Ampuma-aserikos
- Säädökset > Lainsäädäntö39/1889Rikoslaki
- 41 luku 1 §
- törkeä ampuma-aserikos 41 luku 2 §
- lievä ampuma-aserikos 41 luku 3 §
- Uutiset
24.4.2024 14.11
Aserikoksia koskeva työryhmämietintö on julkaistu ja niitä koskevat lainmuutokset ovat lausunnoilla 7. kesäkuuta 2024 saakkaOikeusministeriön asettama työryhmä on valmistellut aserikoksia koskevat lakiehdotukset, joilla toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukset. Nykyisten aserikosten rangaistukset ankaroituisivat. Lisäksi uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely vakavaa rikollista toimintaa varten. - Uutiset
12.3.2024 13.50
Hovioikeudessa arvioitiin jälleen erityisen vaarallisen ampuma-aseen käsitettä: Putkihaulikko ja kynäpistooli – asia on myös KKO:n arvioitavanaAseiden valmistamisessa oli ollut kyse niiden ominaisuuksien ja käyttötarkoitusten peittämisestä tai salaamisesta, vaikka harhauttaminen ei välttämättä olekaan ollut ensisijainen tarkoitus. K:n oli myös täytynyt käsittää, että aseet eivät näytä tavanomaisilta aseilta. Kyseessä olevia aseita oli pidettävä törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön tarkoittamalla tavalla erityisen vaarallisina aseina. Se, että kynäpistooli ei ole ollut toimintakelpoinen, ei muuta tätä arviointia, vaan toimintakelpoisuudella on merkitystä rikoksen kokonaistörkeysarvostelussa.
Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko rikosta pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Tältä osin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut. K oli syyllistynyt käräjäoikeuden hänelle syyksilukemaan törkeään ampuma-aserikokseen. (Vailla lainvoimaa 12.3.2024) - Uutiset
13.2.2024 9.19
KKO äänesti ampuma-aseiden säilyttämisestä: Törkeä huolimattomuus ja ampuma-aserikkomusA oli säilyttänyt 21 ampuma-asetta ja yhtä aseen piippua kahdessa ampuma-aselain määräykset täyttävässä turvakaapissa kerrostalon 11. kerroksessa sijainneen kakkosasuntonsa kellarivarastossa. Kellarissa sijainneessa varastotilassa oli ollut teräsbetoniseinät ja metalliovi, jonka yläpuolella ollut metalliristikko oli peitetty sisäpuolelta kankaalla. Varastotila oli suljettu riippulukolla ja se oli sijainnut lukitussa kellarikäytävässä. Varastotilaan oli murtauduttu ja turvakaapit aseineen anastettu.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, ettei A ollut säilyttänyt aseitaan ampuma-aselain 106 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyllä tavalla pysyvään oleskelupaikkaansa kiinteästi liittyvässä tilassa, joka olisi valvottavuudeltaan vastannut vakituista asuntoa tai pysyvää oleskelupaikkaa. A:n katsottiin menetelleen törkeän huolimattomasti ja syyllistyneen ampuma-aserikkomukseen. (Ään.) - Uutiset
9.2.2024 13.13
3D-mallintaminen apuna esitutkinnassa: Poliisimurhan yrityksiin liittyvät rikosepäilyt etenevät syyteharkintaanKeskusrikospoliisi on saanut päätökseen esitutkinnan, joka liittyy kuuteen epäiltyyn murhan yritykseen Huittisissa. Samassa yhteydessä syyteharkintaan siirtyvät myös virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja ampuma-aserikos. - Uutiset
8.2.2024 9.32
KKO mittasi törkeiden ampuma-aserikosten rangaistustaA:n syyksi oli luettu törkeänä ampuma-aserikoksena se, että hän oli hankkinut, pitänyt hallussaan ja myynyt kolme toimintakuntoista sarjatuliasetta ilman näihin toimiin vaadittavia lupia. Lisäksi A oli syyllistynyt kahteen törkeään ampuma-aserikokseen, joissa rikoksen kohteena oli ollut puutteellisesti deaktivoituja sarjatuliaseita ja tällaisten aseiden toimintakuntoon muuntamiseksi tarvittavia keskeisiä osia.
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta. - Uutiset
29.12.2023 11.35
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ampuma-aserikoksen tehdyn osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja rangaistusta mitattaessa oli sovellettava koventamisperustettaJärjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät rikollisessa toiminnassaan tyypillisesti ampuma-aseita, joita myös kätketään tyypillisesti kokoontumistiloihin mahdollisten hyökkäysten ja yhteenottojen varalta. Itä-Suomen hovioikeuden tuomioissa 23/109417, 22/145478, 21/114692 ja 16/104160 on katsottu järjestäytyneen rikollisryhmän tiloissa tapahtuneet ampuma-aserikokset tehdyiksi osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Kysymys oli nk. starttirevolverista, joka oli muunnettu ampumaan kaliiperin .32 S&W -luotipatruunoita. Huomioon ottaen sanotun muunnetun aseen löytyminen HAMC:n Joensuun osaston tiloista ja M:n jäsenyys HAMC:ssa hovioikeus katsoi, ettei tässä tapauksessa jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, etteikö M:n ampuma-aserikos ole ollut ryhmän hyväksymä ja ryhmän yhteistä toimintakokonaisuutta palveleva. (Vailla lainvoimaa 29.12.2023) - Uutiset
21.12.2023 12.30
Hovioikeus lievensi käräjäoikeuden ampuma-aserikoksesta tuomitseman ehdollisen vankeusrangaistuksen sakoksi – myös sakkoa lievennettiin asian viivästymisen vuoksiKäräjäoikeuden T:lle tuomitsema rangaistus oli liian ankara, ja se oli lievennettävä sakkorangaistukseksi. Asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin yksinomaan sen johdosta, että T oli käräjäoikeuden toteamalla tavalla säilyttänyt asetta lainvastaisesti asuntonsa käyttöullakolla, josta se olisi voitu varastaa taikka josta se olisi myös muutoin voinut olla vaarassa joutua ulkopuolisten haltuun. Vaikka asian käsittely käräjäoikeudessa oli tapahtunut joutuisasti, hovioikeus katsoi, että tutkittavana olevan asian käsittely oli sen laatuun ja laajuuteen nähden sitä ennen viivästynyt, minkä vuoksi rangaistusta oli jonkin verran lievennettävä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2023) - Uutiset
10.11.2023 14.21
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että ampuma-aserikos oli törkeäA:n hallussa ollut ampuma-ase oli ollut toimintakuntoinen, ja hänellä oli ollut hallussaan siihen sopivia patruunoita. A oli pitänyt asetta hallussaan huoneistonsa lisäksi myös rappukäytävässä. Näissä olosuhteissa rikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A oli syyllistynyt syytteen mukaiseen törkeään ampuma-aserikokseen. Käräjäoikeuden syyksilukemista oli siten muutettava. (Vailla lainvoimaa 10.11.2023) - Uutiset
31.10.2023 14.37
Työryhmä valmistelemaan aserikoslainsäädännön uudistustaOikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee aserikoksia koskevaan lainsäädäntöön tarvittavat muutokset. Erityisesti kiinnitetään huomiota ampuma-aserikoksiin, jotka kytkeytyvät järjestäytyneeseen tai muuten ryhmissä tapahtuvaan rikolliseen toimintaan. Oikeusministeriön työryhmän tehtävänä on arvioida aserikoksia koskeva rikoslain 41 luku ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joissa toteutetaan hallitusohjelman kirjaukset. - Uutiset
2.10.2023 9.12
KKO kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot ja hylkäsi syytteen ampuma-aserikoksesta: Puristetun hiilidioksidikaasun paineella toimiva ilma-ase ei ollut luvanvarainenA oli tilannut ulkomailta ilma-aseen, joka toimi kokoon puristetun hiilidioksidikaasun paineella. Aseen piipun pienin sisähalkaisija oli yli 6,35 millimetriä ja aseen ammuksina käytettiin kuulia.
Korkein oikeus katsoi, ettei asiassa esitetty selvitys osoittanut, että ase olisi suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja. Asetta ei siksi ollut pidettävä ampuma-aselaissa tarkoitettuna tehokkaana ilma-aseena, joka on luvanvarainen. A:han kohdistettu syyte ampuma-aserikoksesta hylättiin. - Uutiset
13.9.2023 10.31
Hovioikeus alensi ja lievensi rangaistusta ampuma-aserikoksesta ja kahdesta varkaudesta - Uutiset
1.9.2023 12.11
Syyttäjälaitos: Syytteitä nostettu epäiltyjä terrorismirikoksia sisältävässä asiassaApulaisvaltakunnansyyttäjä on nostanut syytteet neljää suomalaista henkilöä vastaan asiassa, johon sisältyy epäiltyjä terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä törkeitä ampuma-aserikoksia sekä kouluttautumista terrorismirikosten tekemistä varten. Epäillyt teot on tehty Lahdessa ja muilla paikkakunnilla. Juttukokonaisuuteen sisältyy myös syytteitä ampuma-ase- ja huumausainerikoksista, joihin ei epäillä liittyvän terroristista tarkoitusta. - Uutiset
24.8.2023 10.53
Hovioikeus käsitteli asian vahvennetussa jaostossa ja äänesti: Oliko ampuma-ase erityisen vaarallinen ja rikos siten törkeä? – tarkkailussa erityisesti rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ja tahallisuusH:n hallusta tavattua ampuma-asetta ei tuomiossa mainituin perustein ollut ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdan tarkoittamalla tavalla naamioitu muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi, eikä se näin ollen ollut kyseisen lainkohdan ja rikoslain 41 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla erityisen vaarallinen. H oli menettelyllään syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman törkeän ampuma-aserikoksen sijasta ampuma-aserikokseen. Syyte oli enemmälti hylättävä. Hovioikeus piti oikeudenmukaisena seuraamuksena H:n syyksi luetusta rikoksesta 30 päivän vankeusrangaistusta, joka käräjäoikeuden mainitsemin perustein oli määrättävä ehdottomana. (KKO:ssa; VL:2023-116) - Uutiset
14.6.2023 11.00
Kaasuaseen hallussapidossa oli kyse lievän ampuma-aserikoksen sijasta ampuma-aserikoksesta - hovioikeus ankaroitti syyksilukemistaVastaaja oli ampuma-aselain vastaisesti pitänyt hallussaan SM 110 -merkkistä 8 mm kaliiperin kaasuasetta. Vastaajalla ei ollut ollut aselupaa. (Vailla lainvoimaa 14.6.2023) - Uutiset
5.6.2023 12.32
Hovioikeus ampuma-aserikoksesta: Olympic 6 -mallinen starttipistooli on luvanvarainen ampuma-aseHovioikeus katsoi, että S:n tilaama starttipistooli, joka on mahdollista muuttaa tavanomaisilla työkaluilla ampumaan hauleja, luoteja tai muita ammuksia tai tehdä tällaiseen tarkoitukseen muunnettavaksi on ampuma-aselain 2 §:n mukainen ampuma-ase. (Vailla lainvoimaa 5.6.2023) - Uutiset
31.5.2023 9.09
Hovioikeus: Vangittu oli heti päästettävä vapaaksiV oli ollut vapautensa menettäneenä noin 3,5 kuukautta. Valitusaika päättyy 19.6.2023. Hovioikeus ei pystynyt tässä vaiheessa ottamaan kantaa siihen, muuttuuko rangaistus mahdollisesti V:n tai syyttäjän valituksen johdosta. Ottaen huomioon rangaistuksen pituus, V:n ensikertalaisuus ja hovioikeuden todennäköinen käsittelyaika oli kuitenkin mahdollista, että valitus käy ajan kulumisen vuoksi tarkoituksettomaksi. Näin ollen edelleen vangittuna pitäminen oli tässä vaiheessa kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaista. (Vailla lainvoimaa 31.5.2023) - Uutiset
23.5.2023 13.31
Hovioikeus tunnusmerkistöerehdyksestä tai kieltoerehdyksestä: Onko Suomi-konepistooli erityisen vaarallinen aseTuomiosta ilmenevin perustein hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kohdassa 1 (ampuma-aserikos) T oli syyllistynyt ampuma-aserikokseen eikä syyttäjän esittämään törkeään ampuma-aserikokseen. (Vailla lainvoimaa 23.5.2023) - Uutiset
20.4.2023 11.41
Hovioikeus .22 kaliiperin kynäpistoolin hallussapidosta kun hovioikeuskäytännössä on ollut eroavuuksia: ERVA-ase vai ei ja perusmuotoinen vai törkeä ampuma-aserikosHovioikeus totesi muun muassa, että P:n vetoaman Turun hovioikeuden 10.9.2020 antaman ratkaisun nro 20/132237 lopputuloksesta huolimatta ratkaisun antamisen jälkeisessä hovioikeuskäytännössä (esim. Helsingin hovioikeus 8.6.2021 nro 124368, Helsingin hovioikeus 21.3.2022 nro 111526 ja Helsingin hovioikeus 8.12.2022 nro 149178) kynäpistooli on vakiintuneena pidettävällä tavalla katsottu erityisen vaaralliseksi ampuma-aseeksi. (Vailla lainvoimaa 20.4.2023) - Uutiset
4.4.2023 12.05
Hovioikeus mittasi muun muassa ampuma-aserikoksen rangaistustaA oli tuomittu ampuma-aserikoksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta yhteiseen kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen. Syyttäjä vaati rangaistuksen korottamista. Hovioikeus katsoi, että rangaistus oli yleisen rangaistuskäytännön mukainen eikä siitä poikkeamiseen ollut syytä.
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta.