• PDF

Rikosprosessin nopeus ja laatu lapsiin kohdistuvissa rikoksissa

15.2.2024, Maisteritutkielma

Rikosprosessien pitkittyminen on yleinen ongelma sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Se korostuu erityisesti tietyissä asiaryhmissä, kuten lapsiin kohdistuvissa rikoksissa. Ensimmäisenä tutkielman tutkimuskysymyksenä on, miten rikosprosessin joutuisuus turvataan lapsiin kohdistuvissa rikoksissa. Toisena tutkielman tutkimuskysymyksenä on, minkälainen suhde rikosprosessin nopeudella on prosessin laatuun lapsiin kohdistuvissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Prosessin laadulla tarkoitetaan tutkielmassa sitä, että rikosprosessi on järjestetty sillä tavoin, että se tarjoaa mahdollisimman varmat takeet aineellisesti oikeaan ratkaisuun pääsemiseksi.

Tutkielma on oikeus- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, sillä tutkielmassa tarkastellaan oikeutta laajemmasta kuin vain lainopillisesta näkökulmasta. Tutkielmassa hyödynnetään paikoitellen myös oikeuspsykologista näkökulmaa. Pääasiallisia tutkielman lähteitä ovat voimassa oleva sääntely, oikeuskirjallisuus, lain esityöt, oikeuskäytäntö, viranomaisten sisäiset ohjeistukset, oikeuspsykologinen tutkimuskirjallisuus ja viimeaikainen tutkimustieto lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelystä Suomessa.

Tutkielma osoittaa, että rikosprosessin joutuisuutta lapsiin kohdistuvissa rikoksissa turvataan sekä kansainvälisellä että kansallisella sääntelyllä. Viime aikoina prosessien pitkittymiseen on pyritty puuttumaan erityisesti 1.10.2023 voimaan tulleella uudistuksella, jolla alaikäisen henkeen, terveyteen, yksityisyyteen, rauhaan, kunniaan, vapauteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvat rikokset säädettiin kiireellisinä käsiteltäviksi. Tutkielmassa kuitenkin havaitaan, että prosessien joutuisuuden turvaamisen näkökulmasta keskeisessä roolissa ovat sääntelyn lisäksi myös muunlaiset tekijät, kuten resurssien riittävyys sekä rikosprosessin viranomaisketjun toimintatavat.

Lisäksi tutkielma osoittaa, että rikosprosessin nopeuden ja laadun välinen suhde on moniulotteinen. Etenkin akuuteissa tapauksissa lapsen kuulemisen ja somaattisten tutkimusten toimittaminen mahdollisimman nopeasti voi parantaa näyttöä ja siten edesauttaa oikeaan ratkaisuun pääsemistä. Toisaalta vaatimus käsitellä lapsiin kohdistuvat rikokset riittävän nopeasti johtaa siihen, ettei suurimmassa osassa tapauksia voida toimittaa lapsen kuulemista tavalla, joka mahdollistaisi kaikista luotettavimman kertomuksen saamisen lapselta kuulemistilanteessa. Tällä hetkellä vain viidesosa lapsista kuullaan lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköissä, joissa olisi kaikista vahvinta osaamista lasten kuulemisesta ja parhaimmat edellytykset saada lapselta luotettava kertomus.

Asiasanat
• Alaikäinen - Asianomistaja - Asianosaisen kuuleminen - Lapsi - Oikeudenkäynnin viivästyminen - Oikeudenkäynti rikosasiassa - Seksuaalirikos - Viranomainen - Väkivaltarikos