Avioehtosopimus
- Uutiset
13.3.2024 15.46
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Väärinymmärrystä vai sumutusta – avioehtosopimuksen oikeustoimiopillisesta pätemättömyydestäVoiko puoliso oikeustoimilain säännösten valossa menestyksekkäästi väittää, että ajallinen yhteys avioehtosopimuksen allekirjoittamisen ja vihkihetken välillä on luonut osapuolelle pelon häiden mahdollisesta peruuntumisesta ja tätä koskevista häpeällisistä seuraamuksista, jolloin kyseessä olisi pakottaminen? Tai, voiko puoliso vaatia avioehtosopimuksen julistamista pätemättömäksi siksi, että hän ei ole ymmärtänyt sopimuksen oikeusvaikutuksia ja se on lisäksi ollut selkeästi sisällöltään epäsuhtainen, koska se koituu varakkaamman puolison eduksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan. - Uutiset
26.7.2023 13.00
Edilex-sarjan uudessa artikkelissa Mikael Koskinen käsittelee muotovirheestä aiheutuvia seuraamuksia perhevarallisuusoikeuden piirissäMuotomääräyksistä perhevarallisuusoikeudessa on kirjoitettu oikeuskirjallisuudessa runsaasti. Vaikka korkein oikeus antaa tasaisin väliajoin kysymystä koskevia ratkaisuja, on oikeustila edelleen epäselvä. Se, mikä seuraus muotovirheelle tulisi antaa on tasapainottelua oikeustilan ennakoitavuuden ja materiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä. Oikeuskirjallisuudessa on kehitelty erilaisia oppeja ja periaatteita, joiden myötä joissain tilanteissa voitaisiin katsoa perhevarallisuusoikeudellisen oikeustoimen olevan pätevä siitä huolimatta, ettei sitä ole tehty noudattaen muotomääräyksiä. - Uutiset
30.6.2023 15.30
Osituksen moite - hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisuaAvio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen vuoksi miehellä (vastaaja) ei ollut oikeutta saada tasinkoa naiselta (kantaja). Osituksen sovittelulle ei ollut edellytyksiä. Miehellä ei ollut myöskään oikeutta saada pesänjakajan määräämää tasinkoa osaksikaan remonttikorvauksena, koska sitä koskeva kokonaiskorvaus oli sovittu avioehtosopimuksen teon yhteydessä ja korvaus oli myös maksettu. (Vailla lainvoimaa 30.6.2023) - Uutiset
15.10.2021 11.00
Hovioikeus: Suomalaisella tuomioistuimella ei ollut avioeroasiassa toimivaltaa eikä käräjäoikeuden olisi tullut ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavaksi - päätös poistettin tuomiovirheen vuoksiKO oli asiassa mainituilla perusteilla ottanut tutkittavakseen asian, vaikka oli ollut olemassa seikka, jonka vuoksi sen olisi omasta aloitteestaan tullut jättää asia tutkittavaksi ottamatta. Asiassa oli siten tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen tuomiovirhe, jonka vuoksi KO:n päätös oli saman luvun 6 §:n nojalla poistettava. (Vailla lainvoimaa 15.10.201) - Uutiset
23.11.2020 7.55
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun pesänjakajan suorittaman avioehdon sovittelun kumoamisesta ja miehen vapauttamisesta velvollisuudesta maksaa tasinkoa ex-vaimolleen 218.240,20 euroaAvioehtosopimuksen sovittelun puolesta puhui jossain määrin A:n toiminta puolisoiden yhteisen talouden hyväksi hoitamalla puolisoiden yhteisen lapsen syntymän jälkeen puolisoiden yhteistä kotia ja lasta sekä aivan puolisoiden yhteiselämän loppuvaiheessa ostamalla B:n omistamalta ja talousvaikeuksissa tuolloin olleelta yhtiöltä kahteen asuinhuoneistoon oikeuttavat osakkeet. Sen sijaan sovittelua eivät puoltaneet A:n työskentely B:n yhtiössä, puolisoiden taloutta koskevat seikat sekä avioehtosopimuksen teko-olosuhteet ja olosuhdemuutokset. Tuomiossa tarkemmin selostetuin tavoin avio-oikeuden täysin poissulkevan avioehtosopimuksen sovitteleminen edellyttää hyvin vahvoja perusteita. Kaikkia sovitteluharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punniten hovioikeus katsoi, että avioehtosopimuksen noudattaminen ei johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että B saisi perusteettomasti taloudellista etua A:n kustannuksella. Asiassa ei näin ollen ollut edellytyksiä avioehdon sovittelulle. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
15.9.2020 15.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi avioehdon päteväksi – ositusta kuitenkin soviteltiinAvioehtosopimuksen pätevyyttä arvioidessaan hovioikeus ensinnäkin totesi, ettei asiassa esitetty näyttö osoita S M:n sopimusta tehtäessä olleen sellaisessa tilassa, ettei hän olisi kyennyt ymmärtämään tehdyn sopimuksen merkitystä. Hovioikeus piti tässä suhteessa merkityksellisenä S M:n terveydentilaa nimenomaan sopimuksen tekopäivänä. Toiseksi hovioikeus totesi, ettei yksinomaan sopimuksen sisällön perusteella voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että J M olisi sopimuksen perusteella tavoitellut oikeudetonta etua S M:n kustannuksella. Tehty avioehtosopimus oli sisällöltään tavanomainen ja avioehdon luonteeseen kuuluu, että varakkaampi osapuoli yleensä hyötyy siitä enemmän kuin toinen. Juuri tällaisessa tilanteessa avioehtosopimus tyypillisesti solmitaan. Avioehtosopimuksen solmimiselle oli näin ollen ollut järkevä peruste. Huomattava myös oli, että avioehtosopimuksen perusteella J M:n S M:lle ostama ja yksin S M:n nimissä ollut Viipurissa sijainnut asunto oli jäänyt avio-oikeuden ulkopuolelle. Sopimus oli tehty pankissa ja sen sisältö oli käyty osapuolten kanssa läpi. Avioehtosopimuksen tekemisestä oli myös ollut yleisesti puhetta osapuolten välillä jo ennen avioliiton solmimista. Vielä hovioikeus totesi, että avioehtosopimus oli tehty melko pian avioliiton solmimisen jälkeen ja joka tapauksessa useita vuosia ennen avioeroa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
20.6.2019 11.50
Hovioikeuden erimielinen tuomio avioehtosopimuksen pätevyydestäAsiassa oli riidatonta, että valittaja (A ) oli 22.11.2010 allekirjoittanut avioehtosopimukseksi nimetyn asiakirjan sekä avioehtosopimuksen rekisteröintihakemuksen. Edelleen oli riidatonta, että avioehtosopimuksen todistajat eivät olleet olleet läsnä A:n allekirjoittaessa mainitut asiakirjat, eikä A ollut myöhemminkään tunnustanut todistajille allekirjoitustaan. Asiassa oli kysymys siitä, oliko avioehtosopimusta pidettävä pätevänä mainitut olosuhteet huomioon ottaen. KO:n tuomiota ei muutettu. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi kanteen ja julisti A:n ja B:n välisen avioehtosopimuksen pätemättömäksi ja sen rekisteröinnin mitättömäksi. (Ks. KKO:2021:28, 7.5.2021) - Uutiset
9.3.2018 11.45
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevat neuvoston asetukset. Arviomuistio asetuksia täydentävästä kansallisesta sääntelystäProfessori (emeritus) Markku Helin on laatinut OM:n toimeksiannosta hallituksen esityksen muotoon arviomuistion asetusten soveltamisen edellyttämiksi muutoksiksi kansalliseen lainsäädäntöön. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan säädettäväksi laki kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta sekä vähäisiä seurannaismuutoksia kolmeen muuhun lakiin. Asetuksia sovelletaan täysimääräisesti 29. tammikuuta 2019 alkaen. - Uutiset
4.1.2017 11.11
Hovioikeuden ratkaisu avioehtosopimuksen tulkinnasta, avioehdon sovittelusta ja avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrästäAsiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko AL:n ja BL:n tekemää avioehtosopimusta tulkittava sen sanamuodosta poikkeavasti, sekä siitä, oliko avioehtoa toissijaisesti soviteltava avioliittolain 103 b §:n nojalla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko BL:n ottaman lainan ositushetkellä jäljellä oleva määrä katettava osituksessa hänen avio-oikeuden alaisesta vai avio-oikeudesta vapaasta omaisuudestaan. Edelleen kysymys oli siitä, oliko AL:n avio-oikeudesta vapaan omaisuuden sijaan tullut omaisuus avio-oikeudesta vapaata, ja jos näin katsottiin olevan, oliko samoin meneteltävä myös BL:n vastaavan omaisuuden kohdalla. Hovioikeus kumosi pesänjakajan toimittaman osituksen eräiltä osin ja asia palautettiin näiltä osin pesänjakajalle erottelun ja osituksen toimittamiseksi uudelleen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
6.5.2014 14.00
Tutkielma: Miten leskeksi jäävän puolison asemaa voidaan parantaa jäämistö- ja aviovarallisuusoikeudellisin keinoin?Wille Mäntylän oikeustieteellisen tutkielman aiheena on lesken aseman turvaamiseen tähtäävät jäämistö- ja aviovarallisuusoikeudelliset keinot. Tutkimuksen lähtökohtana on tilanne, jossa perittävältä jää rintaperillisiä ja leski ei siten peri puolisoaan. Tarkastelun kohteena ovat nykyisen lainsäädännön tarjoamat välineet lesken aseman parantamiseen. Näistä mielenkiinto kohdistuu erityisesti avioehtosopimukseen, testamenttiin, lahjaoikeustoimeen sekä henkivakuutukseen. Tutkimuksessa painottuvat lesken intressit. Vähemmälle huomiolle jäävät siten myös järjestelyiden kohtuullisuus tai jopa hyväksyttävyys. - Uutiset
6.7.2011 14.38
Ulkomailta - Englanti: Aviovarallisuusjärjestelmän purkaminenProfessori Tuulikki Mikkola avaa Lakimies-lehden artikkelissaan "Pinnallisen oikeusvertailun sudenkuopat: esimerkkinä Englannin oikeuden mukainen aviovarallisuusjärjestelmän purkaminen" Englannin aviovarallisuusjärjestelmän purkamista koskevaa oikeustilaa sellaisena kuin se näyttäytyy uusimpien ennakkoratkaisujen valossa. Huomion keskipisteessä ovat Englannin Matrimonial Causes Actin (avioerolaki) mukaiset ositussäännökset sekä ositussopimusten asema. - Uutiset
22.10.2010 10.46
Ulkomailta – Iso-Britannia: Korkein oikeus päätti sitovan avioehdon puolestaIso-Britannian korkein oikeus katsoi 20. lokakuuta 2010 antamassaan ratkaisussa, että puolisoiden välinen avioehto on sitova, jos se on kohtuullinen molemmille osapuolille. Korkeimman oikeuden linjaus muuttaa avioehtoihin tähän asti sovellettua käytäntöä. - Uutiset
18.2.2009 16.15
Oikeusministeri Brax: Aviovarallisuusjärjestelmän muutoksille ei perusteitaOikeusministeri Tuija Brax on vastannut kansanedustaja Jakoc Södermanin kirjalliseen kysymykseen "Onko hallitus tietoinen oikeudellisesta keskustelusta, joka koskee automaattiseen ja rajoittamattomaan avio-oikeuteen liittyviä ongelmia ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä nykyaikaistaakseen säännöksiä puolisoiden avio-oikeudesta?" Braxin mukaan asiasta tehdyt selvitykset ja niihin liittyvä keskustelu eivät ole tuoneet esiin selkeää tarvetta muuttaa aviovarallisuusjärjestelmän perusteita. - Uutiset
12.5.2008 8.55
Hovioikeuden ratkaisu valtion vastuusta virkatoimesta aiheutuneesta vahingosta avioehtosopimuksen pätemättömyyttä koskevassa asiassaKantaja A oli luottanut maallikkona siihen, että vt. julkinen notaari olisi huolehtinut virkavelvollisuuksiensa mukaisesti avioehtosopimuksen todistamista koskevien muotomääräysten täyttämisestä. Kun avioehtosopimus sitten todettiin pätemättömäksi, A vaati Suomen valtiolta vahingonkorvausta julkisyhteisön korvausvastuun nojalla. Hovioikeus katsoi kuitenkin, ettei A ollut näyttänyt, että hänelle olisi aiheutunut valtion korvattavaa vahinkoa avioehtosopimuksen pätemättömyydestä. - Uutiset
19.3.2008 6.40
Hallinto-oikeuden ratkaisu varainsiirtoverosta, kun avio-oikeus palautetaan avioerotilanteessaTurun hallinto-oikeus katsoi, että avioehtosopimuksen muuttamisella tapahtuvalla avio-oikeuden palauttamisella osaan puolisoiden omaisuutta ei tapahdu varainsiirtoverolaissa tarkoitettua omaisuuden luovutusta. - Uutiset
11.7.2007 12.49
Avoliittolain tarve jakaa mielipiteitäVuosia kestänyt avoliittoa koskevan lainsäädännön valmistelu etenee hitaasti, koska kyse on periaatteellisesti suuresta asiasta, kertoo YLE Uutiset. Avoliittoa ei säätele laki, vaan avopuolisot ovat lain edessä toisilleen vieraita. - Uutiset
20.6.2007 8.30
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen avioliittolain varallisuussäännösten toimivuuden tarkasteluaOikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on toteutettu vuoden 2005 alusta lähtien laajahko tutkimushanke, jonka tarkoituksena on selvittää vuodesta 1930 voimassa olleen avioliittolain varallisuussäännösten toimivuutta ja ajanmukaisuutta käytännössä. Tutkimushanke kytkeytyy pääministeri Vanhasen hallitusohjelmaan ja oikeusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Näissä todetaan, että avioliittolain aviovarallisuutta koskeviin säännöksiin liittyvät mahdolliset muutostarpeet selvitetään ja tehdään tarvittaessa sitä koskevat sääntelyn muutokset. - Uutiset
5.1.2007 9.15
Tulisiko avioehtosopimuksen sisältöä koskevaa sääntelyä uudistaa?Henriikka Rosti pohtii pro gradu -tutkielmassaan avioehtosopimuksen sisältöä koskevan sääntelyn uudistamistarpeita. Rostin mukaan nykyinen sisältöpykälä ei välttämättä ole kaikilta osiltaan reilu eikä tasavertainen. Auki kirjoitetun pykälän sijaan sisältösäännös tarjoaa ainoastaan laajoja tulkintalinjoja. Se ei tarjoa avioehtosopimusta solmiville puolisoille tarkkoja rajoja, eikä takaa, että kaikkia avioehtoja tulkitaan riitatilanteissa yhtenevästi. - Uutiset
9.10.2006 11.01
Optula tutkii avioliittolain varallisuussäännösten toimivuutta - ensimmäisenä valmistui raportti avioehdoistaOikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on meneillään laajahko tutkimushanke, jonka tarkoituksena on selvittää vuodesta 1930 voimassa olleen avioliittolain varallisuussäännösten toimivuutta ja ajanmukaisuutta käytännössä. Ensimmäisenä julkistetussa tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan avioehtojen yleisyyttä ja sisältöä. Tutkimus antaa informaatiota myös avioehtosopimuksia solmivista puolisoista. Tutkimuksessa tarkastellaan myös omaisuuden ositustilanteiden riitaisuutta tuomioistuinkäsittelyyn edenneiden osituksen moitetapausten valossa. - Uutiset
25.4.2005 10.17
KHO:n ratkaisu oman asunnon luovutusvoiton verovapaussäännöksen soveltamisesta lesken osaltaKoska ensiksi kuolleen puolison perillisten ja lesken kesken ei ollut toimitettu ositusta ennen kuolleen puolison nimissä olleen vakituisen asunnon myyntiä, oman asunnon luovutusvoiton verovapaussäännöstä ei voitu soveltaa lesken osalta, vaikka hän oli asunut puolisonsa omistamassa asunnossa yli kaksi vuotta tämän kuoleman jälkeen.