Siirry esitykseen
HE 23/2024
Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvien 19 lain muutoksenhakusäännöksissä olevat viittaukset kumottuun hallintolainkäyttölakiin viittauksiksi vuoden 2020 alussa voimaan tulleeseen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Joihinkin laeista ehdotetaan tehtävän myös eräitä muita, pääosin teknisiä tarkistuksia. Lisäksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin tehtäisiin eräitä päivityksiä. Ehdotetuilla lakimuutoksilla ei yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä työnvälityspalvelujen eurooppalaisen verkoston (Eures) jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi annettuun lakiin lisättävän oikaisuvaatimusmenettelyn lisäksi tavoitella sisällöllisiä muutoksia.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2024.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) on tullut voimaan 1.1.2020 ja kumonnut aiemman yleislain, hallintolainkäyttölain (586/1996). On tarpeen tehdä tarvittavat, oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaiset muutokset niiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännöksiin, joita ei ole muutettu joko mainitun yleislain yhteydessä tai sen jälkeen tehdyissä tai suunnitelluissa muutoksissa.
Esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä, sisäisessä valmistelutyöryhmässä.
Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi esityksestä lausuntoa yhteensä 38 taholta. Lausuntoaika oli 15.12.2023–2.2.2024. Lisäksi lausuntopyyntö ja valmisteluasiakirjat ovat olleet saatavilla julkisessa verkkopalvelussa osoitteessa https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=d794621a-d298-44f9-af58-b730e66e43e8.
Lausuntoja annettiin yhteensä 16 kappaletta. Lausuntojen sisältöä käsitellään jaksossa 5.
Valmistelun yhteydessä selvitettiin muutettavaksi ehdotettujen lakien osalta lainsäädäntövallan jakautumista Ahvenanmaan maakunnan ja valtakunnan välillä Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti. Maakunnan hallituksen kautta muodostuneen käsityksen mukaan kyseessä olevat lait ovat osin sääntelyä, joka kuuluu maakunnan lainsäädäntövaltaan, osin sääntelyä, joka kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan ja osin sääntelyä, joka kuuluu osittain maakunnan ja osittain valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Koska ehdotetuilla muutoksilla ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus muuttaa oikeustilaa nykyisestä eikä muutoksilla kaikkinensa arvioida olevan olennaisia vaikutuksia, ehdotettujen muutosten voidaan arvioida olevan luonteeltaan hyvin pitkälti teknisiä. Muodostuneen käsityksen perusteella ei arvioitu tarpeelliseksi pyytää Ahvenanmaan maakunnalta lausuntoa esitysluonnoksesta.
Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessa https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM062:00/2023.
Esitykseen sisältyvissä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan säädöksissä viitataan hallintolainkäyttölakiin (586/1996), joka on 1.1.2020 alkaen kumottu oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetulla lailla. Nämä viittaukset on syytä päivittää viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Joissain laeista on lisäksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain myötä tarpeettomiksi muodostuneita säännöksiä siitä, että hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamiseen tarvitaan valituslupa. Tämä pääsääntö sisältyy jo nykyisin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin, joten mainitut eri laeissa olevan säännökset valitusluvasta voidaan kumota tarpeettomina. Pelkkä niin sanottu yleisviittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin merkitsee käytännössä tältä osin valituslupasääntelyä. Käytännössä oikeustila on ollut tällainen 1.1.2020 lähtien, sillä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 127 §:n mukaan muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella hallintolainkäyttölakiin tai sitä edeltäneeseen lakiin tarkoitetaan uuden lain voimaan tultua viittausta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Näillä päivityksillä ei siis muutettaisi oikeustilaa nykyisestä.
Muutettaviksi ehdotetuissa laeissa on lisäksi joitain esimerkiksi muotoiluiltaan vanhentuneita tai sääntelyn kehittymisen myötä tarpeettomiksi jääneitä kohtia. Eräissä laeista on myös pientä teknistä korjaamista vaativia kohtia kuten väärä säädösnumero johonkin säädökseen viitattaessa.
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain osalta lakia on tarpeen päivittää lain 1 luvun 2 §:n osalta, koskien viittauksia työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan säädöksiin. Nämä muutokset ovat luonteeltaan oikeustilaa selkeyttäviä.
Esityksen tavoitteena on tehdä vuoden 2020 alusta voimaan tulleen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain johdosta tarvittavat päivitykset kyseisiin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännöksiin. Tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää sääntelyä kyseisiltä osin sekä näin parantaa oikeusturvan toteutumista. Joihinkin laeista esitetään tehtävän samalla eräitä muita, luonteeltaan pitkälti teknisiä ajantasaistuksia. Myös oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin ehdotettavien muutosten tavoitteena on selkeyttää oikeustilaa.
Esityksen tavoitteet ovat siis kaikkinensa luonteeltaan pitkälti säädöshuollollisia. Merkittäviä muutoksia oikeustilaan ei nykytilanteeseen nähden tavoitella.
Esityksessä ehdotetaan yhteensä 19 työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan lain päivittämistä vastaamaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain sääntelyä. Viittaukset kumottuun hallintolainkäyttölakiin ehdotetaan muutettavan viittauksiksi uuteen yleislakiin. Lisäksi laeista ehdotetaan poistettavan uuden yleislain kanssa päällekkäiset ja tarpeettomat säännökset esimerkiksi siitä, että hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä työnvälityspalvelujen eurooppalaisen verkoston (Eures) jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi annettuun lakiin (223/2018) lisättäisiin säännös oikaisuvaatimuksen tekemisestä työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen.
Lakeihin ehdotetaan tehtävän myös eräitä, luonteeltaan pitkälti säädöshuollollisia muutoksia.
Myös oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin ehdotetaan tehtävän kolme luonteeltaan oikeustilaa selkeyttävää tarkistusta.
Siltä osin kuin esityksessä ehdotetaan päivitettävän viittaukset kumottuun hallintolainkäyttölakiin viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin, esityksellä ei arvioida olevan vaikutuksia, jotka poikkeaisivat oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä HE 29/2018 vp esitetystä. Esitykseen ei myöskään sisälly ehdotuksia, joilla olisi muutosta oikeustilaan, sillä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu laki on lain 127 §:n mukaisesti käytännössä nyt jo tullut sovellettavaksi myös esityksessä muutettavaksi ehdotettavien työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan lakien osalta. Näin ollen nyt ehdotettavat muutokset viittauksiksi uuteen yleislakiin eivät merkitse muutosta sääntelyn sisältöön tältä osin. Myöskään uuden yleislain kanssa päällekkäisten valituslupasäännösten poistamisen ei arvioida merkitsevän sisällöllistä muutosta sääntelyyn.
Lakiehdotusten 1, 15, 18 ja 19 osalta voimassa olevissa laeissa on hallintolainkäyttölakiin ns. yleisviittaus, joka ehdotetaan muutettavaksi yleisviittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. On huomattava, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain systematiikan vuoksi tällainen yleisviittaus merkitsee käytännössä, toisin kuin aiemmin vastaavan kaltainen yleisviittaus hallintolainkäyttölakiin, korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamisen osalta valituslupasääntelyä. Tällaisella muutoksella mainittuihin lakeihin ei kuitenkaan arvioida olevan tosiasiallisia vaikutuksia, sillä kuten edellä on todettu, oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 127 §:n mukaan muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella hallintolainkäyttölakiin tai sitä edeltäneeseen lakiin tarkoitetaan uuden lain voimaan tultua viittausta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Näin ollen mainittujen lakien osalta on jo nykyisellään tullut sovellettavaksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukainen valituslupasääntely
Siltä osin kuin ehdotetuilla lakimuutoksilla ei tavoitella sisällöllistä muutosta sääntelyyn, ei muutoksilla myöskään arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Oikaisuvaatimusmenettelyä koskevan sääntelyn lisäämisellä yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä työnvälityspalvelujen eurooppalaisen verkoston (Eures) jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi annettuun lakiin (223/2018) ei arvioida olevan olennaisia vaikutuksia oikeusturvaan tai hallinnolliseen taakkaan, sillä laissa tarkoitettuja päätöksiä tehdään sangen rajallisessa määrin, ja hakijalle kielteisiä päätöksiä tehdään hyvin harvoin.
Esityksellä voidaan kuitenkin katsoa olevan kaiken kaikkiaan perustuslain 21 §:ssä säädetyn oikeusturvan kannalta myönteistä vaikutusta sikäli, että sääntelyn ajantasaistamisen ja selkeyttämisen voidaan arvioida parantavan oikeusturvaa.
Esitysluonnosta koskevaan lausuntopyyntöön annettiin yhteensä 16 lausuntoa. Lausunnon antoivat oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, korkein hallinto-oikeus, markkinaoikeus, Turun hallinto-oikeus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Patentti- ja rekisterihallitus, Poliisihallitus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, KEHA-keskus, Elinkeinoelämän keskusliitto, Kiinteistönvälitysalan keskusliitto ry ja Suomen matkailualan liitto ry SMAL.
Valtaosassa saaduista lausunnoista todettiin, että lausunnon antajalla ei ollut huomautettavaa tai lausuttavaa esitysluonnokseen.
Oikeusministeriön lausunnossa esitettiin useita ehdotuksia ja huomioita. Oikeusministeriö esitti lausunnossaan ensinnäkin, että muutoksenhakusäännöksiä tarkistettaessa olisi hyvä arvioida myös oikaisuvaatimuksen soveltuvuutta päätöksiin, joissa se ei vielä ole käytössä. Tällainen arviointi tehtiin esitysluonnoksen jatkovalmistelussa niiden lakien osalta, joissa ei nykyisellään säädetä oikaisuvaatimusmenettelystä.
Yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä työnvälityspalvelujen eurooppalaisen verkoston (Eures) jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi annetun lain (223/2018) osalta arvioinnissa päädyttiin siihen, että oikaisuvaatimusmenettely on mahdollista ottaa käyttöön, ja lain muutoksenhakua koskevaan 7 §:ään lisättiin säännös oikaisuvaatimuksesta laissa tarkoitettuun työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen muutoksenhaun ensi vaiheena.
Eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annettuun lakiin (278/2016) ei ole pidetty aiheellisena lisätä sääntelyä oikaisuvaatimusmenettelystä. Lakia säädettäessä sen esitöissä (HE 21/2016 vp) on katsottu, että oikaisuvaatimusmenettelyn käyttöönotto ei toisi lisäarvoa asiaan. Toimivaltaisen viranomaisen, joka on joko työ- ja elinkeinoministeriö tai Liikenne- ja viestintävirasto, ratkaisu perustuu pitkälti toisen viranomaisen myöntämään akkreditointitodistukseen. Oikaisuvaatimusmenettelyn voitaisiin arvioida myös pidentävän asian käsittelyn kestoa. Näistä syistä ei pidetä tarkoituksenmukaisena myöskään tässä kohtaa oikaisuvaatimusmenettelyn sisällyttämistä lakiin.
Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain (661/2012) osalta oikaisuvaatimusmenettelyä ei pidetä perusteltuna mm. siitä syystä, että kuluttaja-asiamiehellä on lain mukaan neuvotteluvelvollisuus elinkeinonharjoittajan kanssa (9 §). Tässä menettelyssä elinkeinonharjoittajan näkemykset tulevat huomioiduiksi ja mm. mahdollisen kieltopäätöksen muotoilu hioutuu. Hallintopäätösten kohdalla tehdään sikäli perusteelliset selvitykset, että voidaan arvioida, että oikaisuvaatimusmenettely ei juurikaan parantaisi prosessia. Lisäksi tilanteet voivat olla lain 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kiireellisiä siten, että oikaisuvaatimusmenettely ei tästäkään näkökulmasta olisi toimiva ratkaisu. Harkittaessa mahdollisesti oikaisuvaatimusmenettelyn käyttöönottoa kyseisen lain kohdalla tulisi myös arvioida en yhteensopivuus ns. CPC-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2394 kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 kumoamisesta) ja sen ns. minimivelvoitteiden kannalta. Näistä syistä ei katsota olevan tarkoituksenmukaista sisällyttää kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain 10 §:ään sääntelyä oikaisuvaatimusmenettelystä.
Majoitus- ja ravitsemustoiminnasta annetun lain (308/2006) osalta ei pidetä perusteltuna lisätä lakiin sääntelyä oikaisuvaatimuksesta. Koska oikaisuvaatimusmenettely ei lähtökohtaisestikaan sovellu hyvin hallintopakkoasioihin, sitä lienee syytä arvioida kyseisen lain mukaisista päätöksistä lähinnä 12 §:n 3 momentissa tarkoitettua varoitusta ja sitä mahdollisesti seuraavaa määräaikaista toimintakieltoa koskevien tilanteiden kannalta. Tällaiset tilanteet ovat tiettävästi sikäli harvinaisia sekä elinkeinovapauteen niin merkittävästi puuttuvia, että voidaan arvioida, että näissä tilanteissa tehtäisiin tällaisten hallintopäätösten tueksi perusteelliset selvitykset. Näin ollen myöskään näissä päätöksissä ei arvioida olevan kyse sellaisista tilanteista, joihin oikaisuvaatimusmenettely soveltuisi (tästä esim. Lainkirjoittajan oppaassa jaksossa 12.13.2.).
Vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta (920/2005) annetun lain osalta ei myöskään pidetä perusteltuna lisätä lakiin sääntelyä oikaisuvaatimusmenettelystä. Muun muassa oikaisuvaatimusmenettelyn käytön laajentamista käsitelleen hallituksen esityksen (HE 230/2014 vp) mukaan oikaisuvaatimusmenettely ei sovellu esimerkiksi asiaryhmiin, joissa asia selvitetään perusteellisesti jo ensi vaiheen hallintomenettelyssä tai joihin liittyy yleensä vaativaa oikeudellista harkintaa ja joissa on tärkeää saada asia viivytyksettä tuomioistuimen käsiteltäväksi. Vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa tarkoitetut akkreditointipäätökset tekee Suomen kansallinen akkreditointielin, FINAS. Kyseiset päätökset muodostavat oman erityisalansa, jonka osalta Suomessa ainoastaan FINASilla on syvällinen osaaminen akkreditointiin liittyvistä vaatimuksista ja lainsäädännöstä. Päätökset valmistellaan perusteellisesti selvittäen, ja FINASin laatujärjestelmän mukaisesti poikkeavissa tai monimutkaisissa asioissa tehtävissä päätöksissä esittelijän lisäksi verifioija tarkastaa esitetyn päätöksen ennen varsinaista päätöstä. FINASin tekemistä päätöksistä on tähän mennessä vuosikymmenten kuluessa valitettu hallinto-oikeuteen erittäin harvoin. Näillä perusteilla ei arvioida aiheelliseksi sisällyttää vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annettuun lakiin sääntelyä oikaisuvaatimusmenettelystä.
Lisäksi oikeusministeriö esitti lukuisia lähinnä muotoilullisia tai säädösteknisiä kehittämisehdotuksia esitysluonnokseen. Nämä on jatkovalmistelussa huomioitu mahdollisimman suuressa määrin, ja esitystä on monelta osin niiden johdosta tarkistettu.
Korkein hallinto-oikeus kommentoi lausunnossaan kahden esitysluonnokseen sisältyneen lakiehdotuksen (laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä (22/2014) ja laki maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä (588/2017)) osalta sitä, että esitysluonnoksessa markkinaoikeuden päätöksestä voi näissä laeissa, kuten voimassa olevassa sääntelyssäkin, valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa. Auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain osalta korkein hallinto-oikeus totesi, että sen näkemyksen mukaan markkinaoikeuden päätöksistä valittaminen tulisi säätää valituslupaa edellyttäväksi. Maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä annetun lain osalta korkein hallinto-oikeus totesi näkemyksenään, että mainitun lain ja muiden esityksessä viitattujen energiamarkkinalainsäädäntöön kuuluvien lakien osalta olisi arvioitava suoran valitusoikeuden säilyttämisen perusteita ja valitusluvanvaraisuuteen siirtymistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitettaessa.
Auktorisoidusta teollisoikeusasiamiehistä annetun lain osalta jatkovalmistelussa päädyttiin siihen, että asiaa arvioidaan tarkemmin tulevan mm. patenttilainsäädännön uudistamista koskevan säädöshankkeen yhteydessä. Tämän johdosta esitysluonnosta muokattiin siten, että siitä poistettiin auktorisoidusta teollisoikeusasiamiehistä annetun lain muuttamista koskeva lakiehdotus.
Myös maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä annetun lain osalta jatkovalmistelussa päädyttiin asian selvittämisen jälkeen siihen, että asiaa arvioidaan erikseen myöhemmässä yhteydessä. Näin ollen esitysluonnoksesta poistettiin jatkovalmistelun yhteydessä myös maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä annetun lain muuttamista koskeva lakiehdotus.
Markkinaoikeus ehdotti lausunnossaan, että oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin (100/2013) tehtäisiin ehdotettujen säädösviittauspäivitysten lisäksi myös eräs toinen, raideliikennelainsäädäntöä koskeva päivitys. Esitystä on tämän mukaisesti tarkistettu.
Patentti- ja rekisterihallitus esitti lausunnossaan harkittavaksi, olisiko samassa yhteydessä mahdollista sisällyttää hallituksen esitykseen myös muutos lakiin patentti- ja rekisterihallituksesta (578/2013) koskien automaattisen ratkaisumenettelyn oikaisuvaatimusta. Jatkovalmistelussa päädyttiin siihen, ettei uuden lakiehdotuksen lisääminen esitykseen ollut tältä osin tarkoituksenmukaista ottaen huomioon mm. lähiaikoina tiettävästi käynnistymässä olevat muut ko. aihealueeseen liittyvät säädöshankkeet.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes totesi lausunnossaan, että hallinnonalan muutoksenhakusäännöksissä voi olla muitakin kuin vain teknisluonteisia päivitystarpeita, ja että mm. sähköturvallisuuslain (1135/2016) muutoksenhakusäännöksiä olisi tarpeen tarkastella myös asiasisällöllisesti, sähköturvallisuustutkintoja koskevaan muutoksenhakuun liittyen. Tämä huomautus välitettiin tiedoksi kyseisen sääntelyn valmistelusta vastaavalle taholle työ- ja elinkeinoministeriössä, tulevissa säädöshankkeissa huomioon ottamista varten.
6.1 Laki yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä työnvälityspalvelujen eurooppalaisen verkoston (Eures) jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi
7 §. Muutoksenhaku. Pykälä muutettaisiin kokonaan siten, että sen 1 momentissa säädettäisiin oikaisuvaatimuksesta muutoksenhaun ensi vaiheena työ- ja elinkeinoministeriön lain nojalla tekemään päätökseen. Oikaisuvaatimusmenettely ei ole aiemmin ollut käytössä kyseisessä laissa. Oikeusministeriö on todennut, että tarkoituksena olisi, että oikaisuvaatimusmenettely olisi käytössä mahdollisimman laajasti. Nyt kyseessä olevan lain mukaisia päätöksiä tehdään sangen rajallisessa määrin, ja tiettävästi hakijalle kielteisiä päätöksiä hyvin harvoin. Oikaisuvaatimusmenettelyn käyttöön ottamisella muutoksenhaun ensi vaiheena ei siis arvioida olevan olennaisia vaikutuksia esimerkiksi laissa tarkoitetuille toimijoille aiheutuvan hallinnollisen taakan näkökulmasta.
Pykälässä aiemmin ollut ns. yleisviittaus muutoksenhausta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään muutettaisiin uudessa 2 momentissa viittaukseksi muutoksenhausta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesti.
Voimassa olevassa laissa ei ole erillistä säännöstä siitä, tarvitaanko hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamiseen valituslupa. Kumotun hallintolainkäyttölain mukaisesti tämä merkitsi ennen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain voimaantuloa lähtökohtaisesti suoraa valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain lähtökohta on kuitenkin se, että hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää pääsääntöisesti valituslupaa. Näin ollen pelkkä viittaus muutoksenhakuun oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesti merkitsee korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamisen osalta valituslupasääntelyä. Nyt ehdotetulla muutoksella ei kuitenkaan arvioida olevan tosiasiallisia vaikutuksia, sillä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 127 §:n mukaan muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella hallintolainkäyttölakiin tai sitä edeltäneeseen lakiin tarkoitetaan uuden lain voimaan tultua viittausta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Näin ollen myös kyseessä olevan lain kohdalla on jo nykyisellään 1.1.2020 alkaen soveltunut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukainen valituslupasääntely.
18 §. Muutoksenhaku aluehallintoviraston päätökseen. Pykälän rakennetta muutettaisiin. Sisällöllisiä muutoksia ei esitetä. Pykälän 1 momentissa viitattaisiin muiden kuin lain 16 ja 17 §:ssa tarkoitettujen aluehallintoviraston päätösten osalta hallintolaissa (434/2003) säädettyyn oikaisuvaatimusmenettelyyn, ja 2 momentissa viitattaisiin siihen, mitä muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Lisäksi pykälän 3 momentti, jossa säädetään valitusluvasta, kumottaisiin tarpeettomana.
27 §. Muutoksenhaku. Pykälän rakennetta muutettaisiin. Sisällöllisiä muutoksia ei esitetä. Pykälän 1 momentissa viitattaisiin muiden kuin lain 17, 22 ja 23 §:ssä tarkoitettujen Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätösten osalta hallintolaissa (434/2003) säädettyyn oikaisuvaatimusmenettelyyn, ja 2 momentissa viitattaisiin siihen, mitä muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Lisäksi pykälän 3 momentti, jossa säädetään valitusluvasta, kumottaisiin tarpeettomana.
8 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momenttia, jossa säädetään oikaisuvaatimuksesta maksua koskevaan päätökseen, muutettaisiin kielellisesti vastaamaan nykyistä ohjeistusta viittauksen muotoilusta. Pykälän 2 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi pykälän 3 momentti, jossa säädetään valitusluvasta, kumottaisiin tarpeettomana.
17 §. Muutoksenhaku. Pykälän viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi pykälän jälkimmäisen virkkeen viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan poistettaisiin tarpeettomana.
8 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 4 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan poistettaisiin tarpeettomana. Muilta osin momenttiin ei tehtäisi muutoksia.
16 §. Muutoksenhaku. Pykälän 2 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan poistettaisiin tarpeettomana.
16 c §. Kuluttajaneuvontapalvelujen ostaminen. Pykälän 3 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.
7 §. Muutoksenhaku ja täytäntöönpano. Pykälän 1 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan poistettaisiin tarpeettomana.
Siviilipalveluslakiin ei ehdoteta tehtävän sisällöllisiä muutoksia. Lain muutoksenhakua koskeviin 96–99 §:iin tehtäisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetusta laista johtuvat päivitykset sekä poistettaisiin tarpeettomat, toistoa sisältävät kohdat, mutta muilta osin sääntelyä ei ehdoteta muutettavan. Näin ollen esimerkiksi 96, 97 ja 98 §:ssä säädetyt ajat, joiden kuluessa valitus on tehtävä, säilyisivät ennallaan.
96 §. Muutoksenhaku siviilipalveluskeskuksen päätökseen. Pykälä muutettaisiin kokonaan, sillä sen kaikkiin momentteihin joko tehtäisiin muutoksia tai niitä kumottaisiin. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin kielellinen muutos nykyisen lainvalmisteluohjeistuksen mukaisesti. Voimassa olevan pykälän 2 momentti, jossa viitataan oikaisuvaatimuksesta annetusta päätöksestä valittamisen osalta hallintolainkäyttölakiin, kumottaisiin 99 §:n kanssa päällekkäisenä ja siten tarpeettomana. Voimassa olevan pykälän 3 ja 4 momenteista poistettaisiin viittaukset hallintolainkäyttölakiin 99 §:n kanssa päällekkäisinä. Tämän johdosta 96 §:ssä ei enää säädettäisi muutoksenhausta siviilipalveluspaikan päätökseen, vaan tähän soveltuisi 99 §:n mukaisesti oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain sääntely. Voimassa olevan pykälän 5 momentti, jossa säädetään valitusluvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamisen edellytyksenä, kumottaisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain kanssa päällekkäisenä ja siten tarpeettomana. Pykälään tehtävien muutosten johdosta myös pykälän otsikko muutettaisiin.
97 §. Muutoksenhaku kurinpitorangaistukseen. Pykälän 1 momentista poistettaisiin viittaus hallintolainkäyttölakiin 99 §:ssä säädettävän kanssa päällekkäisenä. Pykälän 3 momentti, jossa säädetään valitusluvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamisen edellytyksenä, kumottaisiin tarpeettomana.
98 §. Muutoksenhaku asevelvollisten vakaumuksentutkintalautakunnan päätöks een. Pykälän 2 momentista poistettaisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain kanssa päällekkäinen sääntely valitusasiakirjojen toimittamisesta hallinto-oikeudelle. Pykälän 3 momentti, jossa säädetään valitusluvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamisen edellytyksenä, kumottaisiin tarpeettomana.
99 §. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain soveltaminen. Pykälässä oleva viittaus hallintolainkäyttölain soveltamiseen muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain soveltamiseen. Myös pykälän otsikko muutettaisiin tätä vastaavasti.
14 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan poistettaisiin tarpeettomana.
10 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan poistettaisiin tarpeettomana.
7 §. Ilmoitukset rekisteriin. Pykälän 3 momentissa oleva viittaus kauppa- ja teollisuusministeriöön päivitettäisiin viittaukseksi työ- ja elinkeinoministeriöön.
8 §. Kirjanpito ja tilintarkastus. Pykälän 1 momentissa olevan viittauksen osalta korjattaisiin kirjanpitolain (1336/1997) säädösnumero, minkä lisäksi momenttiin tehtäisiin kielellistä korjausta.
Pykälän 3 momentin osalta momentista poistettaisiin vaatimus, jonka mukaan tilintarkastajien on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia. Tilintarkastuslain (1141/2015) voimaantulon myötä tilintarkastusvalvonta ja tilintarkastajien hyväksyminen siirtyi Patentti- ja rekisterihallitukselle vuoden 2016 alusta. Tilintarkastuslain 1 luvun 2 §:n 1 kohdan nojalla tilintarkastajalla tarkoitetaan hyväksyttyä tilintarkastajaa, jolloin sen mainitseminen on tarpeetonta. Lisäksi momentissa olevaan viittaukseen lisättäisiin tilintarkastuslain (1141/2015) säädösnumero, ja momentin tekstiin tehtäisiin pientä kielellistä korjausta.
10 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momenttiin, jossa säädetään oikaisuvaatimuksesta, tehtäisiin kielellinen muutos vastaamaan nykyistä muotoiluohjeistusta. Pykälän 2 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan poistettaisiin tarpeettomana.
16 §. Muutoksenhaku tarkastuslaitoksen päätökseen. Pykälän 1 momenttiin, jossa säädetään oikaisuvaatimuksesta, tehtäisiin kielellinen muutos nykyistä muotoiluohjeistusta vastaavasti. Pykälän 2 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi momentissa oleva viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan poistettaisiin tarpeettomana.
16 a §. Muutoksenhaku ministeriön ja valvontaviranomaisen päätö kseen. Pykälän 1 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan poistettaisiin tarpeettomana. Muilta osin momenttiin ei tehtäisi muutoksia.
15 §. Muutoksenhaku välittäjäkoelautakunnan päätökseen. Pykälän 1 momenttiin, jossa säädetään oikaisuvaatimuksesta, tehtäisiin kielellinen muutos vastaamaan nykyistä ohjeistusta viittauksen muotoilusta. Pykälän 2 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Pykälän 3 momentin viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan kumottaisiin tarpeettomana.
21 §. Muutoksenhaku aluehallintoviraston päätökseen. Pykälän rakennetta muutettaisiin siten, että 1 momentissa säädettäisiin oikaisuvaatimuksen tekemisestä muuhun aluehallintoviraston päätökseen kuin 18 ja 19 §:n nojalla tekemään päätökseen, ja 2 momentissa viitattaisiin muutoksenhaun osalta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Pykälän 3 momentin viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan kumottaisiin tarpeettomana. Sisällöllistä muutosta ei ehdoteta.
8 f §. Muutoksenhaku. Pykälä jaettaisiin kahteen momenttiin. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin maininta siitä, että oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Pykälästä myös poistettaisiin hallintolain mainitun sääntelyn päällekkäiset maininnat siitä, että oikaisuvaatimus tehdään 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja että se tehdään päätöksen tehneelle viranomaiselle. Lisäksi pykälän viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin 2 momentissa viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.
Lisäksi pykälään tehtäisiin pieniä kielellisiä muutoksia.
Pykälän ensimmäinen virke, jossa säädetään valituskiellosta, poistettaisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain sääntelyn vuoksi tarpeettomana.
Voimassa olevassa laissa ei ole erillistä säännöstä siitä, tarvitaanko hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamiseen valituslupa. Kumotun hallintolainkäyttölain mukaisesti tämä merkitsi ennen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain voimaantuloa lähtökohtaisesti suoraa valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain lähtökohta on kuitenkin se, että hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää pääsääntöisesti valituslupaa. Näin ollen pelkkä viittaus muutoksenhakuun oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesti merkitsee korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamisen osalta valituslupasääntelyä. Nyt ehdotetulla muutoksella ei kuitenkaan arvioida olevan tosiasiallisia vaikutuksia, sillä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 127 §:n mukaan muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella hallintolainkäyttölakiin tai sitä edeltäneeseen lakiin tarkoitetaan uuden lain voimaan tultua viittausta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Näin ollen myös kyseessä olevan lain kohdalla on jo nykyisellään 1.1.2020 alkaen soveltunut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukainen valituslupasääntely.
11 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momenttiin, jossa säädetään oikaisuvaatimuksesta, tehtäisiin kielellinen muutos vastaamaan nykyistä ohjeistusta muotoilusta. Pykälän 2 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi pykälän 3 viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan kumottaisiin tarpeettomana.
10 §. Oikaisuvaatimus. Pykälään lisättäisiin viittaus hallintolakiin (434/2003), minkä lisäksi pykälään tehtäisiin pientä kielellistä päivitystä. Sisällöllistä muutosta ei ehdoteta.
11 §. Muutoksenhaku. Pykälä ehdotetaan muutettavan kokonaan. Pykälän 1 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi pykälän 2 momentin viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan kumottaisiin tarpeettomana.
55 §. Muutoksenhaku Energiaviraston päätökseen. Pykälän 1 momenttiin, jossa säädetään oikaisuvaatimuksesta, tehtäisiin kielellinen muutos nykyistä muotoiluohjeistusta vastaavasti. Pykälän 2 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lisäksi 2 momentin viittaus korkeimman hallinto-oikeuden myöntämään valituslupaan poistettaisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain kanssa päällekkäisenä. Muutoin pykälää ei ehdoteta muutettavan.
56 §. Muutoksenhaku todentajan päätökseen. Pykälän 1 momentista poistettaisiin tarpeettomat maininnat siitä, ettei todentajan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla sekä siitä missä määräajassa oikaisua tulee vaatia. Lisäksi momenttiin lisättäisiin informatiivinen viittaus hallintolakiin.
Pykälän 2 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Voimassa olevassa 56 :ssä ei ole erillistä säännöstä siitä, tarvitaanko hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamiseen valituslupa. Kumotun hallintolainkäyttölain mukaisesti tämä merkitsi ennen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain voimaantuloa lähtökohtaisesti suoraa valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain lähtökohta on kuitenkin se, että hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää pääsääntöisesti valituslupaa. Näin ollen pelkkä viittaus muutoksenhakuun oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesti merkitsee korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamisen osalta valituslupasääntelyä. Nyt ehdotetulla muutoksella ei kuitenkaan arvioida olevan tosiasiallisia vaikutuksia, sillä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 127 §:n mukaan muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella hallintolainkäyttölakiin tai sitä edeltäneeseen lakiin tarkoitetaan uuden lain voimaan tultua viittausta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Näin ollen myös kyseessä olevan lain kohdalla on jo nykyisellään 1.1.2020 alkaen soveltunut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukainen valituslupasääntely.
4 §. Kioton mekanismeihin osallistumisesta päättäminen. Pykälän 2 momenttiin päivitettäisiin suomenkieliseen sanamuotoon ulkoministeriön nimi sen nykyiseen muotoon. Lisäksi 2 momentin ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pientä kielellistä korjausta.
12 §. Muutoksenhaku todentajan lausuntoon. Pykälä muutettaisiin kokonaan. Pykälän 1 momentista poistettaisiin tarpeeton maininta oikaisuvaatimusohjeista. Lisäksi momenttiin lisättäisiin viittaus hallintolakiin oikaisuvaatimuksen osalta. Pykälän 2 momentti, jossa on viitattu hallintolainkäyttölakiin, poistettaisiin tarpeettomana.
31 §. Muutoksenhaku. Pykälän viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.
Voimassa olevassa laissa ei ole erillisiä säännöksiä siitä, tarvitaanko hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamiseen valituslupa. Kumotun hallintolainkäyttölain mukaisesti tämä merkitsi ennen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain voimaantuloa lähtökohtaisesti suoraa valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain lähtökohta on kuitenkin se, että hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää pääsääntöisesti valituslupaa. Näin ollen pelkkä viittaus muutoksenhakuun oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesti merkitsee korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamisen osalta valituslupasääntelyä. Nyt ehdotetuilla muutoksilla ei kuitenkaan arvioida olevan tosiasiallisia vaikutuksia, sillä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 127 §:n mukaan muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella hallintolainkäyttölakiin tai sitä edeltäneeseen lakiin tarkoitetaan uuden lain voimaan tultua viittausta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Näin ollen myös kyseessä olevan lain kohdalla on jo nykyisellään 1.1.2020 alkaen soveltunut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukainen valituslupasääntely.
1 luku Yleiset säännökset
2 §. Kilpailu- ja valvonta-asiat. Pykälän 1 momentin 3 kohtaa ehdotetaan muutettavan siten, että viittaus vuoden 2000 maakaasumarkkinalakiin päivitettäisiin viittaukseksi vuoden 2017 maakaasumarkkinalakiin. Vastaava päivitys tehtäisiin myös pykälän 1 momentin 4 kohtaan, jossa viitattaisiin kumotun rautatielain (304/2011) sijaan raideliikennelakiin (1302/2018).
Lisäksi pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättävän uusi 3 c kohta, jossa säädettäisiin, että markkinaoikeus käsittelee kilpailu- ja valvonta-asioina myös maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä annetussa laissa (588/2017) säädetyt asiat. Ehdotettu lisäys on luonteeltaan voimassa olevaa oikeustilaa selkeyttävä. Maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä annetun lain 16 §:ssä muutoksenhaku Energiaviraston päätökseen on ohjattu markkinaoikeuteen.
Esityksen valmistelun yhteydessä on selvitetty muutettavaksi ehdotettujen säädösten osalta lainsäädäntötoimivallan jakautumista maakunnan ja valtakunnan välillä Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaisesti. Yhteistyössä maakunnan hallituksen kanssa muodostuneen käsityksen mukaan lakiehdotusten 1, 4, 10, 14, 17 ja 18 osalta sääntely kuuluu maakunnan lainsäädäntövaltaan, kun taas lakiehdotusten 2, 5, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 15, 16 ja 19 osalta valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Lakiehdotusten 3 ja 6 osalta lainsäädäntövalta kuuluu ilmeisesti osin maakunnalle ja osin valtakunnalle. Koska ehdotetuilla muutoksilla ei kuitenkaan ole tarkoitus varsinaisesti muuttaa oikeustilaa nykyisestä eikä muutoksilla kaikkinensa arvioida olevan olennaisia vaikutuksia, ehdotettujen muutosten voidaan arvioida olevan luonteeltaan hyvin pitkälti teknisiä. Valmistelussa on tehty yhteistyötä maakunnan hallituksen kanssa, ja asian arvioinnissa on päädytty siihen, ettei asiassa ole tarvetta pyytää lausuntoa maakunnalta.
Lakien ehdotetaan tulevan voimaan 1.7.2024. Koska ehdotetut muutokset eivät merkitse sellaista sisällöllistä muutosta sääntelyyn, jolla olisi merkittäviä käytännön vaikutuksia, ehdotettujen lakimuutosten soveltamisen osalta ei arvioida tarvittavan siirtymäaikaa.
Esityksellä on yhteys perustuslain (731/1999) 21 §:ssä oikeusturvasta säädettyyn. Sen mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Vaikka nyt käsillä oleva esitys onkin luonteeltaan lähinnä sääntelyn selkeyttämistä ja ajantasaistamista, tämän voidaan osaltaan katsoa edistävän oikeusturvan toteutumista. Esityksessä ehdotettu sääntely on hyvin pitkälti linjassa yleislaissa eli oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetyn kanssa.
Edellä mainituilla perusteilla katsotaan, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Ponsi
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
1.
Laki yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä työnvälityspalvelujen eurooppalaisen verkoston (Eures) jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä työnvälityspalvelujen eurooppalaisen verkoston (Eures) jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi annetun lain (223/2018) 7 § seuraavasti:
7 §Muutoksenhaku
Työ- ja elinkeinoministeriön tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä annetun lain (411/2018) 18 §:n 3 momentti sekä
muutetaan 18 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti:
18 §Muutoksenhaku aluehallintoviraston päätökseen
Aluehallintoviraston muuhun kuin 16 ja 17 §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Muutoksenhaussa uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista koskevaan päätökseen sovelletaan kuitenkin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) 27 §:n 3 momentti sekä
muutetaan 27 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti:
27 §Muutoksenhaku
Kilpailu- ja kuluttajaviraston muuhun kuin 17, 22 ja 23 §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.
Laki matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain (922/2017) 8 § seuraavasti:
8 §Muutoksenhaku
Maksua koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain (278/2016) 17 § seuraavasti:
17 §Muutoksenhaku
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
6.
Laki suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta annetun lain (209/2015) 8 §:n 4 momentti seuraavasti:
8 §Siirtymäsäännökset
Edellä 2 momentissa tarkoitetusta hakemuksesta annettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa (434/2003). Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
7.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain (661/2012) 16 §:n 2 momentti ja 16 c §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 16 §:n 2 momentti laissa 1018/2015 ja 16 c §:n 3 momentti laissa 1080/2018, seuraavasti:
16 §Muutoksenhaku
Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, jollei muualla laissa toisin säädetä, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.
16 c §Kuluttajaneuvontapalvelujen ostaminen
Sopimusta koskeva riita-asia käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Menettelystä hallintoriita-asiassa säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
8.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain (658/2013) 7 §:n 1 momentti seuraavasti:
7 §Muutoksenhaku ja täytäntöönpano
Valvontaviranomaisen laiminlyöntimaksua koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
9.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan siviilipalveluslain (1446/2007) 97 §:n 3 momentti ja 98 §:n 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 97 §:n 3 momentti laissa 579/2019, sekä
muutetaan 96 §, 97 §:n 1 momentti, 98 §:n 2 momentti ja 99 §, sellaisina kuin niistä ovat 96 § ja 97 §:n 1 momentti laissa 579/2019, seuraavasti:
96 §Muutoksenhaku siviilipalveluskeskuksen päätökseen
Siviilipalveluskeskuksen päätökseen, joka koskee palveluskelpoisuutta, siviilipalvelukseen määräämistä, täydennyspalvelukseen määräämistä, lykkäystä, siviilipalveluspaikan määräämistä, palveluksesta vapauttamista tai täydennyspalveluksesta vapauttamista saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Siviilipalvelukseen määräämistä, täydennyspalvelukseen määräämistä, lykkäystä, siviilipalveluspaikan määräämistä, palveluksesta vapauttamista tai täydennyspalveluksesta vapauttamista koskeva oikaisuvaatimus ei estä päätöksen täytäntöönpanoa.
Valitus siviilipalveluskeskuksen siviilipalveluspaikan siirtoa koskevasta päätöksestä on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta. Valitus ei estä päätöksen täytäntöönpanoa, ellei valitusviranomainen toisin määrää.
Kotiuttamista koskeva valitus ei estä päätöksen täytäntöönpanoa, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
97 §Muutoksenhaku kurinpitorangaistukseen
Valitus siviilipalvelusvelvolliselle määrättyä kurinpitorangaistusta koskevasta päätöksestä on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta.
98 §
Muutoksenhaku asevelvollisten vakaumuksentutkintalautakunnan päätökseen
Hallinto-oikeuden on käsiteltävä valitus kiireellisenä. Valitus ei estä päätöksen täytäntöönpanoa, ellei hallinto-oikeus toisin määrää.
99 §Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain soveltaminen
Siltä osin kuin 95–98 §:ssä ei toisin säädetä, muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
10.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) 14 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1103/2017, seuraavasti:
14 §Muutoksenhaku
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Muutoksenhausta uhkasakon asettamiseen ja maksettavaksi tuomitsemiseen säädetään uhkasakkolaissa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
11.
Laki vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetun lain (920/2005) 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 75/2017, seuraavasti:
10 §Muutoksenhaku
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
12.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kauppakamarilain (878/2002) 7 §:n 3 momentti, 8 §:n 1 ja 3 momentti sekä 10 §, sellaisena kuin niistä on 10 § laissa 66/2017, seuraavasti:
7 §Ilmoitukset rekisteriin
Jos työ- ja elinkeinoministeriö peruuttaa kauppakamarin perustamisluvan, ministeriö tekee ilmoituksen peruuttamisesta Patentti- ja rekisterihallitukselle, jonka on poistettava yhdistysrekisteristä merkintä yhdistyksen toimimisesta kauppakamarina. Yhdistyksen on kolmen kuukauden kuluessa merkinnän poistamisesta tehtävä ilmoitus nimensä ja sääntöjensä muuttamisesta Patentti- ja rekisterihallitukselle, jonka on käsiteltävä muutosilmoitus kiireellisenä.
8 §Kirjanpito ja tilintarkastus
Kauppakamariin ja Keskuskauppakamariin sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään kirjanpitovelvollisista.
Kauppakamarilla ja Keskuskauppakamarilla on oltava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Muutoin Kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslaissa (1141/2015) säädetään.
10 §Muutoksenhaku
Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
13.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan jalometallituotteista annetun lain (1029/2000) 16 §:n 1 ja 2 momentti ja 16 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 65/2017, seuraavasti:
16 §Muutoksenhaku tarkastuslaitoksen päätökseen
Tarkastuslaitoksen päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
16 a §
Muutoksenhaku ministeriön ja valvontaviranomaisen päätökseen
Muutoksenhausta ministeriön ja valvontaviranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Muutoksenhausta uhkasakon asettamiseen ja maksettavaksi tuomitsemiseen sekä keskeyttämisuhan asettamiseen ja täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevaan päätökseen säädetään uhkasakkolaissa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
14.
Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain 15 ja 21 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain (1075/2000) 21 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 67/2017, ja
muutetaan 15 § sekä 21 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 15 § ja 21 §:n 1 momentti laissa 1010/2015 sekä 21 §:n 2 momentti laissa 67/2017, seuraavasti:
15 §Muutoksenhaku välittäjäkoelautakunnan päätökseen
Välittäjäkoetta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.
21 §Muutoksenhaku aluehallintoviraston päätökseen
Aluehallintoviraston muuhun kuin 18 ja 19 §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Muutoksenhausta uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista koskevaan päätökseen säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
15.
Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain 8 f §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 f §, sellaisena kuin se on laissa 1225/2010, seuraavasti:
8 f §Muutoksenhaku
Työ- ja elinkeinoministeriön 8 e §:n nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
16.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain (490/2013) 11 § seuraavasti:
11 §Muutoksenhaku
Tuulivoimamaksun erän suuruutta koskevaan 6 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ja palautuksen määrää koskevaan 7 §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
17.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain (950/2012) 10 ja 11 § seuraavasti:
10 §Oikaisuvaatimus
Sähkö- ja maakaasuverkkomaksua koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä maksun määräämistä koskevassa asiassa kolmen vuoden kuluessa maksun määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin viimeistään 60 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimukseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään.
11 §Muutoksenhaku
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
18.
Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 55 ja 56 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain (1396/2010) 55 §:n 1 ja 2 momentti ja 56 §, sellaisina kuin niistä ovat 55 §:n 1 momentti laissa 441/2018 ja 2 momentti laissa 434/2014, seuraavasti:
55 §Muutoksenhaku Energiaviraston päätökseen
Energiaviraston 15, 17 ja 17 b §:ssä, 18 §:n 2 momentissa sekä 28, 32, 33, 35–37, 39 ja 54 §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.
Energiaviraston 17 c §:ssä, 17 d §:n 2 momentissa, 18 §:n 3 momentissa, 19 ja 21 §:ssä, 42 §:n 1 momentissa sekä 49 ja 51 §:ssä tarkoitettuun päätökseen sekä päätökseen, jolla Energiavirasto on päättänyt olla antamatta 17 §:ssä tarkoitetun ennakkotiedon tai 17 b §:ssä tarkoitetun kiintiöpäätöksen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.
56 §
Muutoksenhaku todentajan päätökseen
Todentajan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.
Muutoksenhausta todentajan oikaisuvaatimusmenettelyssä antamaan päätökseen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
19.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Kioton mekanismien käytöstä annetun lain (109/2007) 4 §:n 2 momentti sekä 12 ja 31 § seuraavasti:
4 §Kioton mekanismeihin osallistumisesta päättäminen
Suomen valtion nimissä annettavasta hankkeen hyväksynnästä puhtaan kehityksen mekanismin hankkeeksi päättää ulkoministeriö. Ulkoministeriö myös päättää Suomen valtion nimissä annettavasta valtuutuksesta osallistua tällaiseen hankkeeseen tai hankkeen valmisteluun.
12 §
Oikaisuvaatimus todentajan lausuntoon
Todentajan lausuntoon saa vaatia oikaisua 14 päivän kuluessa lausunnon tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimukseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään.
31 §Muutoksenhaku
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
20.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 2 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta sekä
lisätään 1 luvun 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 594/2013, 23/2014, 1095/2017 ja 501/2023, uusi 3 c kohta seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset
2 §Kilpailu- ja valvonta-asiat
Markkinaoikeus käsittelee kilpailu- ja valvonta-asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi:
3) maakaasumarkkinalaissa (587/2017);
3 c) maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä annetussa laissa (588/2017);
4) raideliikennelaissa (1302/2018);
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 11.4.2024
Pääministeri
Petteri Orpo
Työministeri
Arto Satonen