Ympäristönsuojelu - Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta-asia - Maaperän pilaantuneisuuden selvittäminen - Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta - Päätöksen valituskelpoisuus

Taltio:	1584/2023
Diaarinumero:	1288/2022
Antopäivä:	29.11.2023

Diaarinumero: 1288/2022
Taltionumero: 1584/2023
Antopäivä: 29.11.2023

A oli X:n kaupungin lupalautakunnalle jättämässään kirjelmässä esittänyt tietoja yksityishenkilön kiinteistöllä harrastetusta haulikko- ja kivääriammunnasta vuosina 1950 - 2020 ja vaatinut, että asia tutkitaan ja kiinteistönomistaja velvoitetaan suorittamaan mahdolliset puhdistustoimenpiteet kiinteistöllä. Asian selvittämistoimenpiteiden jälkeen lupalautakunta kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena päätöksellään katsoi, että asia ei vaadi jatkotoimenpiteitä.

A oli hallinto-oikeudessa vaatinut, että lupalautakunnan päätös kumotaan ja kiinteistönomistaja määrätään selvittämään kiinteistön maaperän pilaantuneisuus ja suorittamaan mahdolliset puhdistustoimenpiteet kiinteistöllä.

Hallinto-oikeus jätti A:n valituksen tutkimatta. Hallinto-oikeus katsoi, että X:n kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen oli yleisenä valvontaviranomaisena voinut esittää kannanottonsa asiassa kirjelmän johdosta. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ei kuitenkaan ollut ympäristönsuojelulain 135 § ja 138 § huomioon ottaen toimivaltaa tehdä oikeudellisesti sitovaa ja lopulliseksi tarkoitettua asiaratkaisua kirjelmässä vaaditusta epäillyn maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä. Asiaratkaisun sisältävän valituskelpoisen päätöksen ympäristönsuojelulain 186 §:ssä tarkoitetun aloitteen johdosta oli toimivaltainen antamaan valtion valvontaviranomainen eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hallinto-oikeus katsoi lupalautakunnan päätöksen toteamuksen olevan valvonnallinen kannanotto. Päätös ei ollut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu valituskelpoinen päätös. Lupalautakunnan päätökseen liitetty valitusosoitus poistettiin ja valitus jätettiin tutkimatta.