-
Rikoksentekijä
- Avunanto rikokseen
- Laiminlyönti
- Nuori rikoksentekijä
- Oikeuttamisperuste
- Osallisuus rikokseen
- Rikoksen valmistelu
- Rikoksen yritys
- Rikoksentekijän suojeleminen
- Rikoskumppani
- Rikosoikeudellinen koskemattomuus
- Rikosvastuun kohdentaminen
- Syyksiluettavuus
- Syyntakeisuus
- Tahallisuus (rikosoikeudessa)
- Tehokas katuminen
- Tuottamus (rikosoikeudessa)
- Vaarallinen rikoksenuusija
- Yllytys rikokseen
Avunanto rikokseen
- Uutiset
8.1.2024 9.13
KKO: Huumausaineiden hallussapito vai avunanto huumausainerikokseen?A oli sallinut B:n säilyttää noin neljän kuukauden ajan hänen asunnollaan huumausaineita, jotka olivat olleet B:n määräysvallassa levitystä varten.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A:n menettelyssä oli ollut kysymys huumausaineiden hallussapidosta eikä vain avunannosta B:n huumausainerikokseen. - Uutiset
12.10.2023 9.26
KKO: Konkurssipesän oikeus vahingonkorvaukseen velallisen rikoksessa rajoittui yhtiön velkojien saatavien yhteismäärään, kun ne olivat pienemmät kuin perusteettomien nostojen yhteismääräA:n oli katsottu syyllistyneen törkeään velallisen epärehellisyyteen, koska A oli käyttänyt ilman hyväksyttävää syytä C Oy:n varoja. B:n syyksi oli luettu avunanto A:n tekemään törkeään velallisen epärehellisyyteen, koska B oli nostanut C Oy:n pankkitililtä yhtiön varoja ja toimittanut ne A:n käytettäväksi. C Oy:n konkurssipesä vaati A:ta ja B:tä yhteisvastuullisesti korvaamaan konkurssipesälle yhtiön tililtä perusteettomasti nostetut varat. Velkojien konkurssisaatavat olivat pienemmät kuin perusteettomien nostojen yhteismäärä.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla C Oy:n konkurssipesän oikeus vahingonkorvaukseen A:lta ja B:ltä rajoittui yhtiön velkojien saatavien yhteismäärään. - Uutiset
8.9.2022 11.20
Hovioikeus: 16-vuotiaan nuoren osuus rikoksen toteuttamisessa oli ollut olennainen - tuomittiin avunannon asemasta tekijäkumppanina taposta ja ryöstöstä nuorena henkilönä 7 vuoden vankeusrangaistukseenAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, täyttikö vastaajan (tekohetkellä 16 v.) menettely kohdassa 3 avunannon asemesta tekijäkumppanuuden sekä siitä, oliko vastaajan rangaistusta korotettava. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että vastaajan osuus rikoksen toteuttamisessa oli ollut olennainen. Vastaaja oli yhdessä B:n kanssa tappanut C:n. Kohdasta 2 (törkeä ryöstö nuorena henkilönä) tuomittavan rangaistuksen vaikutus yhteiseen rangaistukseen oli 6 kuukautta, joten vastaaja oli tuomittava yhteiseen 7 vuoden vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 8.9.2022) - Uutiset
27.5.2022 12.29
Hovioikeus: Näköisaseen veljelleen luovuttanut syyllistyi avunantoon ryöstöön - Uutiset
22.9.2021 14.30
Hovioikeus: Käräjäoikeuden määräämää viiden vuoden pituista liiketoimintakieltoa ei ollut aihetta kumota eikä sen kestoa lyhentää - Uutiset
9.9.2021 11.30
Hovioikeus: Tilauspetosrikokseen osallistumisesta jäi varteenotettava epäilyAsiassa oli riidatonta, että tuntemattomaksi jääneet henkilöt olivat suorittaneet syytteen teonkuvauksessa tarkoitetun tilauspetoksen, jonka seurauksena oikeudettomasti tilatut ja maksamatta jääneet elektroniikkatuotteet oli toimitettu noudettaviksi Tammiston K-Citymarketissa sijainneesta postin toimipisteestä. HO:ssa kysymys oli, kuten jo KO:ssa, vastaajan osallisuuden arvioimisesta. Arvioituaan asiassa esille tulleita seikkoja erikseen ja myös kokonaisuutena HO katsoi, ettei vastaajan ymmärrystä ja tietoisuutta tilauspetosrikokseen osallistumisestaan voitu päätellä syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella vaan että vastaajan syyllisyydestä jäi OK 17 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu varteenotettava epäily. HO:lla ei näin ollen ollut syytä muuttaa KO:n tuomiota, jolla syyte oli hylätty. (Vailla lainvoimaa 9.9.2021) - Uutiset
15.6.2021 13.00
Luovuttiko puhelimensa ja puhelinnumeronsa Tori.fi -ilmoituksen tekemistä varten - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei tunnustuksensa peruuttaneen näytetty syyllistyneen avunantoon petokseenHO hylkäsi syytteen avunannosta petokseen. KKO on ratkaisussaan KKO 2020:61 (kohdat 14 ja 15) todennut, että vastaajan peruuttaman esitutkintakertomuksen painoarvoa näyttönä on arvioitava kertomuksen luotettavuuden perusteella. Näytön arvioinnissa on kiinnitettävä tämän ohella huomio erityisesti siihen, kyetäänkö peruutetun esitutkintalausuman totuudenmukaisuus riittävällä varmuudella vahvistamaan muun asiassa esitetyn näytön perusteella. Tuomioistuimen on harkittava kunkin todisteen näyttöarvoa erikseen ja tehtävä todisteiden yhteisestä näyttöarvosta kokonaisharkinta. Kun tunnustus tuomioistuimessakaan annettuna ei pääsääntöisesti yksin riitä tuomion perusteeksi, on selvää, ettei sellaiseksi yksin riitä myöskään esitutkinnassa annettu, sittemmin peruutettu tunnustuslausuma. Vastaajan peruuttaman esitutkintalausuman näyttöarvoa punnittaessa voidaan kiinnittää huomiota muun muassa esitutkintakertomuksen antamisen olosuhteisiin, kertomuksen johdonmukaisuuteen ja yksityiskohtaisuuteen sekä vastaajan kertomuksensa peruuttamiselle esittämiin syihin. (Vailla lainvoimaa 15.6.2021) - Uutiset
9.4.2021 12.30
Hovioikeus: Avunanto törkeään veropetokseen - näytön harkinnan lähtökohdista - Uutiset
18.2.2021 13.15
Osakaslainojen ilmoittamatta jättäminen - hovioikeus tuomitsi törkeästä veropetoksesta ja avunannosta törkeään veropetokseenAsiassa oli kysymys siitä, olivatko vastaajat V1 ja V2 laiminlyöneet velvollisuutensa ottaa selvää osakaslainan ilmoitustavasta ja sen verokohtelusta ja oliko heidän laiminlyöntinsä ollut asiassa siten tahallista, että heidän olisi täytynyt pitää vähintään varsin todennäköisenä, että jättämällä ilmoittamatta osakaslaina V1:n henkilökohtaisessa verotuksessa vero jätetään kokonaan määräämättä tai se tullaan määräämään liian alhaiseksi. Asiassa mainituilla perusteilla ja ottaen erityisesti huomioon, että laiminlyönti oli kohdistunut neljälle eri verovuodelle, HO katsoi, että V1:n ja V2:n menettelyä ei voitu pitää heidän katsomallaan tavalla huolimattomuudesta johtuvana, vaan V1:n ja tämän toimesta veroilmoitusten tekijänä toimineen V2:n oli täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että virheellinen menettely johtaa veron määräämättä jättämiseen tai veron määräämiseen liian alhaisena V1:n henkilökohtaisessa verotuksessa. Asiassa oli näytetty, että V1 ja ja V2 olivat menetelleet syytteessä väitetyllä tavalla. HO piti oikeudenmukaisena seuraamuksena V1:lle 5 kuukauden vankeusrangaistusta ja V2:lle 4 kuukauden vankeusrangaistusta. Asiassa ei ollut estettä tuomita kummankin rangaistusta ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 18.2.2021) - Uutiset
25.1.2021 13.21
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen avunannosta törkeään kotirauhan rikkomiseenA:n kuljettajana toimiminen oli ollut käräjäoikeuden katsomin tavoin merkittävä toimi muiden vastaajien kohdassa 6 syyksi luetun rikoksen toteuttamiseksi. Asiassa ei kuitenkaan esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella A:n voitaisiin rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä riittävällä varmuudella katsoa kuljettamiseen ryhtyessään tai sen aikana tienneen tai pitäneen varsin todennäköisenä, että muu seurue tulee menettelemään heidän kohdassa 6 syyksi luetulla tavalla. Näin ollen, ja koska epäselvässä tilanteessa asia on ratkaistava vastaajan eduksi, A:n ei voitu katsoa syyllistyneen menettelyllään avunantoon törkeän kotirauhan rikkomiseen. (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
22.12.2020 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen avunantoon huumausainerikokseen – jätettiin kuitenkin rangaistukseen tuomitsemattaA:n syyksi oli luettu menettely, jossa hän oli luovuttanut käyttäjätilinsä toisen henkilön käyttöön ja siirtänyt 150 euroa vastaavan määrän bitcoin-virtuaalivaluuttaa käyttäjätililleen huumausaineiden hankkimista varten. Kyseessä oli siten ollut avunanto tekoon, jossa toinen henkilö oli hankkinut huumausaineita omaa käyttöään varten. Syytteessä kuvattu teko oli tehty yli viisi vuotta sitten, kun A oli ollut 18-vuotias. A:n mukaan hän oli itse lopettanut huumausaineiden viihdekäytön jo vuosia sitten ja päässyt elämässään hyvään ja tasapainoiseen vaiheeseen, jossa rangaistus huumausainerikoksesta mahdollisesti vaikeuttaisi työnsaantia. Hovioikeus katsoi, että huumausainetablettien määrä, teosta kulunut aika, A:n nuori ikä, A:n osallisuuden aste sekä se, että kertomansa mukaan A oli lopettanut huumausaineiden käytön vuosia sitten, puolsivat rangaistuksen tuomitsematta jättämistä. Syyksiluetun avunantoteon laatu ei näissä olosuhteissa edellyttänyt rangaistuksen tuomitsemista. (Vailla lainvoimaa 22.12.2020) - Uutiset
23.11.2020 10.23
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota kirjanpitorikoksia, avunantoa ja velallisen epärehellisyyttä koskevissa asioissaHovioikeus katsoi kahden syytetyn A ja B osalta, että teot täyttivät vain perusmuotoisen kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön. Syyteoikeus kirjanpitorikoksesta oli kuitenkin rikoslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella vanhentunut molemmissa tapauksissa. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että C olisi pyrkinyt luomaan yhtiölle jälkikäteen lisää kuluja siitä tarkoituksessa, että yhtiön suuri rahankäyttö B:n itsensä toimesta olisi kirjanpidollisesti todellista pienempää. Niin ollen syyte avunannosta törkeään kirjanpitorikokseen oli hylättävä. B:n syyksi luetun törkeän velallisen epärehellisyyden vahingollisuuteen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään muuhun syyllisyyteen sekä rikoksella tavoitellun hyödyn määrään perustuvan yleisen rangaistuskäytännön huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus oli 1 vuosi 2 kuukautta vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
26.6.2020 10.45
Korkein oikeus pysyi hovioikeuden kannalla veropetostuomiossaA ja B olivat käyttäneet määräysvaltaa yhtiössä, joka oli teettänyt rakennussiivoustyötä alihankintana. Yhtiöllä oli ollut sopimuskumppaneina useita toisiaan ajallisesti seuranneita alihankintayhtiöitä, joiden nimissä toimitetut laskut yhtiö oli maksanut. Hovioikeus oli katsonut alihankintatoiminnan olleen alihankintayhtiöiden sijasta työvoiman välittämiseen osallistuneen X:n liiketoimintaa. X oli tuomittu törkeästä veropetoksesta hänen laiminlyötyään verotusta varten säädetyt velvollisuutensa. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että A:n ja B:n menettely oli ajallisesti yhteydessä päätekoon sekä edistänyt päätekoa ja lisännyt sen tekemisen mahdollisuutta, minkä vuoksi A:n ja B:n menettelyä voitiin arvioida avunantona X:n syyksi luettuun törkeään veropetokseen. - Uutiset
10.6.2020 15.00
Veloista noin kolmannes rikosperusteisia - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelyn yksityisvelkojan vastustamisesta huolimattaHakija oli tuomittu avunannosta kahteen vuonna 2006 tehtyyn törkeään petokseen. Hakijalla oli velkaa yhteensä 136.451,42 euroa. Hänen velkansa olivat syntyneet vuosina 2013-2019 lukuun ottamatta rikosperusteista velkaa. Hakija oli velvoitettu yhteisvastuullisesti kahden muun vastaajan kanssa korvaamaan asianomistajalle yhteensä 26.000 euroa sekä asianosaiskuluina 1.220 euroa. Velan kokonaismäärä korkoineen oli 49.337,32 euroa. HO totesi VJL 10 § 1 kohdan osalta, että rikokseen perustuvan velan osuus hakijan kaikista veloista oli noin kolmas osa eli melko suuri. Törkeä petos on vakava rikos, joka osoittaa piittaamatonta suhtautumista toisten taloudellisiin etuihin. Hakijan syyksi luetut rikokset olivat kohdistunut yksityishenkilöön, jolle tuomittu vahingonkorvaus oli määrältään merkittävä. Mainitut seikat puhuivat velkajärjestelyn myöntämistä vastaan. Kun otettiin kuitenkin huomioon se, että hakija oli osallistunut rikoksiin avunantajana, sekä rikoksista kulunut pitkä aika, velkajärjestelylle ei ollut VJL 10 §:n 1 kohdassa säädettyä estettä. Mainituilla perusteilla rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen järjesteleminen ei myöskään ollut 10 §:n 11 kohdassa tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta. Hakijan velkaantumiseen johtaneita toimia voitiin kuitenkin pitää kokonaisuutena arvioiden piittaamattomina ja vastuuttomina (10 § 7). Hakijan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvat seikat huomioon ottaen velkajärjestelyn myöntämiselle esteestä huolimatta oli painavia syitä (10 a §). Velkajärjestely oli siten aloitettava. - Uutiset
25.5.2020 13.30
Hovioikeuden tuomio rikoksentekijän suojelemisestaHO katsoi, että vastaaja oli kuljettamalla V2:n Haminaan edistänyt tämän pakoa. Vastaaja oli tiennyt, että tilanteessa on V2:n toimesta tapahtunut rikos. Vastaaja oli näin ollen menettelyllään syyllistynyt rikoksentekijän suojelemiseen. HO katsoi, että oikeudenmukainen yhteinen rangaistus vastaajan syyksi luetuista rikoksista (rikoksentekijän suojeleminen ja kätkemisrikkomus) oli neljä kuukautta ehdollista vankeutta. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
19.5.2020 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen avunannosta huumausainerikokseenSyytteen tueksi ei esitetty näyttöä siitä, että A olisi vastoin kiistämistään tiennyt B:n myyvän tai levittävän huumausaineita. A oli pysytellyt huumausaineiden suhteen muutenkin lähinnä passiivisena ja ainoastaan sallinut B:n oleskella huumausaineidensa kanssa asunnossa sekä käyttää niitä siellä. Näin ollen A ei ollut menettelyllään edistänyt B:n tekemää rikosta. Syyte avunannosta huumausainerikokseen oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.5.2020) - Uutiset
6.4.2020 11.20
Hovioikeus arvioi rikoksen tekemistä, tekijäkumppanuutta ja avunantoa ryöstössä, vapaudenriistossa ja petoksessaToisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen tekijäkumppanuuden sijasta avunantoon ja alensi rangaistuksen 3 vuodesta 2 vuoteen 4 kuukauteen vankeutta. (Vailla lainvoimaa 6.4.2020) - Uutiset
16.3.2020 15.30
Hovioikeus arvioi rikoskumppanuutta ja avunantoa perheyrityksessä törkeitä velallisen petosta koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli tuominnut D:n kahdesta törkeästä velallisen petoksesta 1 vuoden ehdolliseen vankeuteen, ja hylännyt A:n syytteen kahdesta törkeästä velallisen petoksesta rikoskumppanina ja B:n ja C:n syytteet avunannosta kahteen törkeään velallisen petokseen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 16.3.2020) - Uutiset
29.10.2019 8.15
Hovioikeuden tuomio avunannosta petokseen ja sen rangaistuksestaSe seikka, että vastaajilla oli ollut tilausten hakemiseen tarvittavat tiedot ja he olivat noutaneet tilaukset, ei riittänyt osoittamaan sitä, että he itse olisivat tehneet nuo tilaukset. Asiassa ei näytetty, että kirjallisina todisteina olevista tilausten noutamista koskevista asiakirjoista ilmenevät tiedot tilauksen noutajasta olisi määritelty jo tilauksia tehtäessä. Näin ollen näyttämättä jäi syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella, että juuri vastaajat olisivat olleet ne henkilöt, jotka olivat tehneet syytteessä tarkoitetut tilaukset. Syyte petoksista oli hylättävä kaikkien vastaajien osalta. A oli kohdissa 1-5, 7 ja 13-15, C kohdissa 9 ja 17 sekä B kohdissa 6 ja 8-10 syyllistynyt vaihtoehtoisen syytteen mukaisesti avunantoon petokseen. C oli kohdassa 4 toiminut yksin kuten myös C ja B kohdassa 9. Ottaen huomioon tekotavasta lausuttu rikokset eivät olleet rikoslain 36 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vähäisiä eikä kysymys siten ollut avunannosta lievään petokseen riippumatta siitä, mikä oli ollut kussakin kohdassa tuotteiden arvo. (Vailla lainvoimaa 29.10.2019) - Uutiset
14.6.2019 8.00
Hovioikeuskin katsoi vastaajan syyllistyneen avunantoon ryöstöön - KKO:n ratkaisu 1992:169 huomioon ottaen rangaistusta oli kuitenkin alennettavaKO:n toteamin tavoin asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli tiennyt päätekijän ryöstösuunnitelmasta ja ollut mukana veitsellä varustautuneena. Kirjallisena todisteena esitetystä videotallenteesta oli todettavissa, että vastaaja oli ollut teon aikana päätekijän läheisyydessä ja väkivallan alettua siirtynyt aivan asianomistajan lähietäisyydelle. HO katsoi, että vastaajan läsnäolo ja toimet veitsellä varustautuneena olivat vahvistaneet päätekijän motivaatiota ja mahdollisuuksia ryöstön tekemiseen. Vastaaja oli edellä mainituilla toimillaan turvannut päätekijän toimintaa. Edellä lausutuin lisäyksin HO hyväksyi KO:n perustelut syyksilukemisen osalta. Ottaen huomioon asiassa selostetun KKO:n ratkaisun 1992:169 sekä vastaajan pääteon edistämiseksi tekemien toimien merkityksen HO arvioi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi vastaajalle syyksiluetusta rikoksesta 6 kuukauden mittaisen vankeusrangaistuksen. Koska vastaajaa ei ollut aiemmin rikoksista rekisteröity, voitiin vankeusrangaistus määrätä ehdollisena koeajan ollessa pituudeltaan 2 vuotta. KO:n toteamin tavoin rangaistukseen oli liitettävä valvonta. (Vailla lainvoimaa 14.6.2019)