteinen ympäristövaikutus, joka on dokumentoitu energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa vuosittaisessa raportissa;

i) EU:n päästökauppajärjestelmän hallinnollisten kustannusten kattaminen;

j) ilmastotoimien rahoitus haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa, mukaan lukien sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin;

k) taitojen kehittäminen ja työvoiman uudelleenkohdentaminen, jotta voidaan edistää oikeudenmukaista siirtymää ilmastoneutraaliin talouteen erityisesti alueilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on eniten vaikuttanut, tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, ja investoiminen sellaisten työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, joihin siirtymä mahdollisesti vaikuttaa, mukaan lukien meriliikenteen työntekijät;

l) mahdolliseen jäljelle jäävään hiilivuodon riskiin puuttuminen hiilidioksidipäästöjen säätömekanismin perustamisesta rajalle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/956 liitteen I soveltamisalaan kuuluvilla toimialoilla siten, että tuetaan näiden toimialojen siirtymää ja edistetään niiden vähähiilistämistä valtiontukisääntöjen mukaisesti.

Huutokauppatulojen käyttökohteiksi katsotaan myös täytäntöön pannut verotukselliset tai rahoitustukipolitiikat, mukaan lukien erityisesti kehitysmaiden osalta tai kansallisia sääntelypolitiikkoja, jotka laajentavat taloudellista tukea, jotka on laadittu a-l kohdissa tarkoitettuja tarkoituksia varten ja joiden arvo vastaa 45 §:n 1 momentin mukaisesti raportoitavia tuloja. Myös päästökauppadirektiivin 10a (6) artiklan mukaiset tukiohjelmat, joilla korvataan päästökaupan sähkön hintaan aiheuttamia välillisiä kustannuksia, katsotaan huutokauppatulojen käyttökohteeksi.

Selostus:

Liitteessä IV luetellaan päästökauppadirektiivin artiklan 10 mukaiset huutokauppatulojen käyttökohteet.

---

Tämä laki tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi