Henkilöstörahastolain 21 §:n mukaan henkilöstörahaston varojen ja kunkin jäsenen rahasto-osuuden arvo on määritettävä rahaston tilinpäätöspäivänä ja viivytyksettä sen jälkeen, kun rahasto on ottanut vastaan voittopalkkioerän. Varat on arvonmäärityksessä arvostettava käypään arvoonsa.

Henkilöstörahaston arvonmäärityksessä on tarkoituksena ennen muuta selvittää jäsenten rahasto-osuuksien suuruus sitä silmällä pitäen, että jäsenet nostavat rahasto-osuutensa tai osan niistä. Henkilöstörahastolain 24 §:n mukaan jäsenellä on oikeus saada rahasto-osuutensa nostettavissa oleva osa rahana viipymättä arvonmäärityspäivän jälkeen, siten kuin henkilöstö-rahaston säännöissä on tarkemmin määrätty. Rahasto-osuuden sidotusta osasta siirretään nostettavissa olevaan osaan rahaston säännöissä määrättyjä perusteita noudattaen enintään kymmenesosa kunakin vuonna sen jälkeen, kun kymmenen vuotta on kulunut henkilön jäseneksi tulemisesta. Henkilöstörahaston säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, ettei vuosittaista siirtoa nostettavissa olevaan osaan lainkaan suoriteta. Toisaalta riippumatta siitä, mitä rahaston säännöissä on määrätty rahasto-osuuden nostamisesta, jäsenen työsuhteen päätyttyä osuus on suoritettava sen mukaisesti kuin henkilöstörahastolain 27 §:ssä on tarkemmin säädetty.

Arvonmäärityksen tarkoitus huomioon ottaen henkilöstörahaston varojen arvostaminen käypään arvoonsa merkitsee yleensä niistä realisoitaessa todennäköisesti saatavan markkamäärän selvittämistä. Varojen todennäköiseen luovutushintaan voivat vaikuttaa muun muassa realisoitavien varojen määrä ja realisointiin käytettävissä oleva aika. Henkilöstörahastolain 20 §:n 2 momentin mukaan rahasto...