Valtioneuvoston asetus syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä 113/2024

Uudella asetuksella (113/2024) säädetään syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä ja niiden torjunnasta työssä. Asetus korvasi kumotun työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1267/2019). Uudella asetuksella pantiin osaltaan täytäntöön työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/431 (syöpädirektiivin päivitysdirektiivi).

Uusi asetus annettiin työturvallisuuslain (738/2002) ja työterveyshuoltolain (1383/2001) nojalla, sellaisena kuin niistä on työturvallisuuslain 14 §:n 2 momentti laissa 329/2013.

Uuden asetuksen soveltamisala on laajempi kuin kumotun asetuksen, sillä soveltamisala kattaa direktiivin muutokseen perustuen syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien ja perimää vaurioittavien tekijöiden lisäksi myös lisääntymiselle vaaralliset kemialliset tekijät. Eräiden lisääntymiselle vaarallisten aineiden voimassa olevat haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) sisällytettiin asetukseen sitoviksi raja-arvoiksi muutettuina. Lisäksi lisääntymiselle vaarallisen lyijyn sitovat raja-arvot siirrettiin uuteen asetukseen ja lyijytyöstä annettu valtioneuvoston päätös kumottiin (1154/1993). Myös syöpävaarallisille nikkeliyhdisteille ja akryylinitriilille tuli uudet sitovat raja-arvot. Lisäksi bentseenin sitovaa raja-arvoa kiristettiin.

Asetus tuli voimaan 5.4.2024.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) 10 §:n 4 momentin, 14 §:n 2 momentin ja 38 §:n 3 momentin sekä työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 §:n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä on työturvallisuuslain 14 §:n 2 momentti laissa 329/2013:

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan työhön, jossa työntekijät altistuvat tai voivat altistua syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville tai lisääntymiselle vaarallisille tekijöille.

Tätä asetusta ei sovelleta ympäristön tupakansavuun eikä siihen liittyvän syöpävaaran torjuntaan.

Tässä asetuksessa tarkoitetuille tekijöille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä säädetään syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä annetussa laissa (452/2020).

Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä säädetään työturvallisuuslain (738/2002) 11 §:n 3 momentin nojalla annetuissa säännöksissä.

Selostus:

Pykälässä säädetään lain soveltamisalasta.

Pykälän mukaan asetusta sovelletaan työhön, jossa työntekijät altistuvat tai voivat altistua syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle, perimää vaurioittavalle tai lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle. Pykälä vastaa lähtökohtaisesti syöpädirektiivin päivitysdirektiivin mukaisesti muutettua syöpädirektiivin 3 artiklaa. Uusi asetus kattaa syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden ja perimää vaurioittavien aineiden lisäksi myös lisääntymiselle vaaralliset tekijät sekä sellaiset perimää vaurioittavat seokset ja prosessit, jotka luetellaan asetuksen liitteessä I. Vastaava muutos tehtiin myös muihin tarvittaviin pykäliin.

Uutta asetusta ei sovelleta ympäristön tupakansavuun, koska siitä säädetään ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1153/1999).

Pykälän 3 momentissa on informatiivinen viittaus ASA-lakiin, jossa säädetään syöpädirektiivin mukaisista altistumistiedoista ja niiden säilyttämisestä.

Myös pykälän 4 momentissa on informatiivinen viittaus uuteen raskaussuojeluasetukseen, jossa säädetään raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalla tekijällä:

a) ainetta ja seosta, joka täyttää aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (jäljempänä CLP-asetus) liitteessä I vahvistetut kategorian 1A tai 1B syöpää aiheuttavan aineen tai seoksen luokituskriteerit (vaaralausekkeet H350 ja H350i);

b) syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaa työmenetelmää, joka mainitaan tämän asetuksen liitteessä I;

2) perimää vaurioittavalla tekijällä:

a) ainetta ja seosta, joka täyttää CLP-asetuksen liitteessä I vahvistetut kategorian 1A tai 1B sukusolujen perimää vaurioittavan aineen tai seoksen luokituskriteerit (vaaralauseke H340);

b) perimää vaurioittavaa työmenetelmää, joka mainitaan tämän asetuksen liitteessä I;

3) lisääntymiselle vaarallisella tekijällä:

a) ainetta ja seosta, joka täyttää CLP-asetuksen liitteessä I vahvistetut kategorian 1A tai 1B lisääntymiselle vaarallisen aineen tai seoksen luokituskriteerit (vaaralausekkeet H360, H360D, H360F, H360FD, H360Df ja H360Fd);

b) lisääntymiselle vaarallista työmenetelmää, joka mainitaan tämän asetuksen liitteessä I;

4) kynnysarvottomalla lisääntymiselle vaarallisella tekijällä lisääntymiselle vaarallista tekijää, jolle ei ole määritettävissä työntekijöiden terveyden kannalta turvallista altistumistasoa ja joka on yksilöity tällaiseksi tämän asetuksen liitteen III taulukossa;

5) kynnysarvollisella lisääntymiselle vaarallisella tekijällä lisääntymiselle vaarallista tekijää, jolle on määritetty turvallinen altistumistaso, jota vähäisempi altistuminen ei aiheuta riskiä työntekijöiden terveydelle ja joka on yksilöity tällaiseksi tämän asetuksen liitteen III taulukossa;

6) raja-arvolla syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan, perimää vaurioittavan tai lisääntymiselle vaarallisen tekijän pitoisuuden aikapainotetun keskiarvon pitoisuusrajaa työntekijän hengitysilmassa laskettuna tämän asetuksen liitteessä II tai liitteessä III tarkoitetulta viiteajalta;

7) biologisella raja-arvolla soveltuvassa biologisessa väliaineessa olevan syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan, perimää vaurioittavan tai lisääntymiselle vaarallisen tekijän, sen aineenvaihduntatuotteen tai vaikutusindikaattorin pitoisuuden raja-arvoa.

Selostus:

Pykälässä säädetään asetuksessa käytettyjen käsitteiden määritelmistä.

Pykälässä määritellään syöpäsairauden vaaraa aiheuttava tekijä, perimää vaurioittava tekijä, lisääntymiselle vaarallinen tekijä, kynnysarvoton lisääntymiselle vaarallinen tekijä, kynnysarvollinen lisääntymiselle vaarallinen tekijä, raja-arvo sekä biologinen raja-arvo. Määritelmät vastaavat lähtökohtaisesti syöpädirektiivin 2 artiklan mukaisia määritelmiä. Käytännössä kaikki perimää vaurioittavat tekijät tulee lähtökohtaisesti katsoa myös syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi.

Asetuksen soveltamisala kattaa aineet, jotka täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevan asetuksen 1272/2008 eli CLP-asetuksen liitteessä I vahvistetut kategorian 1A tai 1B syöpää aiheuttavan, sukusolujen perimää vaurioittavan tai lisääntymiselle vaarallisen aineen kriteerit. Soveltamisalaan kuuluvat sekä aineet, joille on EU-tasoinen yhdenmukainen luokitus, että niin sanotusti itseluokitellut aineet, jotka valmistaja tai maahantuoja luokittelee CLP-asetuksen mukaisesti ja joista on ilmoitettu Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA). Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviin, perimää vaurioittaviin ja lisääntymiselle vaarallisiin tekijöihin sisältyy aineiden ja seosten lisäksi myös erilaisia höyryjä, huuruja ja työmenetelmiä. CLP-asetus koskee vain kemiallisia aineita ja seoksia, joten muista syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä säädetään asetuksen liitteessä I, johon myös 2 §:ssä viitataan.

Kynnysarvottomalla lisääntymiselle vaarallisella tekijällä tarkoitetaan asetuksessa syöpädirektiivin päivitysdirektiivin vastaavaan määritelmään perustuen lisääntymiselle vaarallista tekijää, jolle ei voida määrittää turvallista altistumistasoa. Tämän vuoksi altistuminen tällaiselle tekijälle tulee vähentää niin pieneksi kuin mahdollista, kuten myös syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien ja perimää vaurioittavien tekijöiden kohdalla. Tällä hetkellä kynnysarvottomaksi lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi on yksilöity ainoastaan lyijy. Sen kohdalla turvallista tasoa ei voida määrittää sikiöön kohdistuvien vaikutusten osalta.

Kynnysarvollisella lisääntymiselle vaarallisella tekijällä tarkoitetaan asetuksessa syöpädirektiivin päivitysdirektiivin vastaavaan määritelmään perustuen lisääntymiselle vaarallista tekijää, jolle voidaan määrittää turvallinen altistumisen taso. Tällaisten tekijöiden osalta on riittävää, että työntekijän altistuminen vähennetään niin pieneksi, ettei altistumisesta aiheudu hänelle riskiä. Tämä voidaan osoittaa esimerkiksi noudattamalla näille tekijöille annettuja terveysperusteisia raja-arvoja, mikäli tällaiset raja-arvot on asetuksen liitteessä III annettu.

Raja-arvolla tarkoitetaan asetuksessa syöpädirektiivin päivitysdirektiivin mukaisesti syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan, perimää vaurioittavan tai lisääntymiselle vaarallisen tekijän aikapainotetun keskiarvon pitoisuusrajaa työntekijän hengitysilmassa. Keskiarvo lasketaan suhteessa kahdeksan tunnin viiteaikaan tai lyhytaikaiseen 15 minuutin viiteaikaan.

Biologisella raja-arvolla tarkoitetaan asetuksessa syöpädirektiivin päivitysdirektiivin mukaisesti soveltuvassa biologisessa väliaineessa, käytännössä veressä tai virtsassa, olevan syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan, perimää vaurioittavan tai lisääntymiselle vaarallisen tekijän, sen aineenvaihduntatuotteen tai vaikutusindikaattorin pitoisuuden raja-arvoa. Biologisen raja-arvon määritelmän muotoilu vastaa kemiallisista tekijöistä työssä annetun valtioneuvoston asetuksen määritelmää.

3 §
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Työnantajan on selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville ja lisääntymiselle vaarallisille tekijöille sekä arvioitava altistumisen merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (riskien arviointi).

Riskien arvioinnissa on otettava huomioon kaikki altistumistiet, työntekijöiden altistumisen luonne sekä altistumisen määrä ja kesto.

Riskien arviointi on pidettävä ajan tasalla, ja se on tarkistettava aina, jos olosuhteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat lisätä työntekijöiden altistumista syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville tai lisääntymiselle vaarallisille tekijöille.

Työnantajan on säilytettävä voimassa oleva riskien arviointi ja vastaavat aikaisemmat arvioinnit sekä niiden perustana olevat tiedot ja pyynnöstä annettava ne työsuojeluviranomaiselle. Työnantajan on lopettaessaan toimintansa toimitettava arvioinnit ja tiedot työsuojeluviranomaiselle.

Selostus:

Pykälässä säädetään syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville ja lisääntymiselle vaarallisille tekijöille altistumiseen liittyvästä vaarojen tunnistamisesta ja riskien arvioinnista.

Työnantajan on ymmärrettävä ja arvioitava, minkälaisessa ympäristössä hän teettää työtä ja selvitettävä järjestelmällisesti, käytetäänkö, esiintyykö tai syntyykö työpaikalla syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymiselle vaarallisia tekijöitä, joista voi olla haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Työnantajan on arvioitava näiden tekijöiden merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Pykälä täsmentää työturvallisuuslain 10 §:ssä säädettyä työn vaarojen selvittämistä ja arviointia. Pykälä perustuu syöpädirektiivin 3 artiklan 2-3 kohtiin sellaisina kuin ne ovat syöpädirektiivin päivitysdirektiivin aiheuttamien muutosten jälkeen.

Pykälän 2 momentin mukaan riskien arvioinnissa on otettava huomioon kaikki altistumistiet, työntekijöiden altistumisen luonne sekä altistumisen määrä ja kesto.

Pykälän 3 momentin mukaan työnantajan velvollisuutena on myös pitää riskien arviointi ajan tasalla.

Pykälän 4 momentissa säädetään kumotun asetuksen 4 momenttia vastaavasti riskien arvioinnin ja sen perustana olevien tietojen säilyttämisestä sekä tietojen antamisesta työsuojeluviranomaiselle sen pyynnöstä.

4 §
Riskeille erityisen alttiit työntekijät

Työntekijälle, joka on erityisen altis syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle, perimää vaurioittavalle tai lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle, ei saa antaa työtä, jossa hän altistuu tällaiselle tekijälle.

Selostus:

Pykälässä säädetään riskeille erityisen alttiista työntekijöistä.

Pykälä vastaa syöpädirektiivin 3 artiklan 4 kohtaa. Pykälässä säädetään työntekijän turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi siitä, ettei työnantaja saa velvoittaa työntekijää, joka on erityisen altis syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle, perimää vaurioittavalle tai lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle työhön, jossa työntekijä altistuu tällaiselle tekijälle. Arviointi perustuu altistelähtöiseen työterveyshuollon tekemään terveystarkastukseen.

Pykälässä tarkoitettuja riskeille erityisen alttiita työntekijöitä voivat olla esimerkiksi työntekijät, joilla on jokin asetuksessa tarkoitetuille tekijöille altistava sairaus tai terveydellinen ominaisuus, kuten perinnöllinen syöpäalttius.

Työterveyshuoltolaissa säädetään työterveyslääkärin oikeudesta salassapitosäännösten estämättä antaa työnantajalle erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä kirjallinen lausunto terveystarkastusten johtopäätöksistä sekä niiden perusteella aiheellisista työsuojelutoimenpiteistä siltä osin kuin ne liittyvät työsuojeluun tai työterveyshuoltoon.

5 §
Vaaraa aiheuttavien tekijöiden korvaaminen

Työnantajan on vähennettävä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien, perimää vaurioittavien ja lisääntymiselle vaarallisten tekijöiden käyttöä työpaikalla ensisijaisesti korvaamalla ne aineilla, seoksilla tai työmenetelmillä, jotka eivät ole vaarallisia tai eivät ole yhtä vaarallisia kuin käytössä olevat, jos se on teknisesti mahdollista ja kohtuudella toteutettavissa.

Selostus:

Pykälässä säädetään vaaraa aiheuttavien tekijöiden korvaamisesta.

Pykälässä säädetään syöpädirektiivin 4 artiklan 1 kohtaan perustuen työnantajan velvollisuudesta vähentää syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien, perimää vaurioittavien ja lisääntymiselle vaarallisten tekijöiden käyttöä työpaikalla. Mikäli korvaaminen on teknisesti mahdollista ja kohtuudella toteutettavissa, tulee vähentämisen tapahtua ensisijaisesti korvaamalla tekijä aineella, seoksella tai työmenetelmällä, joka ei ole vaarallinen tai on vähemmän vaarallinen.

6 §
Altistumisen estäminen ja vähentäminen

Jos riskien arvioinnin perusteella on olemassa vaara työntekijän terveydelle, työnantajan on ensisijaisesti estettävä työntekijän altistuminen.

Jos syöpäsairauden vaaraa aiheuttava, perimää vaurioittava tai lisääntymiselle vaarallinen tekijä ei ole teknisesti tai kohtuudella korvattavissa vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella tekijällä, työnantajan on varmistettava, että tällaista tekijää käsitellään suljetussa järjestelmässä niin pitkälle kuin se on teknisesti mahdollista.

Jos suljettu järjestelmä ei ole teknisesti mahdollinen, työnantajan on varmistettava, että:

1) työntekijöiden altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle, perimää vaurioittavalle tai liitteessä III yksilöidylle kynnysarvottomalle lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle vähennetään niin pieneksi kuin se teknisesti on mahdollista myös liitteen mukaisen raja-arvon alapuolella;

2) työntekijöiden altistumiseen liitteessä III yksilöidylle kynnysarvolliselle lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle liittyvä riski vähennetään niin pieneksi kuin mahdollista noudattaen mainitussa liitteessä kyseiselle tekijälle asetettuja raja-arvoja.

Työnantajan on otettava huomioon, että sellaisille lisääntymiselle vaarallisille tekijöille, joita ei ole liitteessä III yksilöity kynnysarvottomiksi tai kynnysarvollisiksi, ei välttämättä ole työntekijöiden terveyden kannalta turvallista altistumistasoa. Työantajan on otettava tämä huomioon riskien arvioinnissa ja tarkoituksenmukaisista toimenpiteistä päätettäessä ja vähennettävä riski niin pieneksi kuin mahdollista.

Bentseeniä ja yli yhden tilavuusprosentin bentseeniä sisältävää tuotetta ei saa käyttää liuottimena eikä ohenteena, ellei sitä käytetä suljetussa laitteistossa tai käytetä muita yhtä turvallisia työmenetelmiä.

Selostus:

Pykälässä säädetään altistumisen estämisestä ja vähentämisestä.

Pykälässä säädetään sellaisista toimenpiteistä, joihin työnantajan on ryhdyttävä työntekijän altistumisen estämiseksi, jos riskin arvioinnin perusteella on olemassa vaara, että työntekijä altistuu syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle, perimää vaurioittavalle tai lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle. Pykälä perustuu syöpädirektiivin 5 artiklan 1-3 kohtiin, joissa säädetään altistumisen ehkäisemisestä ja torjunnasta.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos syöpäsairauden vaaraa aiheuttava, perimää vaurioittava tai lisääntymiselle vaarallinen tekijä ei teknisesti tai kohtuudella ole korvattavissa vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella, työnantajan tulee varmistaa, että tällaista tekijää käsitellään suljetussa järjestelmässä niin pitkälle kuin se on teknisesti mahdollista.

Pykälän 3 momentissa säädetään toimenpiteistä, joihin työnantajan tulee ryhtyä, jos suljettu järjestelmä ei ole teknisesti mahdollinen. Tällaisessa tilanteessa työnantajan velvollisuudet riippuvat siitä, minkä tyyppiselle tekijälle työntekijä altistuu. Mikäli työntekijä altistuu syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle, perimää vaurioittavalle tai ehdotetun asetuksen liitteessä III yksilöidylle kynnysarvottomalle lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle, tulee altistuminen vähentää niin pieneksi kuin teknisesti on mahdollista. Kynnysarvottomien tekijöiden kohdalla raja-arvon saavuttaminen ei siis poista velvoitetta vähentää altistumista, vaan altistuminen tulee vähentää niin pieneksi kuin mahdollista myös liitteissä II ja III asetettujen raja-arvojen alapuolella, koska terveyshaittoja voi aiheutua myös raja-arvoja pienemmillä pitoisuuksilla. Työntekijän altistuessa ehdotetun asetuksen liitteessä III yksilöidylle kynnysarvolliselle lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle, riskit tulee vähentää niin pieneksi kuin mahdollista noudattaen kyseessä olevalle tekijälle liitteessä asetettuja terveysperusteisia raja-arvoja.

Pykälän 4 momentin mukaan sellaisten lisääntymiselle vaarallisten tekijöiden osalta, joita ei ole asetuksen liitteessä III yksilöity kynnysarvottomiksi eikä kynnysarvollisiksi, tulee ottaa huomioon, että kyseessä olevalle tekijälle ei välttämättä ole olemassa terveyden kannalta turvallista altistumistasoa. Työnantajan tulee ottaa tämä huomioon asetuksen 3 §:ssä tarkoitetussa riskien arvioinnissa ja tarkoituksenmukaisista toimenpiteistä päätettäessä.

Pykälän 5 momentissa säädetään Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimukseen perustuen velvoitteista suljetun laitteiston tai yhtä turvallisen menetelmän käytöstä bentseeniä käsiteltäessä.

7 §
Altistumisen raja-arvot

Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle, perimää vaurioittavalle tai lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle ei saa ylittää sille liitteessä II tai III vahvistettua sitovaa raja-arvoa.

Haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista säädetään työturvallisuuslain 38 §:n 4 momentin nojalla annetuissa säännöksissä.

Selostus:

Pykälässä säädetään syöpädirektiivin 5 artiklan 4 kohtaan ja direktiivin liitteeseen III perustuen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville ja lisääntymiselle vaarallisille tekijöille altistumisen raja-arvoista.

Pykälän 1 momentissa säädetään sitovista raja-arvoista, jotka määritellään asetuksen liitteissä II ja III. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittavalle tai lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle altistuminen ei saa ylittää näitä raja-arvoja.

Pykälän 2 momentti sisältää informatiivisen viittauksen, jonka mukaan haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (HTP-arvot) säädetään erikseen. HTP-arvot ovat arvoja, jotka työnantajan on otettava huomioon työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioidessaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työturvallisuuslain 38 §:n 4 momentin perusteella annettavalla asetuksella luettelon työpaikan ilman haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista. Huomioon on otettava, että useilla syöpäsairauden vaaraa aiheuttavilla ja perimää vaurioittavilla aineilla ei ole tässä asetuksessa asetettua EU-direktiiviin perustuvaa sitovaa raja-arvoa, mutta niille on kuitenkin asetettu kansallinen HTP-arvo.

8 §
Torjuntakeinot altistumisen estämiseksi ja vähentämiseksi

Työnantajan on kaikessa toiminnassa, jossa syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymiselle vaarallisia tekijöitä esiintyy:

1) rajoitettava niiden käyttöä työpaikalla;

2) pidettävä altistuvien ja mahdollisesti altistuvien työntekijöiden määrä mahdollisimman pienenä ja tarvittaessa rajoitettava heidän altistumisaikaansa;

3) suunniteltava työmenetelmät ja tekniset torjuntatoimenpiteet siten, että tällaisten tekijöiden vapautuminen työpaikalla estyy tai on mahdollisimman vähäistä;

4) poistettava työpaikan ilmaan vapautuvat tällaiset tekijät mahdollisimman lähellä niiden vapautumispaikkaa tarkoituksenmukaisten ja oikeassa suhteessa yleisen terveyden ja ympäristön suojelemisen kanssa olevien paikallispoistojärjestelmien tai yleisilmanvaihdon avulla;

5) käytettävä sopivia menettelytapoja tällaisten tekijöiden mittaamiseksi työpaikan ilmasta, erityisesti odottamattoman tapahtuman tai onnettomuuden aiheuttaman epänormaalin altistumisen havaitsemiseksi ajoissa;

6) käytettävä sopivia työmenetelmiä ja menettelytapoja;

7) huolehdittava, että työntekijöiden käytössä on henkilökohtaiset suojausmenetelmät, jos altistumista ei voida yleisin suojausmenetelmin tai muilla keinoin välttää;

8) huolehdittava lattioiden, seinien ja muiden pintojen säännöllisestä puhdistuksesta mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavilla puhdistusmenetelmillä ja muilla hygieenisillä toimenpiteillä;

9) huolehdittava riittävästä tiedottamisesta työntekijöille;

10) rajattava vaara-alueet ja käytettävä sopivia varoitus- ja turvallisuuskilpiä mukaan lukien "tupakointi kielletty" -kilpi alueilla, joissa työntekijät altistuvat tai voivat altistua tällaisille tekijöille;

11) tehtävä suunnitelmat sellaisia hätätilanteita varten, jotka voivat johtaa epätavallisen suureen altistumiseen;

12) huolehdittava, että käytössä on suljetut, selvästi ja näkyvästi merkityt säiliöt, pakkaukset ja laitteistot sekä selvästi näkyvät varoitus- ja vaarakilvet sekä muut turvallisen varastoinnin, käsittelyn ja kuljettamisen menetelmät;

13) huolehdittava, että menetelmät, joita työntekijät käyttävät jätteiden kokoamiseen, varastointiin ja hävittämiseen, ovat turvallisia, ja jätteitä säilytetään suljetuissa säiliöissä ja pakkauksissa, jotka on selvästi ja näkyvästi merkitty.

Selostus:

Pykälässä säädetään torjuntakeinoista altistumisen estämiseksi ja vähentämiseksi.

Pykälä perustuu syöpädirektiivin 5 artiklan 5 kohdan mukaiseen listaukseen.

Pykälän mukaan työntekijöiden suojeleminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttavilta, perimää vaurioittavilta ja lisääntymiselle vaarallisilta tekijöiltä tulee ensisijaisesti toteuttaa altistumista välttämällä, turvallisia työmenetelmiä käyttämällä sekä rakenteellisin ja teknisin suojelutoimenpitein (esimerkiksi riittävä ilmanvaihto ja kohdepoisto). Mikäli altistumista ei voida estää tällaisilla torjuntatoimenpiteillä, on käytettävä henkilökohtaisia suojelutoimenpiteitä, kuten henkilönsuojaimia.

Pykälän sisältö laajeni kumotun asetuksen sisältöön nähden syöpädirektiivin muutosten edellyttämällä tavalla. Pykälän 1 momentin 8 kohtaa täsmennettiin siten, että lattioiden, seinien ja muiden pintojen säännöllinen puhdistus on toteutettava käyttäen mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia puhdistusmenetelmiä. Pykälän mukaan siivousmenetelmiä, jotka eivät aiheuta pölyämistä, on perusteltua käyttää kaikkien asetuksessa tarkoitettujen tekijöiden osalta.

9 §
Työsuojeluviranomaiselle annettavat tiedot

Jos riskien arvioinnin tulokset osoittavat työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle aiheutuvan vaaraa, työnantajan on pyydettäessä saatettava työsuojeluviranomaisen käytettäviksi tiedot:

1) suoritettavista toiminnoista tai teollisista työmenetelmistä sekä syyt syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien, perimää vaurioittavien tai lisääntymiselle vaarallisten tekijöiden käyttämiseen;

2) valmistettavien tai käytettävien syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien, perimää vaurioittavien ja lisääntymiselle vaarallisten tekijöiden määristä;

3) altistuneiden työntekijöiden määrästä;

4) suoritetuista ehkäisevistä toimenpiteistä;

5) käytettävistä suojalaitteista;

6) altistuksen luonteesta ja määrästä;

7) tekijän vaihtamisesta vaarattomampaan.

Selostus:

Pykälässä säädetään työsuojeluviranomaiselle annettavista tiedoista.

Pykälän mukaan työnantajan on pyydettäessä annettava työsuojeluviranomaiselle kyseisen pykälän 7-kohtaisessa listassa luetellut tiedot, jos 3 §:n mukaisen riskien arvioinnin tulokset osoittavat vaaraa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Pykälä perustuu syöpädirektiivin 6 artiklaan, jossa säädetään toimivaltaiselle viranomaiselle annettavista tiedoista.

10 §
Odottamaton altistuminen

Jos tapahtuu onnettomuus tai syntyy odottamaton vaaratilanne, joka saattaa aiheuttaa työntekijöiden epätavallisen suuren altistumisen, työnantajan on:

1) ilmoitettava asiasta työntekijöille;

2) rajoitettava työnteko altistumisalueella vain välttämättömään, ei jatkuvaksi ja kunkin työntekijän osalta mahdollisimman lyhyeksi;

3) annettava altistumisalueella työskenteleville henkilökohtainen hengityksensuojain ja suojavaatetus, joita heidän on käytettävä;

4) huolehdittava, että suojaamattomat työntekijät eivät työskentele altistumisalueella.

Selostus:

Pykälässä säädetään toimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä onnettomuudessa tai odottamattomassa vaaratilanteessa.

Pykälä perustuu syöpädirektiivin 7 artiklaan, jossa säädetään ennakoimattomasta altistumisesta.

Odottamattomissa vaaratilanteissa tai onnettomuuksissa saattaa aiheutua epätavallista altistumista. Esimerkiksi työpaikan ilmaan tai työtilan pinnoille voi päästä vapautumaan poikkeuksellisen suurissa määrin syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaa, perimää vaurioittavaa tai lisääntymiselle vaarallista tekijää.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan työnantajan on ilmoitettava pykälässä tarkoitetusta tilanteesta työntekijöille, ja 2 kohdan mukaan työnteko altistumisalueella tulee rajoittaa välttämättömään ja kunkin työntekijän osalta mahdollisimman lyhyeen aikaan. Työnteko altistumisalueella ei pykälän tarkoittamassa tilanteessa saa myöskään olla jatkuvaa. Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan altistumisalueella työskenteleville on annettava henkilökohtainen hengityksensuojain sekä suojavaatetus. Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan suojaamattomat työntekijät eivät saa työskennellä altistumisalueella.

11 §
Ennakoitavissa oleva altistuminen

Toiminnoissa, joissa voidaan ennakoida olevan mahdollisuus työntekijöiden altistumisen merkittävään lisääntymiseen ja joissa altistumista on vähennetty kaikin teknisin keinoin, työnantajan on toteutettava selvitettyään asiaa yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa riittävät toimenpiteet työntekijöiden altistumisen keston rajoittamiseksi mahdollisimman lyhyeksi ja työntekijöiden suojaamisen varmistamiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa työntekijöille on annettava suojavaatetus ja henkilökohtainen hengityksensuojain, joita heidän on käytettävä niin kauan kuin poikkeava altistuminen kestää. Poikkeava altistuminen ei saa olla jatkuvaa, ja kunkin työntekijän altistumisen kesto on rajoitettava mahdollisimman lyhyeksi.

Työnantajan on merkittävä ja eristettävä 1 momentissa tarkoitetut alueet selvästi tai muutoin varmistettava, etteivät asiattomat henkilöt pääse näille alueille.

Selostus:

Pykälässä säädetään ennakoitavissa olevasta altistumisesta syöpädirektiivin 8 artiklaa vastaavasti.

Altistumisen merkittävä lisääntyminen voi olla ennakolta tiedossa esimerkiksi etukäteen sovitun huoltotoimenpiteen toteuttamisen vuoksi. Pykälän 1 momentin mukaan, kun teknisiä keinoja työntekijöiden altistumisen vähentämiseksi on sovellettu koko laajuudessaan, tulee työnantajan yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa selvittää keinot, joilla työntekijöiden altistuminen saataisiin mahdollisimman vähäiseksi. Tämän jälkeen työnantajan on toteutettava toimenpiteet työntekijöiden altistumisen keston rajoittamiseksi mahdollisimman lyhyeksi sekä työntekijöiden suojaamisen varmistamiseksi.

Pykälän 2 momentissa säädetään tarkemmin pykälässä tarkoitetussa tilanteessa työntekijälle annettavasta suojavaatetuksesta ja henkilökohtaisesta hengityksensuojaimesta. Poikkeava altistuminen ei saa olla jatkuvaa ja kunkin työntekijän altistumisen kesto tulisi rajoittaa mahdollisimman lyhyeksi.

Pykälän 3 momentissa säädetään lisäksi työnantajan velvollisuudesta varmistaa, esimerkiksi merkitsemällä ja eristämällä, että asiattomat henkilöt eivät pääse alueille.

12 §
Pääsy vaara-alueelle

Työnantajan on varmistuttava siitä, että alueelle, jolla harjoitetaan riskien arvioinnin mukaan työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle vaaraa aiheuttavaa toimintaa, pääsevät ainoastaan ne työntekijät, joiden työ tai tehtävät sitä edellyttävät.

Selostus:

Pykälässä säädetään pääsystä vaara-alueelle.

Pykälä säädetään syöpädirektiivin 9 artiklaa vastaavasti työnantajan velvollisuudesta varmistua, että vain ne työntekijät, joiden työ tai tehtävät sitä edellyttävät, pääsisivät alueelle, jolla riskien arvioinnin mukaan harjoitetaan työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle vaaraa aiheuttavaa toimintaa.

13 §
Hygienia ja henkilökohtainen suojaus

Työnantaja on velvollinen kaikissa niissä toiminnoissa, joissa on mahdollisuus altistua syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville tai lisääntymiselle vaarallisille tekijöille, ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että:

1) työntekijät eivät syö, juo tai tupakoi alueella, jolla on mahdollisuus altistua tällaiselle tekijälle;

2) työntekijöiden käyttöön annetaan asianmukainen suojavaatetus tai muu riittävä erityisvaatetus ja työ- ja suojavaatteille ja muille vaatteille varataan erilliset säilytystilat;

3) työntekijöiden käyttöön varataan sopivat pesu- ja käymälätilat;

4) suojavälineet säilytetään asianmukaisesti selvästi määritellyssä paikassa;

5) suojavälineet tarkastetaan ja puhdistetaan, jos mahdollista ennen jokaista käyttöä ja joka tapauksessa jokaisen käytön jälkeen;

6) vialliset välineet korjataan ennen käyttöä tai uusitaan tarvittaessa.

Selostus:

Pykälässä säädetään hygieniaan ja henkilökohtaiseen suojaukseen liittyvistä keinoista, joilla työntekijää suojellaan altistumiselta.

Pykälä perustuu syöpädirektiivin 10 artiklaan.

Pykälä sisältää 6-kohtaisen listan keinoista, joilla työntekijää suojellaan altistumiselta. Asetuksessa tarkoitettujen tekijöiden leviäminen altistavan työpisteen ulkopuolelle suojavälineiden, kenkien, vaatteiden, hiusten ja ihon välityksellä pyritään estämään varaamalla työntekijöiden käyttöön sopivat pesu- ja käymälätilat, erilliset säilytystilat työ- ja suojavaatteille sekä muille vaatteille.

14 §
Altistumisen ja terveydentilan seuranta

Työntekijöiden altistumista syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville ja lisääntymiselle vaarallisille tekijöille on seurattava työpaikalla. Jos työntekijöiden altistumista ei voida muutoin luotettavasti arvioida, työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla tehdään säännöllisesti työhygieenisiä mittauksia ja työntekijöiden biologisia altistumismittauksia.

Jos syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle, perimää vaurioittavalle tai lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle on liitteessä IV asetettu biologinen raja-arvo, työskentely edellyttää työntekijöiden terveydentilan seurantaa mainitussa liitteessä tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti.

Jos työterveyshuollon toteuttaman terveydentilan seurannan tuloksena tai muutoin työntekijällä havaitaan jokin poikkeavuus, sairaus tai terveydellinen haitta, jonka epäillään johtuvan altistumisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville tai lisääntymiselle vaarallisille tekijöille, tai jos liitteen IV mukaisen biologisen raja-arvon havaitaan ylittyneen, työnantajan on huolehdittava muiden samalla tavalla altistuneiden työntekijöiden terveydentilan seurannan järjestämisestä.

Työnantajan velvollisuudesta järjestää työntekijöiden terveydentilan seuraamiseksi tarpeellisia terveystarkastuksia säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001).

Selostus:

Pykälässä säädetään työntekijän altistumisen ja terveydentilan seurannasta.

Pykälän sisältö perustuu syöpädirektiivin 11 artiklan 2 kohtaan ja 14 artiklaan. Pykälän 1 momentin mukaan työntekijöiden altistumista syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville ja lisääntymiselle vaarallisille tekijöille on seurattava työpaikoilla. Työhygieenisiä mittauksia ja työntekijöiden biologisia altistumismittauksia on tehtävä työpaikalla säännöllisesti, jos työntekijöiden altistumista ei voida muutoin luotettavasti arvioida.

Pykälän 2 ja 3 momentit lisättiin uuteen asetukseen syöpädirektiivin päivitysdirektiivin vuoksi. Pykälän 2 momentissa säädetään tilanteista, joissa syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle, perimää vaurioittavalle tai lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle on asetuksen liitteessä IV asetettu biologinen raja-arvo. Tällöin työskentely edellyttää terveydentilan seurannan suorittamista liitteessä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. Pykälän 3 momentissa säädetään tilanteista, joissa työnantajan on huolehdittava muiden samalla tavalla altistuneiden työntekijöiden terveydentilan seurannan järjestämisestä. Muiden samalla tavalla altistuneiden työntekijöiden terveydentilan seuranta tulee järjestää, jos yhdelläkään työntekijällä havaitaan poikkeavuus, sairaus tai muu terveydellinen haitta, jonka epäillään johtuvan altistumisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle, perimää vaurioittavalle tai lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle taikka, jos yhdenkään työntekijän biologinen raja-arvo ylittyy.

Pykälän 4 momentti sisältää informatiivisen viittauksen, jonka mukaan työnantajan velvollisuudesta järjestää työntekijöiden terveydentilan seuraamiseksi tarpeellisia terveystarkastuksia, säädetään työterveyshuoltolaissa.

15 §
Opetus ja ohjeet

Työnantajan on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijät saavat riittävää ja hyvää opetusta ja ohjausta kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella. Tiedotusta ja ohjeita on annettava erityisesti asioista, jotka koskevat:

1) tupakoinnin aiheuttamaa lisävaaraa tai muita mahdollisia terveysvaaroja;

2) altistumisen ehkäisemiseksi noudatettavia varotoimenpiteitä;

3) hygieenisiä vaatimuksia;

4) suojavälineiden ja -vaatetuksen käyttöä;

5) toimenpiteitä, joihin pelastustyöntekijöiden ja muiden työntekijöiden on ryhdyttävä vaaratilanteissa ja niiden estämiseksi.

Opetuksen ja ohjauksen tulee olla:

1) mukautettu uusien tai muuttuneiden vaarojen huomioon ottamiseksi erityisesti silloin, kun työhön liittyvissä olosuhteissa tapahtuu muutos tai kun työntekijät altistuvat tai voivat altistua uusille tai useille erilaisille syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville tai lisääntymiselle vaarallisille tekijöille, myös lääkkeisiin sisältyville kyseisille tekijöille;

2) tarvittaessa määräajoin toistuvaa työntekijöille, jotka altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville tai lisääntymiselle vaarallisille tekijöille, kuitenkin terveydenhuollon toimintaympäristöissä määräajoin järjestettyä erityisesti, kun käytetään kyseisiä tekijöitä sisältäviä uusia lääkkeitä.

Työnantajan on tiedotettava työntekijöille syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymiselle vaarallisia tekijöitä sisältävistä laitteistoista ja säiliöistä.

Jos syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle, perimää vaurioittavalle tai lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle on liitteessä IV asetettu biologinen raja-arvo, työntekijöille on ilmoitettava 14 §:ssä tarkoitetusta terveydentilan seurannan vaatimuksesta ennen kuin heidät osoitetaan tehtävään, jossa on vaara altistua kyseiselle tekijälle.

Selostus:

Pykälässä säädetään työntekijöille annettavasta opetuksesta ja ohjeista.

Pykälän sisältö perustuu syöpädirektiivin 11 artiklaan.

Pykälän 1 momentissa säädetään työnantajan velvollisuudesta ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijät saavat riittävää sekä hyvää opetusta ja ohjausta kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Momentin 1–5 kohdissa säädetään asioista, joita työnantajan tulee erityisesti tiedotuksin ja ohjein saattaa työntekijän tietoon. Opetuksessa ja ohjauksessa työntekijä perehdytetään erityisesti kyseessä olevan työpaikan olosuhteisiin sekä työmenetelmiin, joten työntekijällä mahdollisesti oleva koulutuskaan ei poista työnantajan velvollisuutta järjestää pykälässä tarkoitettua opetusta ja ohjausta. Opetuksessa ja ohjauksessa työnantajan on otettava huomioon niin työpaikan olosuhteet kuin työntekijän henkilöön liittyvät seikat, kuten esimerkiksi työntekijän ikä ja työkokemus.

Pykälän 2 momentissa säädetään, millaista opetuksen ja ohjauksen tulee olla.

Lisäksi pykälän 3 momentissa työnantajan velvollisuudesta tiedottaa työntekijöille syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymiselle vaarallisia tekijöitä sisältävistä laitteistoista ja vastaavista säiliöistä.

Pykälän uusi 4 momentti perustuu syöpädirektiivin päivitysdirektiiviin. Kyseisen momentin mukaan, mikäli työtehtävässä on vaara altistua syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle, perimää vaurioittavalle tai lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle, jolle on asetuksen liitteessä IV asetettu biologinen raja-arvo, on työntekijälle ennen tehtävään osoittamista ilmoitettava terveydentilan seurannan vaatimuksesta.

16 §
Tiedottaminen

Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että:

1) työntekijät tai heidän edustajansa voivat varmistua siitä, miten tätä asetusta sovelletaan erityisesti tilanteissa, joissa on kyse työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavien suojavaatteiden ja -välineiden valinnasta ja käytöstä sekä työnantajan määrittelemistä 10 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä;

2) työntekijöille ja heidän edustajilleen ilmoitetaan niin pian kuin mahdollista 10 §:ssä tarkoitetuista odottamattomista altistumisista ja 11 §:ssä tarkoitetuista ennakoitavissa olevista altistumisista ja niiden syistä sekä suoritetuista tai suoritettavista toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi.

Selostus:

Pykälässä säädetään työnantajan tiedottamisvelvollisuudesta.

Pykälän sisältö vastaa syöpädirektiivin 12 artiklan a-b alakohtia.

Pykälän mukaan työnantajalla on velvollisuus tiedottaa työntekijöitä tai heidän edustajiaan, miten asetusta sovelletaan erityisesti tilanteissa, joissa on kyse työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavien suojavaatteiden ja -välineiden valinnasta sekä käytöstä.

Lisäksi pykälän mukaan työntekijöille tai heidän edustajilleen on tiedotettava odottamattomista altistumisista ja ennakoitavissa olevista altistumisista sekä niiden syistä ja toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi.

17 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2024.

Tällä asetuksella kumotaan työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annettu valtioneuvoston asetus (1267/2019) ja lyijytyöstä annettu valtioneuvoston päätös (1154/1993).

Selostus:

Pykälässä säädetään asetuksen voimaantuloajankohdasta.

Lisäksi pykälässä säädetään työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen ja lyijytyöstä annetun valtioneuvoston päätöksen kumoamisesta.

18 §
Siirtymäsäännökset

Liitteessä II mainittua syöpää aiheuttavien kromiyhdisteiden raja-arvoa sovelletaan 17 päivästä tammikuuta 2025. Siihen asti sovelletaan raja-arvoa 0,010 milligrammaa kuutiometrissä ilmaa. Hitsauksessa, plasmaleikkauksessa tai vastaavissa työprosesseissa, joissa syntyy huuruja, sovelletaan mainittuna aikana kuitenkin raja-arvoa 0,025 milligrammaa kuutiometrissä ilmaa.

Liitteessä II mainittua bentseenin raja-arvoa sovelletaan 5 päivästä huhtikuuta 2026. Siihen asti sovelletaan raja-arvoa 0,5 miljoonasosaa tilavuutena ilmassa (1,65 milligrammaa kuutiometrissä ilmaa).

Liitteessä II mainittua kadmiumin ja sen epäorgaanisten yhdisteiden raja-arvoa sovelletaan 11 päivästä heinäkuuta 2027. Siihen asti sovelletaan raja-arvoa 0,004 milligrammaa kuutiometrissä ilmaa keuhkorakkuloihin päätyvänä osuutena mitattuna.

Liitteessä II mainittua berylliumin ja sen epäorgaanisten yhdisteiden raja-arvoa sovelletaan 11 päivästä heinäkuuta 2026. Siihen asti sovelletaan raja-arvoa 0,0006 milligrammaa kuutiometrissä ilmaa.

Liitteessä II mainittuja formaldehydin raja-arvoja sovelletaan terveydenhuolto- sekä hautaus- ja balsamointialoilla 11 päivästä heinäkuuta 2024. Siihen asti sovelletaan 8 tunnin raja-arvoa 0,5 miljoonasosaa tilavuutena ilmassa.

Liitteessä II mainittua dieselmoottorien pakokaasujen raja-arvoa sovelletaan maanalaisessa kaivostoiminnassa ja tunnelirakentamisessa 21 päivästä helmikuuta 2026.

Liitteessä II mainittua akryylinitriilin raja-arvoa sovelletaan 5 päivästä huhtikuuta 2026.

Selostus:

Pykälässä säädetään raja-arvojen siirtymäajoista.

Siirtymäsäännökset perustuvat syöpädirektiivin päivitysdirektiivin vastaaviin siirtymäsäännöksiin. Poikkeuksena on nikkeliyhdisteiden raja-arvojen siirtymäaika, jota ei kuitenkaan kansallisesti käytetä. Nikkeliyhdisteille on nimittäin olemassa kansallisesti asetetut HTP-arvot, jotka ovat samat kuin syöpädirektiivin päivitysdirektiivissä nikkeliyhdisteille asetetut sitovat raja-arvot. Tästä johtuen nikkeliyhdisteille asetetut HTP-arvot muuttuivat asetuksen voimaan tullessa syöpädirektiivin päivitysdirektiivin mukaisiksi sitoviksi raja-arvoiksi ilman siirtymäaikaa.

---

Asetus tuli voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2024.

---

Liite I

SYÖPÄSAIRAUDEN VAARAA AIHEUTTAVAT, PERIMÄÄ VAURIOITTAVAT TAI LISÄÄNTYMISELLE VAARALLISET TYÖMENETELMÄT

A. SYÖPÄSAIRAUDEN VAARAA AIHEUTTAVAT TAI PERIMÄÄ VAURIOITTAVAT TYÖMENETELMÄT

1. Auramiinin valmistus.
2. Työ, johon liittyy altistuminen polysyklisille aromaattisille hiilivedyille.
3. Työ, johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa syntyville tai syntyneille syöpävaarallisille aineille
4. Työ, johon liittyy altistuminen sellaisille pölyille, huuruille ja sumuille, jotka syntyvät
nikkelikuparikiven pasutuksen ja sähköraffinoinnin aikana.
5. Vahvasti hapan isopropyylialkoholin valmistusmenetelmä.
6. Työ, johon liittyy työntekijän altistuminen lehtipuupölylle.
7. Työ, johon liittyy ihoaltistuminen käytetyille moottoriöljyille.
8. Työ, johon liittyy altistuminen kiteiselle piidioksidipölylle.
9. Työ, johon liittyy altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville anatomis-terapeuttis-kemiallisen (ATC)-luokituksen mukaisille solunsalpaajille tai muille lääkkeille, jotka sisältävät tämän asetuksen 2 §:n 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tai perimää vaurioittavia aineita.
10. Ruostumattoman teräksen hitsaus ja terminen leikkaus.
11. Työ, johon liittyy altistuminen dieselmoottorien pakokaasuille.
12. Työ, johon liittyy altistuminen arseenille ja sen epäorgaanisille yhdisteille.

B. LISÄÄNTYMISELLE VAARALLISET TYÖMENETELMÄT

1. Työ, johon liittyy altistuminen lääkkeille, jotka sisältävät tämän asetuksen 2 §:n 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja lisääntymiselle vaarallisia aineita.

Selostus:

Liitteessä I säädetään asetuksen soveltamisalaan kuuluvista työmenetelmistä.

Liitteessä listataan sellaiset syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi ja lisääntymiselle vaarallisiksi katsotut tekijät, joita CLP-asetuksen luokittelu ei kata. Liitteen luettelo perustuu pääsääntöisesti syöpädirektiivin vastaavaan liitteeseen I.

Liitteeseen lisättiin erilliset alaotsikot syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville ja perimää vaurioittaville työmenetelmille sekä lisääntymiselle vaarallisille työmenetelmille, koska lisääntymiselle vaarallisiin tekijöihin sovelletaan joiltain osin eri velvoitteita kuin syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviin ja perimää vaurioittaviin tekijöihin.

Liitteeseen lisättiin työ, johon liittyy altistuminen lääkkeille, jotka sisältävät tämän asetuksen 2 §:n 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja lisääntymiselle vaarallisia aineita. Myös liitteen syöpävaarallisia ja perimää vaurioittavia työmenetelmiä koskevaa kohtaa 9 muokattiin lisäämällä aiemmin mainittujen solunsalpaajien lisäksi myös muut lääkkeet, jotka sisältävät tämän asetuksen 2 §:n 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tai perimää vaurioittavia vaarallisia aineita. Lisäykset perustuvat syöpädirektiivin päivitysdirektiiviin yhteydessä EU:n virallisessa lehdessä julkaistuun lausumaan, jonka mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisenä näkemyksenä on, että tällaiset vaaralliset lääkkeet kuuluvat direktiivin soveltamisalaan.

Kumotun asetuksen liitteeseen sisältyneitä muotoiluja täsmennettiin tässä uuden asetuksen liitteessä. Aiemmin käytetty termi "kovapuupöly" korvattiin termillä "lehtipuupöly", joka on suomeksi selkeämpi ja josta käy paremmin ilmi, että tarkoitus on kattaa myös koivun ja muiden lehtipuiden pöly. Samoin täsmennettiin termi "polttoleikkaus" muotoon "terminen leikkaus". Käytettyjen moottoriöljyjen kohdalla täsmennettiin direktiivin mukaisesti, että kyse on nimenomaisesti ihoaltistumisesta.

Täysin uutena kohtana liitteeseen lisättiin altistuminen arseenille ja sen epäorgaanisille yhdisteille. Kyseessä on kansallinen lisäys. Arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet ovat syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia, vaikka toistaiseksi vain osa arseeniyhdisteistä on saanut CLP-asetuksen mukaisen luokituksen syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi. Arseenille ja sen yhdisteille on jo aiemmin asetettu sitova raja-arvo.

Liite II

TYÖSSÄ TAPAHTUVAN ALTISTUMISEN SITOVAT RAJA-ARVOT. SYÖPÄSAIRAUDEN VAARAA AIHEUTTAVAT JA PERIMÄÄ VAURIOITTAVAT TEKIJÄT.

Tekijän nimi	EY-nro (1)	CAS-nro (2)	Raja-arvot						Huomautus	Siirtymäsäännös
			8 tuntia (3)			Lyhytaikainen (4)
			mg/m3 (5)	ppm (6)	f/cm3 (7)	mg/m3 (5)	ppm (6)	f/cm3 (7)
Lehtipuupölyt	-	-	2 (8)	-	-	-	-	-	Hengitystieherkistyminen (11)
Kromi(VI)-yhdisteet, jotka ovat 2 §:ssä tarkoitettuja syöpää aiheuttavia aineita	-	-	0,005	-	-	-	-	-	Iho- ja hengitystieherkistyminen (11) Kromina mitattuna	18 §:n 1 momentti
Tulenkestävät keraamiset kuidut, jotka ovat 2 §:ssä tarkoitettuja syöpää aiheuttavia aineita	-	-	-	-	0,3	-	-	-	-
Kiteinen piidioksidipöly	-	-	0,1 (9)	-	-	-	-	-	-
Bentsiini	200-753-7	71-43-2	0,66	0,2	-	-	-	-	Iho (10)	18 §:n 2 momentti
Vinyylikloridimonomeeri	200-831-0	75-01-4	2,6	1	-	-	-	-	-
Etyleenioksidi	200-849-9	75-21-8	1,8	1	-	9	5	-	Iho (10)
1,2-Epoksipropaani	200-879-2	75-56-9	2,4	1	-	-	-	-	-
Trikloorietyleeni	201-167-4	79-01-6	54,7	10	-	164,1	30	-	Iho (10)
Akryyliamidi	201-173-7	79-06-1	0,1	-	-	-	-	-	Iho (10); Ihoherkistyminen (11)
2-Nitropropaani	201-209-1	79-46-9	1,8	0,5	-	14	4	-	-
o-Toluidiini	202-429-0	95-53-4	0,5	0,1	-	-	-	-	Iho (10)
4,4´-Metyleenidianiliini	202-974-4	101-77-9	0,08	-	-	-	-	-	Iho (10); Ihoherkistyminen (11)
Epikloorihydriini	203-439-8	106-89-8	1,9	-	-	-	-	-	Iho (10); Ihoherkistyminen (11)
Etyleenidibromidi	203-444-5	106-93-4	0,8	0,1	-	-	-	-	Iho (10)
1,3-Butadieeni	203-450-8	106-99-0	2,2	1	-	-	-	-	-
Etyleenidikloridi	203-458-1	107-06-2	8,2	2	-	-	-	-	Iho (10)
Hydratsiini	206-114-9	302-01-2	0,013	0,01	-	-	-	-	Iho (10); Ihoherkistyminen (11)
Bromietyleeni	209-800-6	593-60-2	4,4	1	-	-	-	-	-
Kadmium ja sen epäorgaaniset yhdisteet	-	-	0,001	-	-	-	-	-	Kadmiumina mitattuna	18 §:n 3 momentti
Beryllium ja sen epäorgaaniset yhdisteet	-	-	0,0002	-	-	-	-	-	Iho- ja hengitystieherkistyminen (11) Berylliumina mitattuna	18 §:n 4 momentti
Arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet	-	-	0,01	-	-	-	-	-	Arseenina mitattuna
Formaldehydi	200-001-8	50-00-0	0,37	0,3	-	0,74	0,6	-	Ihoherkistyminen (11)	18 §:n 5 momentti
4,4'-Metyleenibis(2-kloorianiliini) (MOCA)	202-918-9	101-14-4	0,01	-	-	-	-	-	Iho (10)
Dieselmoottorien pakokaasut	-	-	0,05(9)(12)	-	-	-	-	-	Alkuainehiilenä mitattuna	18 §:n 6 momentti
Akryylinitriili	203-466-5	107-13-1	1	0,45	-	4	1,8	-	Iho (10); Ihoherkistyminen (11)	18 §:n 7 momentti
Nikkeliyhdisteet	-	-	0,01(12,14) 0,05(13,14)	-	-	-	-	-	Iho- ja hengitystieherkistyminen (11) Nikkelinä mitattuna
Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen seokset	-	-	-	-	-	-	-	-	Iho (10)
Käytetyt moottoriöljyt	-	-	-	-	-	-	-	-	Iho (10)

(¹) EY-numero eli Einecs-, ELINCS- tai NLP -numero on aineen virallinen numero Euroopan unionissa asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 1 osan 1.1.1.2 kohdassa määritellyn mukaisesti.

(²) CAS-nro: Chemical Abstract Service -rekisterinumero.

(³) Mitattuna tai laskettuna suhteessa kahdeksan tunnin vertailuajan aikapainotettuun keskiarvoon (Time Weighted Average (TWA)). Hiukkasmaisten epäpuhtauksien osalta arvo koskee hengittyvää jaetta, ellei erikseen muuta ole määritelty.

(⁴) Lyhyen aikavälin raja-arvo (Short-Term Exposure Limit (STEL)). Raja-arvo, jota altistus ei saa ylittää ja joka koskee 15 minuutin ajanjaksoa, jollei toisin ilmoiteta. Hiukkasmaisten epäpuhtauksien osalta arvo koskee hengittyvää jaetta, ellei erikseen muuta ole määritelty.

(⁵) mg/m³ = milligrammaa ilmakuutiometriä kohti 20°C:ssa ja 101,3 kPa:ssa (760 mm elohopeamittarilla).

(⁶) ppm = miljoonasosaa tilavuutena ilmassa (ml/m³).

(⁷) f/cm³ = kuituja kuutiosenttimetrissä

(⁸) Jos lehtipuupölyjä on sekoittunut muihin puupölyihin, raja-arvoa sovelletaan kaikkiin seoksessa mukana oleviin puupölyihin.

(⁹) Keuhkorakkuloihin päätyvä osuus (alveolijae).

(¹⁰) Huomattava kehon kokonaiskuormituksen lisääntyminen ihon kautta altistumalla mahdollista.

(¹¹) Aine voi aiheuttaa herkistymistä.

(¹²) Keuhkorakkuloihin päätyvä osuus, nikkelinä mitattuna.

(¹³) Hengittyvä osuus, nikkelinä mitattuna.

(¹⁴) Jos työpaikan ilmassa on sekä metallista nikkeliä että nikkeliyhdisteitä, raja-arvoa sovelletaan nikkelin kokonaispitoisuuteen kyseessä olevassa pölyjakeessa.

Selostus:

Liitteessä listataan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville ja perimää vaurioittaville tekijöille asetetut 8 tunnin sekä lyhytaikaisen altistumisen raja-arvot siirtymäaikoineen.

Lyhytaikaisen altistumisen raja-arvolla suojataan työntekijöitä aineen muihin kuin syöpävaaraan perustuvilta, akuuteilta terveysvaikutuksilta. Lisäksi liitteeseen tehdään huomautussarakkeeseen merkintä niiden aineiden kohdalle, joiden osalta ihon kautta imeytyminen voi vaikuttaa merkittävästi kokonaisaltistumiseen sekä aineille, joiden osalta on syytä huomioida herkistymisvaatimukset. Mikäli toisin ei ole erikseen määritelty, raja-arvo koskee hengittyvää jaetta.

Liite perustuu syöpädirektiivin liitteeseen III. Uuden asetuksen liitteeseen lisättiin syöpädirektiivin päivitysdirektiivin mukaisesti uudet sitovat raja-arvot nikkeliyhdisteille ja akryylinitriilille sekä bentseenin sitovaa raja-arvoa päivitettiin. Lisäksi 2-nitropropaanin raja-arvoa päivitettiin työntekijöitä paremmin suojaavaksi, vaikka aineen käyttö on Suomessa hyvin vähäistä. Samoin etyleenioksidille asetettiin lyhytaikaisen altistumisen raja-arvot. Selkeyden vuoksi taulukkoa yhdenmukaistettiin siten, että kaikkien metallien ja niiden yhdisteiden osalta taulukon huomautussarakkeeseen on merkitty, että yhdisteiden pitoisuudet tulee mitata kyseisenä metallina.

Liite III

TYÖSSÄ TAPAHTUVAN ALTISTUMISEN SITOVAT RAJA-ARVOT. LISÄÄNTYMISELLE VAARALLISET TEKIJÄT.

Raja-arvot sellaisille lisääntymiselle vaarallisille tekijöille, jotka ovat myös syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tai perimää vaurioittavia on listattu liitteessä II)

A. Kynnysarvottomat tekijät

Tekijän nimi	EY-nro (1)	CAS-nro (2)	Raja-arvot						Huomautus	Siirtymäsäännös
			8 tuntia (3)			Lyhytaikainen (4)
			mg/m3 (5)	ppm (6)	f/cm3 (7)	mg/m3 (5)	ppm (6)	f/cm3 (7)
Lyijy ja sen epäorgaaniset yhdisteet	-	-	0,1	-	-	-	-	-	Lyijynä mitattuna

B. Kynnysarvolliset tekijät

Tekijän nimi	EY-nro (1)	CAS-nro (2)	Raja-arvot						Huomautus	Siirtymäsäännös
			8 tuntia (3)			Lyhytaikainen (4)
			mg/m3 (5)	ppm (6)	f/cm3 (7)	mg/m3 (5)	ppm (6)	f/cm3 (7)
N,N-dimetyyliasetamidi	204-826-4	127-19-5	36	10	-	72	20	-	Iho(8)
Nitrobentseeni	202-716-0	98-95-3	1	0,2	-	-	-	-	Iho(8)
N,N-dimetyyliformamidi	200-679-5	68-12-2	6	2	-	30	10	-	Iho(8)
2-Metoksietanoli	203-713-7	109-86-4	-	1	-	-	-	-	Iho(8)
2-Metoksietyyliasetaatti	203-772-9	110-49-6	-	1	-	-	-	-	Iho(8)
2-Etoksietanoli	203-804-1	110-80-5	8	2	-	-	-	-	Iho(8)
2-Etoksietyyliasetatti	203-839-2	111-15-9	11	2	-	-	-	-	Iho(8)
1-Metyyli-2-pyrrolidoni	212-828-1	872-50-4	40	10	-	80	20	-	Iho(8)
Elohopea ja sen epäorgaaniset yhdisteet	-	-	0,02	-	-	-	-	-	Elohopeana mitattuna
Bisfenoli A; 4,4'-isopropylideenidifenoli	201-245-8	80-05-7	2	-	-	-	-	-	-
Hiilimonoksidi	211-128-3	630-08-0	23	20	-	117	100	-	-
Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti	204-211-0	117-81-7	5	-	-	10	-	-	-
1-Bromipropaani	203-445-0	106-94-5	50	10	-	250	50	-	-
2-Bromipropaani	200-855-1	75-26-3	5,1	1	-	-	-	-	-
Etyleenitiourea	202-506-9	96-45-7	0,1	-	-	0,6	-	-	-
Formamidi	200-842-0	75-12-7	19	10	-	37	20	-	Iho(8)
Warfariini	201-377-6	81-81-2	0,1	-	-	0,3	-	-	-

(¹) EY-numero eli Einecs-, ELINCS- tai NLP -numero on aineen virallinen numero Euroopan unionissa asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 1 osan 1.1.1.2 kohdassa määritellyn mukaisesti.

(²) CAS-nro: Chemical Abstract Service -rekisterinumero.

(³) Mitattuna tai laskettuna suhteessa kahdeksan tunnin vertailuajan aikapainotettuun keskiarvoon (Time Weighted Average (TWA)). Hiukkasmaisten epäpuhtauksien osalta arvo koskee hengittyvää jaetta, ellei erikseen muuta ole määritelty.

(⁴) Lyhyen aikavälin raja-arvo (Short-Term Exposure Limit (STEL)). Raja-arvo, jota altistus ei saa ylittää ja joka koskee 15 minuutin ajanjaksoa, jollei toisin ilmoiteta. Hiukkasmaisten epäpuhtauksien osalta arvo koskee hengittyvää jaetta, ellei erikseen muuta ole määritelty.

(⁵) mg/m³ = milligrammaa ilmakuutiometriä kohti 20°C:ssa ja 101,3 kPa:ssa (760 mm elohopeamittarilla).

(⁶) ppm = miljoonasosaa tilavuutena ilmassa (ml/m³).

(⁷) f/cm³ = kuituja kuutiosenttimetrissä

(⁸) Huomattava kehon kokonaiskuormituksen lisääntyminen ihon kautta altistumalla mahdollista.

Selostus:

Liite III on täysin uusi liite, jossa listataan asetuksen soveltamisalaan lisätyille lisääntymiselle vaarallisille tekijöille esitettävät sitovat raja-arvot syöpädirektiivin liitteeseen III perustuen.

Asetuksen liitteessä on erilliset alaotsikot kynnysarvottomille ja kynnysarvollisille lisääntymiselle vaarallisille tekijöille, koska näihin tekijöihin sovelletaan joiltain osin eri velvoitteita. Kynnysarvottomien tekijöiden osalta ei ole määriteltävissä turvallista altistumisen tasoa. Tällaisiksi aineiksi on toistaiseksi katsottu vain lyijy ja sen epäorgaaniset yhdisteet, joiden osalta sikiölle kohdistuvien vaikutusten ei ole pystytty määrittämään turvallista altistumistasoa. Lyijyn ja sen epäorgaanisten yhdisteiden raja-arvo perustuu kumottuun lyijytyöstä annettuun valtioneuvoston päätökseen. Kynnysarvollisille tekijöille voidaan määrittää turvallisen altistumisen taso ja tämän pohjalta asettaa suojaavat raja-arvot, joita noudattamalla voidaan ehkäistä työntekijöiden terveyteen kohdistuvat riskit.

Liitteeseen siirrettiin syöpädirektiivin mukaisesti sitovina raja-arvoina 11 aineen aiemmat raja-arvot. Kyseiset aineet ovat hiilimonoksidi, elohopea ja sen epäorgaaniset yhdisteet, bisfenoli A, N-metyyli-pyrrolidoni (NMP), N,N-dimetyyliformamidi (DMF), N,N-dimetyyliasetamidi (DMAC), nitrobentseeni, 2-etoksietanoli, 2- metoksietanoli, 2-etoksietyyliasetaatti ja 2-metoksietyyliasetaatti. Lisäksi liitteen taulukkoon lisättiin sitovat raja-arvot kuudelle kynnysarvolliselle lisääntymiselle vaaralliselle aineelle, jolle Suomessa on ollut kansallisesti asetetut HTP-arvot. Nämä aineet ovat bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti, 1-bromipropaani, 2-bromipropaani, etyleenitiourea, formamidi ja warfariini. Raja-arvot ovat muilta osin olemassa olevien HTP-arvojen mukaiset, mutta N,N-dimetyyliformamidin osalta kansallisesti on kolmikantaisessa valmistelussa päädytty esittämään 8 tunnin altistumiselle päivitettyä raja-arvoa perustuen REACH-lainsäädännön nojalla annetun rajoituksen mukaiseen vaikutuksettomaan altistumistasoon (DNEL). REACH-rajoitukset ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä ja rajoituksen DNEL-arvoa on työpaikoilla noudatettava, joten raja-arvojen yhdenmukaistaminen helpottaa työnantajia. Selkeyden vuoksi taulukon huomautussarakkeeseen merkittiin, että yhdisteiden pitoisuudet tulee mitata kyseisenä metallina.

Liite IV

BIOLOGISET RAJA-ARVOT JA NIIHIN LIITTYVÄ TERVEYDENTILAN SEURANTA

Lyijy ja sen epäorgaaniset yhdisteet

Työntekijöiden altistumisen seurantaan on kuuluttava veren lyijypitoisuuden mittaus (B-Pb) käyttämällä atomispektroskopiaa tai muuta menetelmää, jolla saadaan vastaavat tulokset. Sitova biologinen raja-arvo on 500 μg Pb/l () verta.

Jos työpaikalla työntekijän hengitysilman lyijypitoisuus on yli 0,015 mg/m3() laskettuna aikapainotettuna keskiarvona 40 viikkotunnin ajalta tai yhdenkin työntekijän veren lyijypitoisuus on 400 μg Pb/l kohden tai enemmän, tulee työnantajan erityisesti tarkkailla työpaikan ilman lyijypitoisuutta, työntekijöiden veren lyijypitoisuutta ja lyijyn mahdollisesti aiheuttamia terveyshaittoja.

__________________________________________________________________________________________________________

⁽¹⁾ μg Pb/l = mikrogrammaa lyijyä litrassa.

⁽²⁾ mg/m3 = milligrammaa kuutiometrissä.

Selostus:

Liitteessä IV säädetään lyijyä koskevasta biologisesta raja-arvosta, työntekijöiden altistumisen seurannasta ja terveydentilan seurannasta.

Kohta vastaa pääosin päivitetyn syöpädirektiivin vastaavaa liitettä III a.

Liitteessä mainittu veren lyijypitoisuuden seuraaminen työntekijöiden verinäytteistä on tarpeen, koska lyijy kertyy elimistöön ja veren lyijypitoisuus on keskeinen lyijyn aiheuttamien terveysvaikutusten kannalta.

Liitteen mukaan lyijyn ja sen epäorgaanisten yhdisteiden sitova biologinen raja-arvo on 500 μg Pb/l verta. Esitetty arvo vastaa voimassa olevaa raja-arvoa, josta säädettiin kumotussa lyijytyöstä annetussa valtioneuvoston päätöksessä. Toisin kuin direktiivissä, arvo on asetuksessa annettu kansainvälisen yksikköjärjestelmän mukaisesti litraa koskevina yksiköinä.

Liitteessä säädetään myös pitoisuusrajoista, joiden ylittyessä työnantajan tulee erityisesti tarkkailla työpaikan ilman lyijypitoisuutta, työntekijöiden veren lyijypitoisuutta ja lyijyn mahdollisesti aiheuttamia terveyshaittoja. Muilta osin liitteen kohta vastaa veren lyijypitoisuuden osalta syöpädirektiivissä säädettyä paitsi työpaikan ilmapitoisuuden osalta esitetään tiukempi arvo kuin syöpädirektiivissä asetettu seurantaa edellyttävä arvo. Kyseinen tiukempi arvo vastaa kuitenkin pitoisuustasoa, joka sisältyy EU:ssa jo hyväksyttyyn, mutta vielä julkaisemattomaan viidenteen syöpädirektiivin päivitysdirektiiviin.

Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi