• PDF

Kriittinen katsaus rikosoikeuden feministiseen kritiikkiin ja sukupuolispesifiin lainsäädäntöön

Lakimies 1/2024 s. 54–78
27.2.2024
Asiantuntija-artikkeli

Oikeuden kieli on usein sukupuolineutraalia. Muun muassa Suomen rikoslaki (39/1889) on lähtökohdiltaan sukupuolineutraali, eikä se siten erottele tekoja tekijän tai uhrin sukupuolen mukaan. Feministisessä kritiikissä rikoslain sukupuolineutraaliutta on kuitenkin kritisoitu siitä, että ulkoisesti tasa-arvoisen sukupuolineutraaliuden katsotaan peittävän patriarkaalisia, naisia eriarvoiseen asemaan asettavia rakenteita, eikä sen katsota vastaavan sukupuolittunutta todellisuutta, jossa miehillä ja naisilla on erilaiset roolit. Feministisessä kritiikissä sukupuolta onkin pyritty tuomaan esiin sukupuolineutraalin verhon takaa. Lisäksi sukupuolineutraaliutta on pyritty haastamaan sukupuolispesifillä eli sukupuolen rikostunnusmerkistön osatekijäksi ottavalla rikoslain sääntelyllä, jonka on katsottu parantavan naisten oikeuksia. Myös Suomessa on herännyt keskustelua muun muassa sukupuolispesifin sukuelinten silpomista koskevan säännöksen tarpeellisuudesta.

Keskustelussa sukupuolispesifistä lainsäädännöstä ja feministisestä rikoslain tulkinnasta vähemmälle huomiolle ovat jääneet vaarat, joita sukupuoleen perustuva rikoslaki ja laintulkinta sisältävät niin rikosoikeuden periaatteille kuin naisille, joita se pyrkii suojelemaan. Tämä artikkeli tekee kriittisen oikeustieteellisen analyysin avulla ja muutamilla valituilla esimerkeillä näkyväksi, millaisia käsityksiä sukupuolesta feministisestä tutkimuksesta voi paljastua ja miten feministinen tutkimus voi itse rakentaa ja ylläpitää sukupuolittuneita valtarakennelmia, joita se kritisoi. Lisäksi artikkeli nostaa sukuelinten silpomista koskevalla esimerkillä esiin sukupuolispesifin rikoslain säätämisen uhkia sekä tarkastelee sukupuolineutraalin rikoslain mahdollisuuksia lisätä lainsäädännön sukupuolisensitiivisyyttä. Artikkeli ei kiistä tarvetta sukupuolittuneiden ilmiöiden ja ongelmien tutkimiseen eikä tarjoa näihin valmiita ratkaisuja vaan luo entistä paremmat lähtökohdat sukupuoleen liittyvien ilmiöiden tutkimiselle ja lainsäädännön kehittämiselle nostamalla esiin vähäiselle huomiolle jääneitä ongelmakohtia sukupuoleen perustuvassa tutkimuksessa ja lainsäädännössä.

Asiasanat
• Istanbulin sopimus - Oikeustiede - Rikosoikeus - Sukupuoli