7 Luku
Konserniverotus

1 Konsernien verotuksesta Suomessa

1.1 Yleistä

Eräissä maissa, kuten esimerkiksi Alankomaissa ja Saksassa, on omaksuttu konserniverotusjärjestelmä, jossa konserniin kuuluvien yhtiöiden tulokset yhdistellään ja verotus toimitetaan yhteisverotuksena. Suomessa tällaista järjestelmää ei ole, vaan jokaista yhtiötä verotetaan erillisenä verovelvollisena.

 Konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa (825/1986, konserniavustuslaki) sallitaan kuitenkin tiettyjen edellytysten täyttyessä avoin tulontasaus konsernissa. Siinä ei kuitenkaan säännellä tilanteita, joissa konserniyhtiö tukee toista konserniyhtiötä peitellysti esimerkiksi yli- tai alihintaisen hinnoittelun kautta. Tällaista konserniyhtiön avustamista on vakiintuneesti kutsuttu nimellä konsernituki. Sen verokohtelua arvioidaan lähinnä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, elinkeinoverolaki, EVL) säännösten pohjalta.

Verolainsäädäntöä suurempi merkitys konsernin käsitteellä on erityisesti osakeyhtiöoikeudessa. Jos osakeyhtiöllä on määräysvalta toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa yhteisössä, edellinen on emoyhtiö ja jälkimmäinen tytäryhtiö. Emoyhtiö tytäryhteisöineen muodostaa konsernin. Tärkein käytännön seuraus konsernin muodostumisesta on, että emoyhtiössä on laadittava  konsernitilinpäätös, joka pitää sisällään konsernituloslaskelman ja konsernitaseen. Osakeyhtiölain (624/2006) mukaan konsernitase ei kuitenkaan enää rajoita voitonjakoa.

1.2 Konserniavustusjärjestelmän tulevaisuus

Konserniavustuslaki on ollut pidemmän aikaa uudistamispaineiden alaisena. Arvelan työryhmä tuli yritysverotuksen kehitystarpeita pohtivassa mu...