-
Avoliitto
- Avoero
Avoero
- Säädökset > Lainsäädäntö 14.1.2011/26 Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötViita, Antero: Avoliittolain mukaisen hyvityksen sovittelu15.6.2022, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > ArtikkelitIsotalo, Kalle: Erot ja verot4.8.2015, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa jäsennän parisuhteiden päättymiseen liittyviä veroseuraamuksia. Nostan esiin keskeiset verotuksen periaatteet eri verolaeissa, kuten perintö- ja lahjaverolaissa (PerVL), varainsiirtoverolaissa (VSVL) ja tuloverotuksessa, niin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL), maatilatalouden tuloverolain (MVL) kuin tuloverolainkin (TVL) näkökulmasta. Samalla käsittelen erotilanteiden verotuksessa selvitettäväksi tulevia näyttökysymyksiä ja tiettyihin omaisuuslajeihin...
- Lakikirjasto > OikeustietoKlami-Wetterstein, Paula: Oikeustoimen sovittelun käyttömahdollisuuksista ja rajoista – sovittelu kohtuuden edistäjänäOikeustieto 5/2015 s. 3 – 4, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitMikkola, Tuulikki: Avio- ja avopuolisoiden yhteisomistukseen liittyvistä kysymyksistä22.12.2010, Asiantuntija-artikkeliYhteisomistussuhde ei ole aina ongelmaton. Siinä, missä muiden yhteisomistajien väliset ongelmat liittyvät monesti omaisuuden käyttämiseen, kohdistuvat avo- ja aviopuolisoiden väliset yhteisomistusta koskevat ongelmat välirikon aikaan, jolloin riidellään usein yhteisomistuksen olemassaolosta, omistusosuuksien suuruudesta ja epäsuhtaisista rahoituspanostuksista. Artikkelissa tarkastellaan läheissuhteessa olevien henkilöiden yhteisomistussuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja oikeutta...
- Uutiset
9.3.2023 10.22
Hovioikeus: Avopuolisolla ei ollut oikeutta avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKO oli katsonut ottaen huomioon miehen varallisuuden karttumisen suhteessa naisen varallisuuden karttumiseen, että 12.000 euron hyvitystä oli pidettävä perusteltuna. Miehen naisen kustannuksella saama perusteeton etu ei ollut KO:n mukaan ollut vähäinen. HO:ssa oli ratkaistavana kysymys avoliittolain 8 §:n mukaisen hyvityksen tuomitsemisen edellytyksistä ja mahdollisesti tuomittavan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO katsoi, ettei naisen ollut näytetty antaneen sellaista panosta hänen ja miehen yhteistalouden hyväksi, että miehen olisi voitu katsoa saaneen perusteetonta etua naisen kustannuksella. Naisella ei näin ollen ollut oikeutta avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 9.3.2023) - Uutiset
4.3.2022 14.00
Avopuoliso muutti yhteenoton jälkeen turvakotiin ja turvakodista edelleen omaan vuokra-asuntoon - hovioikeus arvioi asumishyötykorvauksen perustetta ja määrää samoin kuin käräjäoikeusAsiassa oli ollut KO:ssa riidatonta, että kantaja ja vastaaja olivat eläneet useita vuosia yhteistaloudessa yhteisessä kodissa, josta kantaja oli 29.3.2019 tapahtuneen yhteenoton jälkeen muuttanut pois turvakotiin ja turvakodista edelleen omaan vuokra-asuntoon. Asiassa oli riidatonta myös, ettei kantaja ollut ajanjaksona, jolta kantaja vaatii asumishyötykorvausta (1.4.2019-31.10.2019) asunut aiemmin yhteisenä kotina käytetyssä asunnossa, vaan asunto oli ollut sanotun ajanjakson vastaajan käytössä. KO oli katsonut kohtuulliseksi määrätä asumishyötykorvausta suoritettavaksi ajalta 1.6.2019 - 31.10.2019. Asiassa korvauksen määrän arvioinnista sanottu ja tapauskohtaiset olosuhteet huomioiden KO oli päätynyt siihen, että kohtuullisena korvauksen kuukausikohtaisena määränä voitiin pitää 240 euroa. HO arvioi todistelua ja asiaa oikeudellisesti samalla tavoin kuin KO. KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 4.3.2022) - Uutiset
15.12.2021 16.00
Velkasuhteen katsottiin syntyneen avoliiton aikana osapuolten suullisten sopimusten ja vakiintuneen käytännön myötäVelkasuhteen olemassaoloa tuki myös naisen myötävaikutus velkakirjan laatimiseen sekä se, että hän oli tosiasiallisesti alkanut noudattaa velkakirjassa sovittua maksusuunnitelmaa maksamalla sovitun mukaisen ensimmäisen kuukausierän 1.6.2020. Nainen velvoitettiin suorittamaan miehelle maksamattomista vuokrista, lemmikkieläimistä ja niiden tarvikkeista sekä muista syistä johtuneita velkoja yht. 5.906,26 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
13.9.2021 16.00
Rikosepäily oli ainakin jossain määrin omiaan heikentämään pesänjakajan tehtävässä edellytettävää yleistä luotettavuutta - käräjäoikeuden päätöslauselma kumottiinHO salli vedota erikoissyyttäjän sähköpostiviestiin koskien varatuomariin kohdistunutta epäilyä törkeästä kavalluksesta. Pääasian osalta HO totesi mm., ettei pelkkä väite tai epäily rikokseen syyllistymisestä sinänsä tee ehdokkaasta sopimatonta pesänjakajan tehtävään. Asiassa oli kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että varatuomariin kohdistuva epäily törkeästä kavalluksesta oli erikoissyyttäjän 19.1.2021 lähettämästä sähköpostiviestistä ilmenevin tavoin edennyt esitutkinnasta syyteharkintaan. Kun otettiin lisäksi huomioon epäillyn rikoksen vakavuus ja luonne omaisuusrikoksena, epäily oli ainakin jossain määrin omiaan heikentämään pesänjakajan tehtävässä edellytettävää yleistä luotettavuutta. Asiassa lausuttu huomioon ottaen arvioitaessa kaikkia asiassa esille tulleita seikkoja kokonaisuutena, HO katsoi, että asianajajaa oli pidettävä sopivampana pesänjakajan tehtävään. (Vailla lainvoimaa 13.9.2021) - Uutiset
9.9.2021 10.00
Hovioikeus velvoitti ex-avopuolison suorittamaan kuolinpesälle korvausta saamastaan asumishyödystä 25 200 euroaAsumishyötyyn perustuvan korvauksen alkamisajankohta oli määrättävä alkamaan kuolinpesän HO:ssa vaatimasta ajankohdasta. Kuolinpesä oli näin ollen oikeutettu korvaukseen yhteensä 72 kuukaudelta. Ex-avopuoliso velvoitettiin suorittamaan kuolinpesälle korvaukseksi saamastaan asumishyödystä 1.5.2012 lukien 350 euroa kuukaudessa 30.4.2018 saakka eli yhteensä 25.200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 11.5.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 9.9.2021) - Uutiset
7.6.2021 9.50
Päivitetty ohje: Avoeron yhteydessä maksettava hyvitysVerohallinnon ohjeessa käsitellään avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain (ns. avoliittolaki) maksettavien hyvitysten verotusta. Ohjeen lukuja 4.1.-4.4. on päivitetty KHO:n päätöksen 2020:104 johdosta. Ohjeen sanamuotoja ja rakennetta on myös täsmennetty. Ohje on voimassa 27. toukokuuta 2021 lukien toistaiseksi. - Uutiset
7.5.2021 9.10
Hovioikeuden tuomio toisen puolison yritystoiminnan hyväksi tehdystä työpanoksesta avopuolisoiden omaisuuden erottelussaKoska M Oy:n pääomistaja oli ollut N 50 %:n osuudella elokuuhun 2014 saakka, ei A:n tai B:n työskentely M Oy:ssä ollut perustunut avoliittoon avopuolisoiden yhteistalouden purkautumisesta annetun lain tarkoittamalla tavalla. Siten A:n vaatimus hyvityksestä vuosilta 2012, 2013 ja vuodelta 2014 elokuuhun saakka tuli hylätä. Koska A oli tämän jälkeen omistanut M Oy:stä puolet ja saanut samansuuruista palkkaa kuin B, A:n työpanos oli tullut myös hänen omaksi hyväkseen. A oli yhtiön omistajana voinut vaikuttaa omaan palkkaansa ja oman työpanoksensa suuruuteen. Siten asiassa jäi näyttämättä, että perusteetonta etua olisi aiheutunut ja kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.5.2021) - Uutiset
27.10.2020 11.30
Professori Pekka Nykänen: Tuloverolain tulokäsite ja avopuolison saama hyvitys – KHO 2020:104Tuloverossa ei ole määritelty tulon käsitettä, vaikka tulo muodostaakin tuloverotuksen veropohjan, vero-objektin. Tuloverolaissa ja oikeuskäytännössä tulokäsitettä on täsmennetty yksittäisten rahanarvoisten etujen ja suoritusten osalta. Yhteiskunnan ja lainsäädännön muutos tuovat mukanaan uusia tilanteita, joissa joudutaan ottamaan kantaa siihen, onko jokin rahanarvoinen etuus tai suoritus veronalaisesta tuloa vai jääkö etuus tai suoritus tulokäsitteen ulkopuolelle. Viimeksi korkein hallinto-oikeus otti kantaa siihen, onko kotityöhön perustuva avoliittolain 8 §:n mukainen hyvitys veronalaista tuloa. Tapauksen taustaksi artikkelissa käsitellään tuloverolain tulokäsitettä. - Uutiset
12.10.2020 11.25
KHO: Avoliiton purkautumisen yhteydessä kotityön perusteella maksettava kertaluonteinen hyvitys ei kuulu tuloverolain tulokäsitteen piiriinKHO katsoi, että avoliittolain mukainen avoliiton purkautumisen yhteydessä kotityön perusteella maksettava kertaluonteinen hyvitys ei kuulu tuloverolain tulokäsitteen piiriin. A:lle ei siten kerry veronalaista ansiotuloa, kun hänelle suoritetaan esillä oleva 109 000 euron suuruinen hyvitys. Verohallinnon ennakkoratkaisu verovuodelle 2018. (Ään. 4-1) - Uutiset
25.2.2020 9.17
KKO palautti omaisuuden erotteluasian käräjäoikeuteen: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkiaPesänjakaja oli toimittanut avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitetun omaisuuden erottelun ja päätöksellään hylännyt A:n vaatimuksen B:n velvoittamisesta suorittamaan A:lle mainitun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua hyvitystä. Käräjäoikeudessa vireille panemassaan moitekanteessa A uudisti hyvitysvaatimuksensa ja asian valmistelun kuluessa vaati toissijaisesti B:n velvoittamista suorittamaan hänelle hyvitystä vastaavan määrän velkasaatavana tai vahingonkorvauksena. Pääkäsittelyssä A esitti vielä saman suuruisen perusteettoman edun palauttamista koskevan toissijaisen vaatimuksen. Hovioikeus hylkäsi hyvitysvaatimuksen ja jätti oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla toissijaiset vaatimukset tutkimatta katsoen, että kysymys tältä osin oli kielletystä kanteen muuttamisesta.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A:n toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta, ja vaatimukset olisi siten tullut tutkia. - Uutiset
30.8.2019 15.40
Hovioikeuden ratkaisu avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa maksettavasta hyvityksestäTehdyn työn määrästä ei ollut kohtuudella saatavissa täsmällistä selvitystä, joten asiassa oli oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla perusteltua arvioida tehtyyn työhön perustuvan saatavan määrä. A:n tekemän työn määrästä esitetty selvitys huomioon ottaen hovioikeus piti uskottavana, että A oli tehnyt B:n yrityksen hyväksi työtä useita satoja tunteja. Todistajana kuullun K:n kertomuksen perusteella A:n työtunnin arvoksi voitiin asettaa ainakin yli kymmenen euroa. Nämä lähtökohdat huomioon ottaen hovioikeus päätyi arvioimaan, että A:n B:n yrityksen hyväksi tekemän työn arvo oli ollut yhteensä noin 6.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
13.6.2019 13.51
Hovioikeus muutti hyvityksen määrää avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessaAsiassa oli kysymys hyvityksen määrästä tilanteessa, jossa avoliiton aikana hankittu kesämökkikiinteistö, jonka kauppahinnan A oli maksanut, oli alunperinkin merkitty B:n nimiin ja avoliiton päätyttyä eroon myös jäänyt tälle. Riidatonta oli, että A:n vuonna 2012 maksama kauppahinta kesämökkikiinteistöstä oli ollut 23.000 euroa. Näissä olosuhteissa hovioikeus katsoi selvitetyksi, että A:n maksettua 23.000 euron suuruisen kauppahinnan B:n nimiin merkitystä kesämökkikiinteistöstä B oli, kiinteistön jäätyä avoliiton päätyttyä hänelle, saanut arvoltaan 23.000 euron suuruisen kesämökkikiinteistön hyväkseen ja siten avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua mainitun määrän arvosta. Näin ollen B:n A:lle maksettavan hyvityksen määränä oli pidettävä A:n vaatimaa 23.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019) - Uutiset
25.4.2019 8.12
Hovioikeuden ratkaisu hyvityksestä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta avoerossaA vapautettiin velvollisuudesta maksaa B:lle käräjäoikeuden pesänjakajan ratkaisun pysyttämä rahana maksettava 43.405,11 euron suuruinen hyvitys. Hyvityksen määräksi vahvistettiin pesänjakajan määräämän 51.000 euron asemesta 7.594,89 euroa. Hyvitys tuli tältä osin katetuksi yhteisen omaisuuden säästöstä. (KKO muutti HO:n ratkaisua: KKO:2020:65) - Uutiset
26.11.2018 10.00
Hovioikeuden erimielinen tuomio avopuolisoiden omaisuuden erottelua koskevassa asiassaPesänjakaja oli laatinut 26.2.2016 päivätyn omaisuuden erottelukirjan. Pesänjakaja oli hylännyt A:n esittämän hyvitysvaatimuksen ja siihen liittyvät viivästyskorkovaatimukset. Moitekanne oli nostettu 24.8.2016. KO oli hylännyt A:n moitekanteen. Pesänjakajan ratkaisua ei ollut muutettu. A:n toissijaiset kannevaatimukset oli jätetty tutkimatta. A vaati HO:ssa, että B velvoitetaan suorittamaan hänelle 35.137,50 euroa ensisijaisesti avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuna hyvityksenä, toissijaisesti velkasuhteen perusteella tai viimesijaisesti vahingonkorvauksena sekä 200 euroa vahingonkorvauksena autovahingon vakuutuksen omavastuuosuudesta, molemmat summat viivästyskorkoineen 26.6.2015 lukien. HO ei pääkäsittelyä pitämättä muuttanut KO:n tuomiota. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli käsittelyratkaisusta ja A:n hyvitysvaatimusta koskevasta ratkaisusta sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. Hän lausui erikseen kannevaatimusten tutkimisesta, vanhentumisesta, velkomuksesta ja viimesijaisesti vahingonkorvausta koskevasta vaatimuksesta sekä vahingonkorvausvaatimuksesta autovahingon omavastuuosuudesta. (KKO:2020:18: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkia. Asia palautettiin käräjäoikeuteen) - Uutiset
23.11.2018 11.21
Kariutuneen parisuhteen osapuolelle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestäKyse oli ollut työsopimuslain mukaisesta työsuhteesta. Työnantajalla (Tmi) ei ollut erittäin painavaa syytä purkaa tai asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työntekijän työsuhdetta parisuhteen päättymisestä ja erilleen muuttamisesta aiheutuneen luottamuspulan ja työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten muuttumisen johdosta. Työnantaja ei ollut osoittanut, että työntekijän työsuhde oli päätetty yhteisestä sopimuksesta ja että työsuhteen päättymiselle siten olisi ollut laillinen peruste. Työntekijällä oli tämän vuoksi oikeus saada työnantajalta TSL:n mukaan määräytyvä korvaus. Korvauksen määräksi harkittiin työntekijän vaatiman 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Aineettoman vahingon määräksi arvioitiin 3,3 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Työntekijän vaatimus työttömyysvakuutusrahaston osuuden kohtuullistamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.11.2018)