Osakeyhtiölain (624/2006, muutoksineen) (OYL) 9:3.1:n mukaan osakeannissa osakkeenomistajilla on etuoikeus merkitä uusia osakkeita samassa suhteessa kuin heillä jo on yhtiön osakkeita. OYL 9:4.1 antaa mahdollisuuden poiketa tästä merkintäetuoikeudesta, jos suunnatulle osakeannille on yhtiön kannalta painava taloudellinen peruste. Tällöin yhtiön etu voi mennä osakkeenomistajien merkintäoikeuden edelle. Hallituksen esityksen mukaan painavia taloudellisia syitä arvioitaisiin tapauskohtaisesti kokonaisuutena ottaen huomioon osakkeenomistajien yhteinen etu. ^[1] Oikeuskirjallisuudessa on suhtauduttu OYL 1:7:n mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen takia varovaisesti osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle. ^[2] Osakeannista päättää pääsääntöisesti OYL 9:2:n mukaan yhtiökokous. Yhtiökokous voi kuitenkin antaa osakeantivaltuutuksen yhtiön hallitukselle, jolloin hallitus voi tehdä päätöksen osakeannista valtuutuksen rajoissa. Tämä päätös edellyttää OYL 5:27:n mukaista määräenemmistöä, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.

Helsingin pörssissä toteutetut suunnatut annit hinnoitellaan usein alennuksella, joka perustuu yleensä edellisen kaupankäyntipäivän päätöskurssiin. Esimerkiksi Outokumpu Oyj ilmoitti toukokuussa 2021 toteuttaneensa suunnatun osakeannin institutionaalisille sijoittajille nopeutetulla tarjousmenettelyllä, poiketen osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta. Yhtiön antihinta oli 5,7 prosenttia alhaisempi kuin osakkeen päätöskurssi. Julkisesti noteerattujen yritysten suunnatuissa anneissa alennukset ovat vaihdelleet 3,8 prosentista 18,4 prosenttiin. ^[3] Mitä suurempi alennus on, sitä tärkeämpää on, että suunnatulle osakeannille on olemassa riittävän painava taloudellinen syy. ^[4] Kauppalehden haastattelussa Tampereen yliopiston yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera on huomauttanut, että tietyissä tilanteissa suunnatun osakeannin kustannustehokkuus voi olla kaikkien osakkeenomistajien etu. Vahtera korostaa, että suunnattu anti voi olla kokonaisedun mukaista, mikäli se tuottaa enemmän arvoa kuin perinteinen merkintäoikeusanti. Myös Pörssisäätiön lakijohtaja, oikeustieteen tohtori Jesse Collin, on Kauppalehden haastattelussa todennut, että kustannustehokkuus ja nopeus voivat täyttää painavan taloudellisen syyn vaatimuksen suunnatun osakeannin toteuttamiselle. Ongelmallista on kuitenkin ollut tiedottamiskäytäntö, joka ei anna osakkeenomistajille riittäviä tietoja osakeannin perusteiden arvioimiseksi. AMY:n suositusluonnos puuttuu juuri noudatettaviin tiedottamiskäytäntöihin.

Tiedottamiskäytäntöjen läpinäkyvyys on tärkeää, sillä osakkeenomistajilla tai viranomaisilla ei ole käytössään kovin tehokkaita keinoja suunnattuihin osakeanteihin puuttumiseksi tai niiden valvomiseksi. Yksittäisen osakkeenomistajan tilannetta hankaloittaa se, että oikeudenkäynnit voivat olla pitkäkestoisia ja hyvin kalliita, jolloin oikeussuojaa ei käytännössä ole. Ruotsissa suunnatuista osakeanneista tiedottamiseen on liittynyt myös samanlaisia ongelmia. Ruotsin arvopaperineuvosto, Aktiemarknadsnämnden (AMN), on lausunut useaan otteeseen julkisesti noteerattujen yhtiöiden tiedonantovelvollisuuksista suunnattujen osakeanteihin liittyen. AMN on 7.10.2022 antamassaan lausunnossa huomauttanut, että yhtiöt suhtautuvat ylimalkaisesti suunnattujen osakeantien päätöksentekoon. AMN on lausunnossaan 2022:36 nostanut esille, että tiedottamisen on oltava hyvän arvopaperimarkkinatavan mukaista, jotta osakkeenomistajat voivat arvioida tilannetta asianmukaisesti.

Ruotsissa noudatetaan suunnatuissa osakeanneissa samaa pääsääntöä kuin Suomessa. Tiedottamisessa suunnattuihin osakeanteihin liittyen Ruotsissa on kuitenkin päästy pidemmälle. Ruotsalaisen tiedottamiskäytännön mukaan osakeannin yhteydessä tulee ilmoittaa syyt pääsäännöstä poikkeamiselle sekä perusteet merkintähinnan määräytymiselle. Suunnattu osakeanti ei saa nimittäin tuottaa toisen osakkeenomistajan tai yhtiön kustannuksella kohtuutonta etua tietyille osakkeenomistajille tai muille osapuolille. ^[5] Edellä esitetyistä ruotsalaisista tiedottamiskäytänteistä voitaisi hyötyä myös Suomessa.

AMY on hiljattain julkaissut verkkosivuillaan lausuntopyynnön suunnattuihin osakeanteihin liittyvästä suositusluonnoksesta. AMY on suositusluonnoksessaan todennut, että hyvän arvopaperimarkkinatavan näkökulmasta on tärkeää, että perusteet osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poikkeamiselle julkistetaan selkeästi ja kattavasti. Luonnoksessa ehdotetaan, että ainakin syy osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle esitetään kattavasti sekä kuvataan se, miten osakkeiden merkintähinta määräytyy ja miten merkintähinnan markkinaehtoisuudesta on varmistuttu tai on tarkoitus varmistua. Samoin osakeannin tulosta tiedottaessa luonnoksen mukaan yhtiön olisi tiedotettava tieto siitä, ketkä osakkeita ovat merkinneet.

AMY:n suositus täydentäisi hallinnointikoodin hyvään hallinnointiin liittyviä suosituksia ja se olisi tarkoitettu noudatettavaksi sellaisenaan. Suositusta sovellettaisiin suomalaisiin osakeyhtiöihin, joiden osake on Suomessa kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Soveltamisalaan kuuluisivat niin ikään maksullisiin suunnattuihin osakeanteihin, joissa merkintähinta maksetaan kokonaan rahana. Soveltamisalasta on suljettu pois sellaiset annit, joissa osakkeita tarjotaan yhtiön henkilöstölle tai yleisölle.

Suositusluonnoksessa on esitetty tilanteita, jolloin OYL:n mukainen painava taloudellinen syy voi olla käsillä. AMY katsoo suositusluonnoksessaan, että painavan taloudellinen syyn vaatimus voisi täyttyä muun muassa silloin, kun on riski, että merkintäoikeusanti jäisi olennaisilta osin merkitsemättä, tai kun osakeanti kytkeytyy olennaiseksi osaksi esimerkiksi yrityskauppaa. AMY:n mukaan hyvän arvopaperimarkkinatavan näkökulmasta ei ole riittävä perustelu suunnatulle osakeannille todeta yleisellä tasolla, että suunnattu osakeanti on nopeampi ja edullisempi kuin merkintäetuoikeusanti. Sen sijaan yhtiön tulisi perustella, miksi aika- ja kustannussäästöt ovat ratkaisevia kyseisessä tilanteessa yhtiön edun kannalta. Suositusluonnoksessa perustellaan myös merkintähintaa koskevia tiedottamiskäytäntöjä. Avoimuudella pyritään tukemaan osakkeenomistajien sekä sijoittajien tiedonsaantia ja arviota yhtiön edusta. Suositusluonnoksen mukaan merkintähinnan alittaessa selvästi vallitsevan pörssikurssin avoimuuden tarve korostuu.

AMY:n suositusluonnoksessa on hyödynnetty Ruotsin itsesääntelyä. Tällaisen ohjaavan itsesääntelyn sisällyttäminen Suomen tiedottamiskäytäntöön on omiaan selkeyttämään suunnattujen osakeantien käyttöä Suomessa. Selkeämmät tiedottamiskäytännöt voisivat ratkaista myös Suomessa kohdattuja ongelmia, kun osakkeenomistajilla ja sijoittajilla on enemmän tietoa käytettävissään.