Yritysten kilpailukyvyn ei tulisi perustua -liioitellusti tai ironisesti sanottuna- vain ’pieniin palkkoihin ja korkeaan verotukseen’ vaan näiden sijaan osaamiseen ja sen kampeamiseen yritystä sen kasvua tukevaksi alustaksi. Positiivisena esimerkkinä meillä on ainakin Nokia Oyj, jonka toiminta-alue on ollut matkapuhelimissa, verkoissa, pilvi- ja verkkopalveluissa sekä muussa teknologiassa.

Nokian peruskonseptina on ollut panostaminen tutkimus- ja tuotekehitykseen pitkällä tähtäimellä, esimerkiksi vuodesta 2000 yhteensä 150 miljardia euroa yhtiön omistaessa noin 20.000 patenttia käsittävän patenttisalkun. Lisensoinnin liikevaihto on ollut noin viime aikoina 1, 5 miljardia per vuosi. Tämä liiketoiminta on ollut erittäin kannattavaa tarkoittaen n. 1, 2 miljardin liikevoittoa. Eli mistään mitättömästä toiminnasta ei talouden makrotasollakaan ole kysymys. Nokia on solminut varsin tuottoisat lisenssisopimukset amerikkalaisen Applen ja kiinalaisen Oppon kanssa viime vuosina. Esimerkiksi autonvalmistajien tuotteissa on yhtiön teknologiaa.

Avainasemassa osaamisen tuloksekkaassa hyödyntämisessä on aineeton pääoma, joka syntyy luovasta toiminnasta ja osaamisesta, konkretisoituu aineettomien oikeuksien, teollis- ja tekijänoikeuksien sekä muiden aineettomien oikeushyvien hankkimisessa, suojaamisessa, puolustamisessa ja sopimuksin tapahtuvassa hyödyntämisessä.

Tähän lisenssisopimukset eli käyttöoikeuksien luovutukset ovat keskeinen arvonluonnin keino varsinkin yrityksissä.

Lisenssi on saatettu sopimusvalikoimassa meillä ehkä helposti sivuuttaa; on myös käytetty lähi-ilmiöitä kuten kokonaisluovutuksia, yritys- tai liiketoimintakauppoja transaktioina. Niissä on myös siirretty toisen haltuun teollis- ja tekijänoikeuksia, yleensä lopullisemmin kuin lisensseissä. Harvinaista ei ole sekään, että jo osakassopimuksissa sovitaan näiden oikeuksien luovutuksista, mikä voi muodostaa olennaisen pohjan myöhemmälle hyödyntämiselle.

Lisenssisopimukset toimivat talouden, tekniikan ja oikeuden välimaastossa ja vaativat erilaisten asiantuntijoiden, tekniikan, talouden ja oikeudellisen alan, panosta onnistuakseen päämäärässään, yhteistyön rakentamisessa niin, että kumpikin osapuoli tai osapuolet voittavat eli saavat sopimuksessa tavoiteltua etua.

Erilaisia sopimuskäytäntöjä eri alueilla ja erilaisten toimijoiden välillä. Voidaan erottaa toisistaan yritysten väliset lisenssit sekä yritysten ja kuluttajien väliset lisenssit.

Siten myös kuluttajat tekevät ja sitoutuvat enemmän tai vähemmän tietoisesti nykyisin lisenssisopimuksiin; esimerkiksi Meta on ilmoittanut uusituista käyttöehdoistaan seuraavasti:

Metan uudistetut käyttöehdot 12.1.2024: (Taloustaito 19.2.2024)

”Kun jaat, julkaiset tai lataat tuotteissamme tai niiden yhteydessä sisältöä, joka on immateriaalioikeuksien alaista (kuten valokuvat tai videot), myönnät meille ei-yksinomaisen, siirrettävän, alilisensoitavan ja maailmanlaajuisen lisenssin ylläpitää, käyttää, levittää, muokata, kopioida, kääntää ja esittää tai näyttää julkisesti sisältöäsi sekä luoda siitä johdannaisteoksia (yksityisyys- ja sovellusasetustesi mukaisesti).”

Tuleeko kuluttaja helposti ajatelleeksi mihin sitoutuu, ja mitä hän luovuttaa omista tiedoistaan ja omista oikeuksistaan maailmanlaajuisesti? Siis hän myöntää ns. yksinkertaisen kuitenkin siirrettävän, alilisensoitavan ja globaalin käyttöoikeuden ylläpitää, käyttää, levittää jne. esimerkiksi ottamiaan valokuvia sekä muita sisältöjä? Luonnollisesti myös yksityisyyden suojan alaiset elementit kuten henkilötiedot ovat helposti kuluttajalisensseissä mukana. Esimerkiksi sijaintia ja liikkumista koskevat tiedot saattavat siirtyä kuluttajalisensseissä autonvalmistajalle tai muulle toimijalle. Luonnollisesti kuluttajansuojalainsäädäntö soveltuu näihin lisensseihin velvoite- ja immateriaalioikeuslainsäädännön lisäksi.

Yritysten välisissä sopimuksissa lisenssit ovat luonnollisesti tärkeitä arvonluojia niin kansallisesti kuin kansainvälisesti tavaroiden ja palveluiden valmistuksessa, jakelussa ja muussa elinkeinotoiminnassa. Lisenssien sisältö vaihtelee jyrkästi riippuen toimialasta ja lisenssin kohteina luovutetuista oikeuksista. Eri aloilla on omaksuttu mallisopimuksia luovutuksista, niin kansallisia kuin kansallisia, esimerkiksi teknologiateollisuus, IT-ala, franchise-toiminta jne.

Eri oikeuksien mukaan voidaan luetella patentti-, tavaramerkki-, mallioikeus- ja tekijänoikeuslisenssit. Näiden tiukka erottaminen omiksi ilmiöikseen ei välttämättä vastaa todellisuutta, sillä useimmat lisenssit lienevät nykyään yhdistelmä- eli ns. hybridilisenssejä, joilla luovutetaan useampia oikeuksia tai oikeushyviä samalla sopimuksella ja joissa voi olla mukana muitakin elementtejä kuin perinteisiä yksinoikeuksia kuten liikesalaisuuksia, persoonaoikeuksia jne.  Esimerkiksi urheilija voi muodostaa henkilöbrändin tavaramerkin ja persoonaansa liitettävien ominaisuuksien avulla. Oikeudet dataan ovat yhä tärkeämmässä asemassa elinkeinotoiminnassa. Aluetta on pyritty sääntelemään viime aikoina, muun muassa EU:n datasäädöksen kautta.

Lisenssejä koskevia lain säännöksiä yksinoikeuslaeissa ei ole runsaasti. Niissä todetaan lähinnä se, että lisenssin edelleen luovutus ei ole mahdollista ilman alkuperäisen lisenssinhaltijan suostumusta. Tosin sääntely on ollut lisääntymään päin, kuten havaitaan tekijänoikeuslain muutoslain osalta, kun tekijän suojaksi annettuja säännöksiä lisättiin (kohtuullistaminen erityisperustein, lisenssin peruuttaminen jne.). Myös EU:n tasolta meillä on lisenssejä koskevaa sääntelyä, erityisesti terveen ja toivottavan kilpailun näkökulmasta. Mutta nykyisin vieläkin enemmän, esimerkiksi datan lisensoinnista EU:n datasäädös (EU) 2023/2854), joka tuli voimaan 11.1.2024, sisältää joitakin määräyksiä kohtuuttomuudesta ja sen vaikutuksesta datasopimusten pätevyyteen (suoraan pätemättömiksi katsottavat tai oletettavasti pätemättömiksi katsottavat ehdot). Yleensä lisenssejä koskee laaja sopimusvapaus, mutta pakottavia säännöksiä on joitakin, kuten edellä jo mainitut mahdollisuudet sovitteluun sekä kilpailuoikeuden normit.

Tärkeätä on mielestäni muistaa, että sopimus- ja velvoiteoikeudelliset säännöt ja periaatteet ovat hyvin keskeiset lisenssejä jälkeen päin tulkittaessa. Oikeastaan lisenssejä koskeva riitaisuus ei pelkästään ratkea yhden oikeudenalan, esimerkiksi immateriaalioikeuden, periaatteiden mukaan. 

Tulkinta prosessina ja normiensa puolesta noudattaa pitkälti yleisiä sopimusoikeuden periaatteita.

Lisenssitilanteet vaihtelevat paitsi kohteensa mukaan myös sen mukaan, mihin toimintaan ne oikeuttavat. Voidaan erottaa toisistaan paitsi valmistus- ja jakelulisenssit, kustannussopimukset, esiintymissopimukset, tutkimussopimukset, IT-järjestelmäsopimukset.

Kun aineeton pääoma tai osaaminen syntyy luovasta toiminnasta eri yrityksissä ja yhteisössä, niin oikeuksien siirtoketjuissa lähtökohtana on aina alkuperäisen oikeudenhaltijan ja ensimmäisen hyödyntäjän välinen suhde. Siitä tehtävän sopimuksen tulisikin olla mahdollisimman yhdenmukaisia myöhempien sopimusten kanssa sekä päinvastoin myöhempien aikaisempien kanssa.

Mitä lisenssien sisältöön tulee, niin siinä yksi olennaisimpia asioita on lisenssin asiallinen, alueellinen ja muu laajuus. Eli lisenssin asiallinen ja maantieteellinen ala (lisenssin laajuus) on avain siihen, miten sopimussuhteessa toimitaan. Tämän lisäksi lisenssin lähempi luonne on keskeinen asia. Yksinomainen eli eksklusiivinen lisenssi antaa lisenssinsaajalle laajimman ja arvokkaimman oikeuden. Kuitenkin yksinkertaisen ja yksinomaisen lisenssin lisäksi on välimuotoja eli puolittain yksinomaisia lisenssejä, mikä tarkoittaa sitä, että lisenssiä kirjoitettaessa tulee olla erityisen tarkka muotoilussa.  Tämä koskee kaikkia lisenssejä, ei ainoastaan teknologialisenssejä, missä asia on erittäin tärkeä.

Lisensseissä on usein oma tyyppirakenteensa, jota ei tässä yhteydessä ole syytä käsitellä enempää. Lisenssejä koskevat tietyt tulkintaperiaatteet. Niitä on käsitelty meillä sekä oikeuskäytännössä että enenevästi oikeuskirjallisuudessakin.
 

Artikkeli pohjautuu Rainer Oeschin kirjaan Lisenssisopimusoikeuden perusteet (Edita 2024).
 

 

 

 

 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.

---

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin tai oikeustapauskommentin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää