Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Yritystoiminta

17.4.2024 11.52 (päivitetty 6.5.2024 11.59) Vierashuoneessa osakas Iiris Kivikari, Senior Associate Johanna Tuohino ja Counsel Toni Kalliokoski: Tekoälysarja 1/5 – Miksi jokaisen juristin pitäisi kiinnostua tekoälyn sääntelystä?

Vierashuoneessa osakas Iiris Kivikari, Senior Associate Johanna Tuohino ja Counsel Toni Kalliokoski: Tekoälysarja 1/5 – Miksi jokaisen juristin pitäisi kiinnostua tekoälyn sääntelystä?

Tekoälysarjassa kirjoittajat osakas Iiris Kivikari, Senior Associate Johanna Tuohino ja Counsel Toni Kalliokoski käsittelevät ajankohtaisia aiheita tekoälyjuridiikasta. Ensimmäisessä kirjoituksessaan he nostavat kukin yhden näkökulman tekoälysääntelystä vastatakseen kysymykseen: "Miksi jokaisen juristin pitäisi kiinnostua tekoälyn sääntelystä?"

Tekoälyn avulla voidaan eräiden arvioiden mukaan saavuttaa Suomessa jopa lähes 10 % BKT:n kasvu tulevan kymmenen vuoden kuluessa. Erityisesti tekoälyn kanssa työskentelevien henkilöiden tuottavuuden kasvu sekä tekoälyn vapauttaman ajan käyttäminen tuottoisammin varsinkin markkinoinnissa ja myynnissä, ohjelmistokehityksessä ja asiakaspalvelussa nostetaan kriittisiksi menestystekijöiksi raportista toiseen.

Samalla kuitenkin pelko ja epätietoisuus hidastavat tekoälyn käyttöönottoa. Erityisesti lainsäädännön nähdään monesti lisäävän tekoälyn käytön riskejä tai jopa estävän tekoälyn käyttöönoton kokonaan. Vaikka lainsäädäntö kiistatta saattaa välillä heittää kapuloita tekoälyn käyttäjän rattaisiin, ei käytännön haasteiden aiheuttajana ole kuitenkaan aina tietty tunnistettu tai yksilöity lain säännös. Myös pelkkä epätietoisuus lainsäädännön mahdollisista vaatimuksista ja vaikutuksista saa monet organisaatiot jarruttelemaan tekoälyprojektiensa kanssa.

Siksi onkin kriittisen tärkeää, että kaikki juristit kiinnostuvat tekoälystä ja siihen liittyvästä sääntelystä. Lisäämällä omaa osaamistaan tekoälyn erityissääntelystä sekä tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön vaikuttavasta muusta sääntelystä, voi itse kukin meistä parhaalla mahdollisella tavalla varmistaa olevansa tekoälyn käytön estäjän sijaan sen käytön edistäjä.

Kaikki, mikä on mahdollista ei ole (enää) sallittua – käännä se eduksi!

Tekoälysääntelyn taustalla on yksi vallitseva ajatus: se, että jokin on (teknisesti) mahdollista, ei tarkoita, että sen pitäisi olla sallittua. Teknologian kehittyessä ja tiedon käsittelykapasiteetin kasvaessa lainsäätäjät ovat erityisesti Euroopassa pitäneet tärkeänä asettaa raamit sille, mitä teknologialla saa tehdä. On selvää, että niin tekoälysäädös kuin tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön muutoin vaikuttava sääntely, kuten tietosuoja-asetus, tekijänoikeussääntely sekä viestintäsäännökset – vain muutaman mainitakseni – luovat raamit sille, minkälaista toimintaa pidetään hyväksyttävänä.

Käsitys siitä, mikä on "oikein" ja mikä "väärin" sekä se, missä määrin nämä käsitykset tulee saattaa laeiksi, vaihtelee kuitenkin maittain ja erityisesti mantereittain. Siinä, missä Eurooppa on valinnut tekoälyteknologian sääntelyyn pohjautuvan lähestymistavan, käydään monissa muissa maissa edelleen kiivasta keskustelua siitä, tuleeko tekoälyä säännellä teknologia- vai alakohtaisesti – vai tulisiko aihepiiri pyrkiä jättämään sääntelemättä, jotta sääntelyllä ei vaarannettaisi yritysten kilpailukykyä. Jokaisella lähestymistavalla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Lisäksi on selvää, että sekä EU:n tekoälysäädös että tekoälyn käyttöön tavalla tai toisella soveltuva muu lainsäädäntö rajoittavat tekoälyn kehittämistä ja käyttöä. Samalla – oikein sovellettuna – ne kuitenkin myös lisäävät asiakkaiden luottamusta niin tiettyyn tekoälytuotteeseen kuin sen käyttäjään.

Ydintavoitteena niin juristeilla kuin liiketoiminnalla pitäisikin olla: miten compliance-työ käännetään luottamukseksi ja luottamus edelleen liikevaihdoksi?

Iiris Kivikari
Osakas
DITTMAR & INDRENIUS  

Tekoälysäädös täydentää turvallisuussääntelyä

Tekoälysäädös tulee olemaan yksi keskeisistä säädöksistä tekoälyyn liittyvien riskien hallinnassa. Vaikka tekoälysäädös on soveltamisalaltaan laaja, sen merkitys ja vaikutukset ovat kuitenkin hyvin erilaiset eri organisaatioille. Tekoälysäädöksen riskiperusteinen lähestyminen jo lainsäädännön tasolla tarkoittaa sitä, että tekoälysäädöksen vaikutukset ovat sitä merkittävämmät, mitä suuremman riskin tekoälyjärjestelmistä ja tekoälymalleista on kyse. Eli on olemassa paljon tekoälyratkaisuja, joihin tekoälysäädöksen velvoitteet eivät ulotu. Huolimatta siitä, mihin tekoälysäädöksen riskiluokkaan tekoälyratkaisu kuuluu, tekoälyn käytön turvallisuuteen ja eettisyyteen liittyvät kysymykset edellyttävät juristilta tekoälysäädöstä laajempaa tarkastelua.

Kun tavoitteena on turvata toiminnan jatkuvuus ja luoda tai ottaa käyttöön eettisesti kestäviä tekoälyratkaisuja, kyberturvallisuudesta, tietosuojasta ja asianmukaisesta datan hallinnasta tulee huolehtia kaikkien tekoälyjärjestelmien ja tekoälymallien kohdalla. Tämä edellyttää perehtymistä järjestelmän, mallin tai työkalun ominaisuuksiin sekä niihin liittyviin riskeihin ja keinoihin hallita riskejä. Välillä kuulee keskusteltavan siitä, viekö tekoäly juristienkin työt. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että tekoälyn käyttö ja siihen liittyvät kysymykset ainakin lisäävät juristien työtä.

Johanna Tuohino
Senior Associate
DITTMAR & INDRENIUS  

Tekoälyriidat ovat vasta alkamassa

Tekoälyn erilaiset käyttömahdollisuudet ovat vasta hahmottumassa ja kehittyvät jatkuvasti tekoälytekniikan kehityksen myötä. Kuten kaikki uudet tekniset ja yhteiskunnalliset ilmiöt, myös tekoälyn käyttö johtaa väistämättä erilaisiin riitatilanteisiin. Ennen kuin näitä riitatilanteita varten ehditään säätää niille suunniteltua lainsäädäntöä, joudutaan elämään epävarmuudessa, kun kukaan ei tiedä, miten olemassa olevaa sääntelyä pitäisi soveltaa uudentyyppiseen ilmiöön. Tähän mennessä tekoälyn käytöstä aiheutuneet riidat ovat usein liittyneet esimerkiksi tietosuojaan tai immateriaalioikeuksiin. Lisäksi tekoälyn käyttö tulee johtamaan erilaisiin vaikeisiin kysymyksiin vastuun todistamisessa ja kohdentamisessa oikeaan tahoon.

Tekoälysäädös ei suoraan vastaa näihin ongelmiin, joista osaa on tarkoitus käsitellä tulevassa tekoälyvastuudirektiivissä. Sen sijaan tekoälysäädös vaikuttaa riitoihin ennaltaehkäisevästi. Sen tavoitteena on luoda puitteet, joiden noudattaminen pienentää riskiä tekoälyn käytön haitallisista vaikutuksista. Samalla tekoälysäädös määrittää sanktiot, joita sen rikkomisesta voi aiheutua. Siviilioikeudellisiin seuraamuksiin siinä ei oteta kantaa, vaan ne määräytyvät tilanteesta riippuen sopimusvastuun, sopimuksen ulkopuolisen vastuun tai soveltuvan erityislainsäädännön perusteella.

Toni Kalliokoski
Counsel
DITTMAR & INDRENIUS  

Lue myös


 


 


 


 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.