Uutisten vuosihakemisto, Vierashuone 2024
- Uutiset
6.5.2024 11.53
Vierashuoneessa Senior Associate Johanna Tuohino: Tekoälysarja 2/5 – Tekoälyn turvallisuus juristin tasapainotestissäTekoälyhankkeissa juristin tehtävänä on huolehtia osaltaan riskien hallinnasta, joten juristi saa tekoälyhankkeissa usein toppuuttelijan roolin – halusi sitä tai ei. Osaava juristi pystyy kuitenkin toimimaan tekoälyhankkeissa tasapainoisesti uhkien ja mahdollisuuksien keskellä. - Uutiset
29.4.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Perustuslakivaliokunta ja Orpon hallituksen ohjelman toteuttaminenKun perustuslakivaliokuntaa kuvataan (PeV), on tavanomaista todeta, että se on ainoa eduskunnan valiokunnista, jossa ei äänestetä eikä ainakaan puoluelinjojen mukaan. Tämä on tehnyt PeV:sta voimakkaan ja arvovaltaisen valiokunnan. Käytännössä PeV on ollut opposition vahvin turva enemmistöhallitusten parlamentaarista valtaa vastaan. PeV on ymmärretty demokratian ja oikeusvaltion viimeiseksi lukoksi. PeV:n toimivallan puoluepolitisoiminen toimii siksi demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion arvoja vastaan. Orpon hallituskauden aikana on perustuslakivaliokunnassa äänestetty yhteensä neljästä mietinnöstä yhden (2/2023 vp) osalta. Yhteensä 31 lausunnosta on äänestetty kolmen lausunnon (9/2024 vp, 16/2023 vp ja 15/2023 vp) osalta. Kaikki erimieliset lausunnot koskivat Orpon hallituksen esittämiä työelämä- ja sosiaaliturvauudistuksia. Äänestykset noudattivat linjaa hallitus/oppositio. - Uutiset
24.4.2024 11.51
Vierashuoneessa HT, tutkijatohtori Hanna Hämäläinen: Lainsäädäntö asettaa lainvalmistelulle velvoittavat vähimmäisehdot – olisiko aika ottaa ne vakavasti?Lainsäätäminen on ytimeltään poliittinen prosessi kuten demokraattisessa yhteiskunnassa kuuluukin: Lakialoitteet tulevat pääosin vireille hallituksen esityksinä ja päätökset lainsäätämisestä tekee eduskunnan täysistunto. Molemmat ovat poliittisin perustein valittuja instituutioita. Vahvasti poliittisen luonteen vuoksi lainvalmistelun ohjauksessa korostuvat suositusluonteiset, pehmeän ohjauksen välineet, kuten oppaat ja periaatepäätökset. Kuitenkin lainvalmistelumenettelyä ohjaa myös vahva, lainsäädäntöön perustuva kehys. Vaikka nämä lainvalmistelun oikeudelliset reunaehdot on tunnistettu laajastikin sekä kirjallisuudessa että ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännössä, niiden merkitys lainvalmistelun ohjauksessa on jäänyt vähäiseksi, kirjoittaa HT, tutkijatohtori Hanna Hämäläinen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
22.4.2024 11.54
Vierashuoneessa Associate Akseli Uotila: Suunnattujen osakeantien itsesääntely julkisesti listatuissa yhtiöissäSuomessa listattujen yhtiöiden toteuttamat suunnatut osakeannit ovat herättäneet julkisessa keskustelussa kritiikkiä. Kritiikin kohteena ovat muun muassa osakeantien lisääntynyt määrä sekä vähemmistöosakkeenomistajien asema etenkin, kun osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan suunnatulla osakeannilla. Arvopaperimarkkinayhdistys ry (AMY) on vuonna 2023 aloittanut selvittämään tarvetta osakeanteihin liittyvälle itsesääntelylle ja 28.3.2024 julkaissut lausuntopyynnön suunnattuihin osakeanteihin liittyvästä suositusluonnoksesta. Ehdotettu suositus täydentäisi hallinnointikoodin hyvään hallinnointiin liittyviä suosituksia. Esimerkiksi Ruotsissa on jo itsesääntelyä, joka koskee suunnattuja osakeanteja. Ruotsin mallista onkin otettu mallia AMY:n suositusluonnoksessa. Asiasta kirjoittaa Associate Akseli Uotila Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissa. - Uutiset
19.4.2024 11.50
Vierashuoneessa YK:n poliittisen osaston entinen suunnittelupäällikkö tohtori Tapio Kanninen: Ukrainan sodan ratkaisu YK:n peruskirjan riitojen rauhanomaisen selvittelyn menetelmien mukaisestiUkrainan sodan neuvotteluratkaisusta ei ole julkisuudessa paljon puhuttu eikä kirjoitettu. YK:n peruskirja antaa kuitenkin useita menetelmiä valtioiden välisten riitojen rauhanomaiseen selvittelyyn, joita itse asiassa pitäisi käyttää ennen kuin konflikti laajenee sodaksi, erilaisiin pakotteisiin ja ydinsodan uhaksi. Tutkimus siitä, miten näitä menetelmiä on käytetty Ukrainan sodassa, antaa uudenlaisen kokonaiskuvan sodan estämisyrityksistä ja siitä, missä määrin kansainvälisellä yhteisöllä on ollut ja tulisi olla yrityksiä sovitella sodan jo alettua. Ydinsodan vaara on aina olemassa, kun suurvallat ovat välittömästi tai välillisesti osapuolia sodassa ja varsinkin Euroopassa, joka on ollut tuhoisten suursotien näyttämö. - Uutiset
17.4.2024 11.52
Vierashuoneessa osakas Iiris Kivikari, Senior Associate Johanna Tuohino ja Counsel Toni Kalliokoski: Tekoälysarja 1/5 – Miksi jokaisen juristin pitäisi kiinnostua tekoälyn sääntelystä?Tekoälysarjassa kirjoittajat osakas Iiris Kivikari, Senior Associate Johanna Tuohino ja Counsel Toni Kalliokoski käsittelevät ajankohtaisia aiheita tekoälyjuridiikasta. Ensimmäisessä kirjoituksessaan he nostavat kukin yhden näkökulman tekoälysääntelystä vastatakseen kysymykseen: "Miksi jokaisen juristin pitäisi kiinnostua tekoälyn sääntelystä?" - Uutiset
22.3.2024 11.48
Vierashuoneessa oa. ma. professori, OTT Kalle Määttä: Ylikuormamaksu – kun oikeudenalat eivät puhu keskenään?Voidaan kyseenalaistaa vallitseva näkemys siitä, että ylikuormamaksu olisi kategorisesti vähennyskelvoton menoerä elinkeinoverotuksessa. Kyseessähän ei ole millään tavoin rangaistuksen luonteinen seuraamus, vaan hyötykonfiskaation korvaava seuraamus. Oikeustilan epämääräisyys johtunee siitä, että yksittäisiä lakeja säädettäessä ei aina oteta tarvittavassa määrin huomioon muita lakeja sekä niitä koskevia lain esitöitä ja oikeuskäytäntöä, kirjoittaa OTT Kalle Määttä Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjastossa julkaistussa artikkelissa. - Uutiset
21.3.2024 11.44
Vierashuoneessa oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman: Pakottava kontrolli on oikeusjärjestelmälle vaikeasti ymmärrettävä, mutta olennainen ilmiöOn pitkään ollut tiedossa, että monet lähisuhdeväkivallan uhrit eivät kykene lähtemään suhteesta, jossa heihin kohdistetaan väkivaltaa. Tämä siitä huolimatta, että ovi ei olisi varsinaisesti heiltä lukossa. Uhri saattaa kokea lähtemisen mahdottomuutena monesta eri syystä. Näistä kenties hankalin oikeusprosessin näkökulmasta on niin sanottu pakottava tai psykologinen kontrolli. Ilmiöstä puhutaan myös näkymättöminä kahleina, ja termi on osuva. Väkivallan tekijän harjoittama kontrolli rajoittaa merkittävästi uhrin mahdollisuutta toimijuuteen tavalla, jota rikosprosessissa on vaikea näyttää toteen. Ilmiöstä kirjoittaa oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
19.3.2024 11.52
Vierashuoneessa professori (emer.) Rainer Oesch: Lisenssit yritysten keinona kasvuunAvainasemassa osaamisen tuloksekkaassa hyödyntämisessä on aineeton pääoma, joka syntyy luovasta toiminnasta ja osaamisesta, konkretisoituu aineettomien oikeuksien, teollis- ja tekijänoikeuksien sekä muiden aineettomien oikeushyvien hankkimisessa, suojaamisessa, puolustamisessa ja sopimuksin tapahtuvassa hyödyntämisessä. Tähän lisenssisopimukset eli käyttöoikeuksien luovutukset ovat keskeinen arvonluonnin keino varsinkin yrityksissä, kirjoittaa Rainer Oesch Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
14.3.2024 11.55
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Potilaan oikeus välttämättömään lääkehoitoon voi toteutua sattumanvaraisesti – vastuuta lainsäädännön yleisestä johdonmukaisuudesta ei ole ottanut kukaanOikeus riittäviin terveyspalveluihin on perusoikeus. Useat lääkehoidot ovat niin kalliita, ettei potilailla olisi edellytyksiä saada lääkettä ilman julkista rahoitusta. Tämä toteutetaan kaksikanavajärjestelmän välityksin, mutta moni jää väliinputoajaksi. Viranomaiset ovat reagoineet hitaasti epäyhdenvertaisiksi tunnistettuihin tilanteisiin, ja potilaalle voi syntyä tarve hakea asiaansa korjaus kantelulla. Eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastelussa annetaan painava merkitys oikeudelle riittäviin terveyspalveluihin ja yhdenvertaisuudelle. Tätä kautta voi syntyä myös linjauksia, joita julkinen rahoitus ei kestä – siis jos vastaava hoidon taso ulotettaisiin koko palvelujärjestelmään. - Uutiset
13.3.2024 15.46
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Väärinymmärrystä vai sumutusta – avioehtosopimuksen oikeustoimiopillisesta pätemättömyydestäVoiko puoliso oikeustoimilain säännösten valossa menestyksekkäästi väittää, että ajallinen yhteys avioehtosopimuksen allekirjoittamisen ja vihkihetken välillä on luonut osapuolelle pelon häiden mahdollisesta peruuntumisesta ja tätä koskevista häpeällisistä seuraamuksista, jolloin kyseessä olisi pakottaminen? Tai, voiko puoliso vaatia avioehtosopimuksen julistamista pätemättömäksi siksi, että hän ei ole ymmärtänyt sopimuksen oikeusvaikutuksia ja se on lisäksi ollut selkeästi sisällöltään epäsuhtainen, koska se koituu varakkaamman puolison eduksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan. - Uutiset
11.3.2024 11.55
Vierashuoneessa väitöskirjatutkija Kimmo J. Nieminen: Vähennysten jakaminen kioskiliiketoiminnan arvonlisäverotuksessaVerohallinto on lähettänyt 17.1.2024 kioskiliiketoiminnan harjoittajille ohjauksen arvonlisäveron vähennysoikeudesta. Kioskeilla on usein sekä arvonlisäverollista että arvonlisäverotonta toimintaa. Jälkimmäinen pitää sisällään lähinnä veikkausasiamiehenä toimimisen ja tilan luovuttamisen rahapeliautomaattien käyttöön. Verovelvollisen, joka harjoittaa sekä arvonlisäverollista että -verotonta toimintaa, tulee jakaa yleiskulunsa. Verohallinto katsoo ohjauksessaan, että arvonlisäverollisen ja arvonlisäverottoman liikevaihdon suhdetta voidaan pitää kioskiliiketoiminnassa parhaimpana jakoperusteena. Koska arvonlisäverolaki tai sen esityöt eivät määritä menetelmää, jolla verovelvollisen tulee jakaa vähennykset, kioskiliiketoimintaa harjoittavat voivat mielestäni edelleen jakaa arvonlisävähennykset muullakin menetelmällä, joka johtaa parhaaseen tuotantopanosten käyttöä kuvaavaan lopputulokseen. Vähennysten jaossa voitaisiin tällöin myös käyttää samanaikaisesti useita menetelmiä eri kuluryhmille. - Uutiset
8.3.2024 11.50
Vierashuoneessa Seppo Koskinen, Teuri Brunila, Minna Mattila-Aalto ja Timo Pehrman: Miten työriitojen sovittelumenetelmiä voitaisiin soveltaa Ukrainan konfliktin ratkaisuun?Ihmisten välisten konfliktien ratkaisuun on kehitetty erilaisia sovittelun malleja. Rajat sovittelun eri lajien välillä ovat monesti epätarkkoja eikä ole itsestään selvää millaista sovittelua voidaan käyttää erilaisten konfliktien ratkaisussa. Rauhansovittelu on itsessään laaja käsite ja sen puitteissa voi löytyä hyvinkin erilaisia sovittelun malleja riippuen osapuolten intresseistä. Sovittelijalle tärkeintä on saada osalliset tavalla tai toisella yhteisen pöydän ääreen. - Uutiset
23.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Hallituksen käsitys työrauhalainsäädännön historiasta ja työrauhauudistusten kompromissiehdotuksiaTarkastelun kohteena ovat vain työrauhauudistukset ja työmarkkinamalli (tämä siksi, että se toteutettaisiin muuttamalla lakia työriitojen sovittelusta). Hallitus on väärässä, kun sen edustajat kertovat viimeisimpien uudistusten työrauhasääntelyyn tapahtuneen 1940 -luvulla. Osin työrauhasääntely on vielä vanhempaa ja osin sitä on uusittu ihan vastikään. Hallitus sanoo, että kaikki työrauhauudistukset toteutetaan. Yleensä, jos konfliktin olemassaolon tunnustaa ja tunnistaa, tehdään kompromisseja. Tässä kiistassa on mahdollista tehdä työrauhakysymystenkin osalta kompromisseja ilman, että hallituksen pitäisi luopua edes keskeisimmistä uudistuksistaan. Oppositiokin voi käyttää vahvinta keinoaan eli USAn mallin mukaista yhteen kytkemistä toteamalla esimerkiksi, että, jos kompromisseja ei tehdä, oppositio vaatii rajakysymyksessä kansainvälisten sopimusten noudattamista eikä suostu perustuslaista tehtäviin poikkeuksiin. - Uutiset
22.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto: Paikallinen sopiminen, Q&AMitä on paikallinen sopiminen, mikä on muuttumassa, miksi muutoksia vastustetaan ja onko muutoksissa mitään hyvää? - Uutiset
16.2.2024 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Liikesalaisuusjuttujen vahva rikosoikeuden painotus on suomalainen erityispiirre – muunkinlainen valinta olisi ollut mahdollinenKun liikesalaisuuden haltija muualla Euroopassa havaitsee oikeuksiaan loukatun, ensimmäisenä tulee mieleen kieltopäätöksen hakeminen ja vahingonkorvauksen vaatiminen. Suomessa pohdittavaksi tulee sen sijaan yleisemmin, onko juttu saatettavissa yrityssalaisuusrikoksena esitutkintaan. Nykyinen sääntely on Suomessa tietyn historiallisen kehityksen tulos, ja historia olisi voinut mennä toisinkin. Työntekijöihin kohdistuvan sääntelyn kokonaisuutta ei voida myöskään kiittää erityisestä selkeydestä. Se, mikä työsopimuslain ja liikesalaisuuslain perusteella vaikuttaa työsuhteen jälkeen sallitulta, onkin yrityssalaisuuden rikkomisena rangaistavaa. - Uutiset
15.2.2024 11.47
Vierashuoneessa kriminologian professori Janne Kivivuori ja kehittämisneuvos Aarne Kinnunen: Rikoksentorjuntaa on kehitettävä kriminologiseen tutkimukseen ja koulutukseen nojatenPerinteinen omaisuus- ja väkivaltarikollisuus vähentyivät kehittyneissä länsimaissa 1990-luvun alusta näihin päiviin. Tutkimuksessa kehitys on liitetty muun muassa rikostilanteisiin puuttumiseen ja paikallisen rikoksentorjunnan kehittymiseen. Rikollisuutta on vähennetty esimerkiksi vaikeuttamalla rikosten tekoa ja lisäämällä valvontaa, kriminologisen tutkimustiedon ohjaamana. Myös väestön ikääntyminen on vaikuttanut kehitykseen. Tilanne ei kuitenkaan ole tyydyttävä, kirjoittavat kriminologian professori Janne Kivivuori ja kehittämisneuvos Aarne Kinnunen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
9.2.2024 11.55
Vierashuoneessa Specialist Counsel Tuomas Keltto: EU:n datasäädös (EU Data Act) – uudet säännöt koskien datan käsittelyäJuristien keskuudessa on käyty jo vuosia vilkasta keskustelua liittyen sensoreiden avulla kerättävään tuotedataan ja sen juridisiin käyttö- ja omistusoikeuskysymyksiin. On ollut pitkään epäselvää kuka saa kerätä ja käyttää tällaista dataa ja millä perusteella. Samaan aikaan tuotteista on alettu kerätä yhä lisääntyvin määrin dataa ja on huomattu, että datan avulla voidaan luoda vaikuttavaakin lisäarvoa tuotteen käyttäjälle, valmistajalle ja muille tahoille. - Uutiset
5.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Poliittisen työtaistelun uudesta sääntelystäPoliittisten työtaistelujen uusi sääntely on laaja kokonaisuus. Se koskee useita lakeja ja erilaisia asiatilanteita. Seuraavaksi esittelen ensin uuden sääntelyn pääpiirteet ja sen jälkeen keskityn tarkastelemaan yhtä uuden sääntelyn erityiskysymystä. Erityiskysymys koskee kieltoa toimeenpanna poliittinen työtaistelu uudestaan samaan asiaan vaikuttamiseksi. Tämä ehdotus on hallitusohjelmaan verrattuna uusi ja sisältää mielestäni merkittävän rajoituksen poliittisille työtaisteluille. Uudessa ehdotuksessa ei ole kyse vain pyrkimyksestä estää poliittisten työtaistelujen maksimikestojen kiertäminen. Kyse on aivan uudentyyppisestä poliittisen työtaistelun rajoittamisesta, jota en tiedä muualla olevan käytössä. - Uutiset
1.2.2024 11.55
Vierashuoneessa rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen: Vakuuttavasti perustellut päätökset ja tuomiot ovat tuomioistuimiin kohdistuvan luottamuksen edellytysOikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11:4.2:n mukaan tuomio on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Emeritusprofessori Pekka Viljasen ja toimittaja Eeva-Liisa Hynysen kirjoittamassa uudessa Kittilän opetukset -kirjassa nostetaan esille erityisesti Lapin käräjäoikeuden ja Rovaniemen hovioikeuden perustelujen pääkohdat tuomioissa, joita ne ovat antaneet vuosina 2019–2023 Kittilän kunnan luottamushenkilöitä vastaan nostetuissa virkasyytejutuissa.