Avioero
- Uutiset
13.3.2024 15.46
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Väärinymmärrystä vai sumutusta – avioehtosopimuksen oikeustoimiopillisesta pätemättömyydestäVoiko puoliso oikeustoimilain säännösten valossa menestyksekkäästi väittää, että ajallinen yhteys avioehtosopimuksen allekirjoittamisen ja vihkihetken välillä on luonut osapuolelle pelon häiden mahdollisesta peruuntumisesta ja tätä koskevista häpeällisistä seuraamuksista, jolloin kyseessä olisi pakottaminen? Tai, voiko puoliso vaatia avioehtosopimuksen julistamista pätemättömäksi siksi, että hän ei ole ymmärtänyt sopimuksen oikeusvaikutuksia ja se on lisäksi ollut selkeästi sisällöltään epäsuhtainen, koska se koituu varakkaamman puolison eduksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan. - Uutiset
22.2.2024 14.34
Hovioikeus: Osituksessa huomioon otettavat velat ja osituksen sovitteluAsiassa oli ensisijaisesti kysymys pesänjakajan ja käräjäoikeuden ratkaisujen oikeellisuudesta siltä osin kuin ne eivät olleet ottaneet huomioon puheena olevien velkakirjojen mukaisia velkoja S:n velkoina osituslaskelmassa. Kysymys oli tältä osin yhtäältä velkakirjavelkojen luonteesta ja olemassaolosta todellisina velkoina sekä toisaalta niiden väitetystä lakkaamisesta kahden velan osalta vanhentuneina. Toissijaisesti asiassa oli kysymys osituksen sovittelun edellytyksistä sekä viimesijaisesti S:n ja N:n välillä vahvistettavasta tasingonmaksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 22.2.2024) - Uutiset
26.1.2024 10.11
Avio-oikeuden vanhentuminen lausunnoille 8. maaliskuuta 2024 astiOikeusministeriö pyytää lausuntoja arviomuistiosta, jossa ehdotetaan, että avioliittolaissa säädettäisiin avio-oikeuden (ositusvaateen) vanhentumisesta. Määräajan säätäminen osituksen toimittamiselle selkiyttäisi nykyistä tilannetta ja estäisi monimutkaisten ositustilanteiden syntymisen. - Uutiset
10.10.2023 15.51
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota: Omaisuuden erottelu ei johtanut kohtuuttomaan lopputulokseenErottelukirjasta ilmenevin tavoin V:llä oli noin 168.000 euron varallisuus, ja S:n varallisuus oli hyvin vähäinen. Hovioikeus katsoi, että V oli saanut perusteetonta etua asunto-osakkeiden kauppahinnan jaon osalta. Tähän nähden ja ottaen huomioon, että avioehtosopimuksen sovittelu edellyttää vahvoja perusteita, hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena harkittuaan, ettei omaisuuden erottelu johtanut V:n osalta kohtuuttomaan lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 10.10.2023) - Uutiset
15.9.2023 15.30
Hovioikeus: Pesänjakajan erottelupäätöksen mukaista asumiskorvauskannetta ei olisi saanut jättää tutkimattaKO:n tuomiossa 25.2.2022 oli annettu ratkaisu B:n moitekanteesta, joka oli siis hylätty. Valittaja (A) ei ollut moitekanneasiassa esittänyt sellaista vastakannetta, jossa hän olisi vaatinut B:n velvoittamista suorittamaan hänelle pesänjakajan päätöksessä tarkoitetut saatavat. B:n moitekanteen johdosta annetussa tuomiossa ei näin ollen ollut asetettu eikä olisi voitukaan asettaa B:lle sellaista asumiskorvauksen maksamista koskevaa suoritusvelvoitetta, jonka osalta kyseinen tuomio olisi ollut pantavissa täytäntöön ulosottomenettelyssä. Moitekanteen johdosta annetulla tuomiolla ei siten ollut sellaista tähän asiaan ulottuvaa negatiivista oikeusvoimavaikutusta, joka olisi estänyt A:n nyt vireille paneman suorituskanteen tutkimisen. Sitä vastoin tuomiolla oli sellainen positiivinen oikeusvoimavaikutus, joka velvoitti A:n kannetta käsittelevän tuomioistuimen asettamaan pesänjakajan B:lle asettaman maksuvelvollisuuden ratkaisunsa perustaksi. KO:n päätöstä, jolla asia oli jätetty tutkimatta, oli mainituin perustein pidettävä virheellisenä. (Vailla lainvoimaa 15.9.2023) - Uutiset
25.5.2023 11.54
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Kansainvälinen avioliitto ja sopimus avioeroon sovellettavasta laistaAvioliittolain avioerosääntely rakentuu meillä irtisanomiselle. Avioerohakemuksen syitä ei tutkita, eikä puolisoiden tarvitse viettää harkinta-aikaa eri osoitteissa. Avioerosääntelyssä on kuitenkin suuria valtiokohtaisia eroavuuksia myös Euroopan sisällä ja silloin, kun avioliitolla on liittymiä yhtä useampaan oikeusjärjestelmään, kannattaa nämä eroavuudet tiedostaa. Jos avioeroasia tulee näet vireille vieraassa valtiossa, avioeroon sovellettava laki voi edellyttää esimerkiksi useamman vuoden asumuseroa. Tämä voi tulla puolisolle järkytyksenä, jos hän ei ole osannut asiaan varautua ja asia tulee täytenä yllätyksenä. Asiasta kirjoittaa professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissa. - Uutiset
17.5.2023 13.14
Hovioikeus: Käräjäoikeuden avioeroa koskeva päätös ei ollut kumottavissa enää hovioikeudessaNyt käsillä olevassa asiassa B oli vastustanut A:n valitusta. Valituksen hyväksyminen loukkaisi siten B:n intressiä pitää voimassa asiassa annettu käräjäoikeuden päätös. Mainituissa olosuhteissa hovioikeus katsoi, ettei käräjäoikeuden avioeroa koskeva päätös ollut kumottavissa enää hovioikeudessa. Näin ollen A:n valitus oli hylättävä. Käräjäoikeuden päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 17.5.2023) - Uutiset
26.4.2023 10.50
Hovioikeus: Avioliiton aikainen ja jälkeinen elatusapu- A:n B:lle maksettavaksi tuomittu avioliiton aikainen elatusapu ajalla 1.6.–31.8.2020 alennettiin 650 euroon kuukaudessa KO:n tuomitsemine korkoineen
- A vapautettiin velvollisuudesta suorittaa B:lle avioliiton jälkeistä elatusapua ajalla 1.9.2020–30.9.2022
- A:n jo suorittamaa elatusapua ei ollut palautettava
- A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin
(Vailla lainvoimaa 26.4.2023) - Uutiset
27.3.2023 11.38
Hovioikeus: Rakennushankkeiden ja pääomalainasaatavan ositusarvoAsiassa oli hovioikeudessa ratkaistavana N:n valituksen johdosta kahden ositusperusteen syntyhetkellä rakentamisen osalta kesken olevien kiinteistöjen sekä N:n pääomalainasaatavan arvo N:n ja S:n välisessä osituksessa. Hovioikeus katsoi avioliittolain 90 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla, että siltä osin kuin kiinteistöt olivat kehittyneet ositusperusteen syntyhetken jälkeen, kysymys oli ollut N:n omalla työllään ansaitsemastaan omaisuudesta, jonka ei voitu katsoa kuuluvan osituksen piiriin. N:n ositettavina varoina oli siten pidettävä kiinteistöjä sekä niihin kohdistunutta keskeneräisten rakennustöiden arvoa sellaisena kuin se oli ositusperusteen syntyhetkellä ollut. Pääomalainasaatavan osalta hovioikeus katsoi, että asiassa jäi näyttämättä, että se olisi N:lle arvoton. (Vailla lainvoimaa 27.3.2023) - Uutiset
13.2.2023 14.19
Hovioikeus kumosi avioeropäätöksenValittajat olivat valituksessaan lausuneet, että päätös hakea lopullista avioeroa ei ollut loppuun asti ajateltu eivätkä he olleet ajatelleet, että KO:n päätös avioerosta tulisi niin nopeasti. KO:n päätös poistettiin. Avioerohakemus jätettiin sillensä. (Vailla lainvoimaa 13.2.2023) - Uutiset
25.1.2023 11.45
Avioeroa hakeneen puolisoa ei kuultu - hovioikeus jätti käräjänotaarin kantelun lainvoimaisen päätöksen poistamisesta tutkimattaHO katsoi, ettei nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ollut ilmennyt sellaista voimakasta julkista intressiä, jota tuomarin kanteluoikeus edellyttää. Kantelu jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 25.1.2023) - Uutiset
20.1.2023 11.49
Hovioikeus: Ositus, tasinko ja oikeudenkäyntikulutJK:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, olivatko PK:n 10.000 euron ja 20.000 euron suoritukset (tilisiirrot) JK:lle lahjoja vai osituksessa huomioon otettavia tasinkosuorituksia. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, miten JK:n Filippiinien asunto sekä siitä oleva velka oli otettava huomioon osituksessa. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 20.1.2023) - Uutiset
21.12.2022 11.40
Epävarmat velat ositusta toimittaessa ja takaisinsaantilain mukaisessa ylivelkaisuus- ja maksukyvyttömyysarvioinnissa: Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomiolauselman ja määräsi osituksen peräytymäänHovioikeus totesi, että osituksen peräyttäminen ei edellytä, että kysymys olisi valeoikeustoimesta. PH oli osituksessa luovuttanut omaisuuttaan 78.545,09 euroa liikaa eli huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Asiassa oli riidatonta, ettei osituskirjaa ollut annettu Digi- ja väestötietovirastoon (ent. Maistraatti) rekisteröitäväksi. Tuomiossa mainituilla perusteilla ositus oli peräytettävä takaisinsaantilain 9 §:n ja avioliittolain 104 §:n mukaisesti. SH:n korvausvastuun enimmäismääränä oli pidettävä määrää, jonka PH oli osituksessa luovuttanut ilman sitä koskevaa velvollisuutta. Näin ollen kannevaatimukset 1) ja 2) oli hylättävä 78.545,09 euroa ylittävältä osalta ja kannevaatimus 3) edellisten vaatimusten kanssa samassa suhteessa eli 10.635,50 euroa ylittävältä osin. Muilta osin kannevaatimukset hyväksyttiin. (KKO:ssa; VL:2023-108) - Uutiset
8.12.2022 13.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan avioeroasiassa, kun ilmoitusta ratkaisun antamisesta ei ollut tehtyKO ei ole ilmoittanut A:lle ratkaisun antamisesta asiassa. Hän ei siten ollut saanut asianmukaista muutoksenhakuohjausta asiassa eikä hänellä ollut ollut mahdollisuutta ilmoittaa tyytymättömyyttä ja hakea ajoissa muutosta kyseessä olevaan päätökseen. A oli tullut tietoiseksi päätöksestä vasta sen tultua lainvoimaiseksi. (Vailla lainvoimaa 8.12.20222) - Uutiset
5.12.2022 9.04
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan, kun avioeropäätös oli lähetetty vasta tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan umpeutumisen jälkeenKun KO:n asianosaisile vasta tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan umpeutumisen jälkeen lähettämässä avioeropäätöksessä oli ilmoitettu, että ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla ja kun ilman lainoppinutta avustajaa asiaa hoitavien asianosaisten ei voitu edellyttää olevan ilman tuomioistuimen antamaa ohjeistusta tietoisia ratkaisun antamista sekä muutoksenhakua koskevista säännöksistä ja käytännöistä, HO katsoi, että asiassa selostetut olosuhteet muodostivat OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitetun erittäin painavan syyn palauttaa määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiselle ja valituksen tekemiselle. KO on lausunnon mukaan ryhtynyt muuttamaan ohjeistustaan lausuntopyynnön johdosta siten, että myös avioeropäätökset lähetetään asianosaisille ratkaisupäivänä. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
30.11.2022 11.20
Hovioikeus: Oliko muistisairas kyennyt ymmärtämään avioeroasian merkityksen ja ollut siten oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa koskevassa asiassaSillä, että nainen oli mahdollisesti pidemmän aikaa kokenut avioliittonsa epämielekkääksi, ei ollut merkitystä hänen toiminta- ja ymmärryskykynsä arvioimisen kannalta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi asiassa näytetyn, ettei nainen ollut enää 18.2.2020 ollut oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa ja pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassa. Hakemus oli näin ollen jätettävä tutkimatta. (Vaila lainvoimaa 30.11.2022) - Uutiset
14.11.2022 10.30
Hovioikeus poisti avioeropäätöksenA ja B olivat vaatineet, että KO:n päätös kumotaan ja että heille tuomittu avioero perutaan. (Vailla lainvimaa 14.11.2022) - Uutiset
12.10.2022 15.00
Hovioikeus: Avioliittolain 26 §:n 2 momentissa säädetyt harkinta-aikaan liittyvät määräajat eivät ole sellaisia määräaikoja, joita lain mukaan voitaisiin pidentääValitus hylättiin. KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.10.2022) - Uutiset
23.9.2022 14.30
Tiina Väisäsen väitös: Eläkkeet avioero-osituksessa – Tutkimus lakisääteisten työeläkeoikeuksien merkityksestä avioeron jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessaAvioerotilanteessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan. Työeläkeoikeudet muodostavat kuitenkin merkittävän poikkeuksen tähän pääsääntöön – osituksessa niitä ei huomioida, vaikka ne ovatkin taloudellisesti merkittävä varallisuuserä. OTL Tiina Väisäsen väitöstutkimuksessa ”Eläkkeet avioero-osituksessa" tarkastellaan yhtä puolisoiden tärkeintä varallisuuserää: lakisääteisiä työeläkeoikeuksia ja niiden merkitystä avioeron jälkeen toteutettavassa omaisuuden jaossa eli osituksessa. - Uutiset
20.9.2022 14.00
Uusi kansainvälisiä perheasioita koskeva EU-asetus (”uusi Bryssel IIa -asetus” eli ”Bryssel IIb -asetus”) suojaa paremmin lapsen etuaAvioeroa, vanhempainvastuuta sekä kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa uutta EU-asetusta on alettu soveltaa elokuun alusta. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuin on näissä asioissa toimivaltainen ja miten päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa.